4.2 Erityisopetus ja muu oppimisen tuki

Erityisopetus

Lukiolain mukaan opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (lukiolaki 714/2018, 28 § 1 mom.). Erityisopetus ja muu oppimisen tuki mahdollistavat opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys ja saavutettavuus sekä oppimisen vaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa sekä edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Lisäksi tavoitteena on antaa valmiuksia jatko-opintoihin siirtymiseen.

Opiskelijalla on oikeus saada tukea riippumatta siitä, mistä syistä oppimisvaikeudet johtuvat. Oppimisvaikeudet voivat johtua esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeuksista, matemaattisista tai tarkkaavuuden vaikeuksista, sairaudesta, vammasta tai elämäntilanteesta.

Lukiolain (714/2018) 28 §:n 2 momentin mukaan tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Opettajat arvioivat tuen tarvetta yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kanssa. Arvioinnissa voivat opiskelijan suostumuksella olla mukana myös tuen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiantuntijat. Tuen tarpeen tunnistaminen voi perustua myös perusopetuslain (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) 40 §:n perusteella siirrettävään koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömään tietoon tai opettajien ja muun henkilöstön havaintoihin. Lisäksi tuen tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten alkuseulontoja.

Tukitoimien suunnittelu ja toteutus aloitetaan mahdollisimman varhain. Opiskelijaa opettavat opettajat suunnittelevat tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa. Tukitoimet voidaan tarvittaessa ja opiskelijan suostumuksella suunnitella yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (lukiolaki 714/2018, 28 § 2 mom.). Opettajat huolehtivat siitä, että opiskelijalla on tieto mahdollisuudesta saada tukitoimet kirjattua. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja mahdolliset muutokset kirjataan edellä mainitulla tavalla.

Lukiolain (714/2018) 28 §:n 1 momentin mukaan tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä. Myönteinen ja kannustava palaute edistää opiskelijan käsitystä itsestään oppijana. Samalla opiskelijan itsearviointitaidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opettajat ohjaavat opiskelijaa oppimaan oppimisen taidoissa, kantamaan vastuuta oppimisestaan ja työskentelystään sekä käyttämään kullekin oppiaineelle ominaisia opiskelustrategioita.

Oppimisen tuki merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppimisen tukea voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja muut pedagogiset ratkaisut. Lisäksi opiskelijaa voidaan tukea yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella ja ryhmänohjaajan tuen avulla sekä hyödyntämällä erilaisia opintojen valintamahdollisuuksia. Opiskelijan oppimista voidaan edistää myös tarjoamalla oppimista ja hyvinvointia lisääviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan tai matematiikan ja muiden oppiaineiden opiskeluun.

Erityisopetus on erityisopettajan antamaa opetusta. Erityisopetus tukee aineenopetusta. Se voidaan toteuttaa yhteisopettajuutena, ryhmämuotoisena opetuksena tai yksilötukena. Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa tukea tarvitsevan opiskelijan oppimiseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lukiolain (714/2018) 29 §:n mukainen opiskelun poikkeava järjestäminen voi koskea myös erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea tarvitsevaa opiskelijaa. Opiskelun poikkeava järjestäminen tarkoittaa, että opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja lukiokoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Poikkeavat järjestelyt tehdään vain niiltä osin kuin ne ovat välttämättömiä, ja ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Poikkeava järjestely voidaan tehdä opiskelijan hakemuksesta tai hänen suostumuksellaan.

Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan avustajapalveluita, erityisiä apuvälineitä ja muita palveluita. Opiskelijan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palvelujen tai tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen rinnalla opiskelijalla on oikeus saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Tukea tarvitsevan opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan monipuolisesti. Näin turvataan tukea tarvitsevalle opiskelijalle mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin esimerkiksi tilanteissa, joissa kirjallinen tuottaminen on haastavaa. Osaamisen osoittamisen tavat ja tilanteet suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Arvioinnissa käytettäviä yksilöllisiä järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäajan antaminen arviointitilanteissa, pienryhmätilan käyttäminen, materiaalin kirjasinkoon suurentaminen tai mahdollisuus käyttää erillistä näyttöä. Arvioinnissa voidaan käyttää myös muita tarkoituksenmukaisia erityisjärjestelyjä.

Ylioppilastutkinnon kokeiden erityisjärjestelyistä tiedotetaan opiskelijalle heti lukio-opintojen alkaessa ja aina tarpeen mukaan. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus kokeilla erityisjärjestelyjä lukio-opintojen aikana, jotta niiden tarvetta ja toimivuutta voidaan arvioida. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkinnon kokeita varten.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan tuen järjestäminen käytännössä seuraavissa asioissa:

  • tukitoimista ja niitä koskevista oikeuksista tiedottaminen opiskelijoille ja huoltajille
  • tukitoimien tarpeen arviointi
  • tukitoimien kirjaaminen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan
  • tuen toteuttaminen
  • tuen toteutumisen seuranta ja arviointi
  • yhteistyö, vastuut ja työnjako edellä mainituissa asioissa.


Pyhäjoen lukion vahvuus on yhteisöllisyydessä ja vahvassa oppilastuntemuksessa.
Tämä välitön suhde oppilaaseen syntyy osaltaan erilaisten projektien, kuin myös tiiviin arjessa kohtaamisen myötä. Pyhäjoen lukiossa pedagogiikka on lähtökohtaisesti hyvin yksilölähtöistä; koulukulttuuriimme kuuluu läheinen vuorovaikutus oppilaan kanssa. Oppilaan hyvinvointi ja sen tukeminen on sisäänkirjoitettu vahvasti toimintakulttuurimme: hyviin oppimistuloksiin on mahdollista päästä kokonaisuutta tukien. Pienessä lukiossa pystymme reagoimaan oppilaan hyvinvointiin liittyviin asioihin nopeasti ja havainnoimaan ne pian. Oppimisen tukea ja erityisopetusta, nk. “Yrttis tuen” mallia voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista: 

  • Rakenteellinen tuki (kouluorganisaation sisään rakentunut tuen malli)
  • Jaetun vastuun malli (aineenopettajat tunnistavat pulmia arjessa ja pystyvät eriyttämään opetustaan)
  • Yksilön tuki (oppilaan henkilökohtainen tukeminen ja taitotason huomioiminen)
  • Oppimaan oppiminen (välineet oppilaan ohjaamiseen oppimisen pulmissa)
  • Erityisopettaja (tukee aineenopettajaa löytämään välineitä oman pedagogiikan kehittämiseen eriyttämisen näkökulmasta sekä auttaa oppilasta löytämään itselle parhaiten sopivia opiskelun ja oppimisen muotoja.
Rakenteellinen tuki
Rakenteellisella tuella tarkoitetaan kouluorganisaation sisälle rakennettua, arjen läpivalaisevaa mallia. Pyhäjoen lukiossa oppilaan hyvinvointia sekä eheytettyä oppimisen muotoa tuetaan heti lukiopolun alussa Orientation -jaksolla. Kurssi painottaa lukion opetussuunnitelman ideologiaa ja oppiaine integraation avulla tuottaa erilaisia eheytetyn opiskelun tapoja. Oppimiskokonaisuudessa tekevät yhteistyötä useat oppiaineet keskittyen tarjoamaan uusia oppimisen välineitä lukio-opiskeluun.

Oppilaan kasvua uusiin oppimismuotoihin seurataan ja tuetaan niin ryhmässä kuin yksilöllisestikin. Oppilaat ovat jaettuina pienempiin ryhmiin, jossa heidän edistymistään seuraa tarkemmin jaetun vastuun periaatteella ryhmänohjaajien lisäksi eri aineenopettajat; mukana seurannassa on siis useampi aopettajia. Oppilaita kasvatetaan määrätietoisesti yksilön vastuun kantamiseen sekä omien vahvuuksien sekä heikkouksien tunnistamiseen alusta saakka. Orientaatiojaksolla isompien projektien haltuunottoa harjoitellaan portaittain pienempien tehtäväkokonaisuuksien myötä. Oppijalle tarjotaan opiskelun seurantakeskusteluja ensimmäisen jakson aikana. Palautetta kerätään eri keinoin puolin ja toisin: mitä me voisimme tehdä toisin? Mitä sinä voisit tehdä toisin? Mikä on onnistunut, mikä haasteellista? Orientaatio jaksolla pyritään tarjoamaan oppijalle uusia työkaluja oppimisen reflektointiin ja toisaalta myös konkreettisin välinein osoittaa hänen osaamisensa taso; niin heikkoudet kuin vahvuudetkin. Tämä onnistuu tekemällä tarvittavia lähtötason selvittäviä testejä (kuten esim. lukiseula -> lukitesti). Myös muissa oppiaineissa on mahdollista kerätä aineistoa osaamisen tasosta ja rakentaa konkreettista kuvaa oppijaprofiilista. Testien tulosten myötä oppijalle pystytään eriyttämään opetusta tarvittavaan suuntaan. 


Lukitestit
pyritään järjestämään mahdollisimman pian syyslukukauden alussa, jotta mahdolliset lukemisen/ kirjoittamisen pulmat huomattaisiin ensi tilassa. Lukiossa opiskelu voi olla ja onkin hyvin monimuotoista erilaisten tehtävätyyppien muodossa, mutta ylioppilaskirjoitukset painottuvat lukemisen ymmärtämiseen sekä kirjallisen tuottamiseen usean oppiaineen osalta. Eri opiskelutapoja ja oppimisen kanavia kuitenkin hyödynnetään laajasti koko koulu-uran ajan. Tämä tukee monimuotoisen työkulttuurin ylläpitämistä sekä parantaa oppimisen tuloksia, kun kaikki tekeminen ei painotu ainoastaan lukemiseen ja kirjoittamiseen vaan monikanavaiseen ilmaisuun (esim. visuaalisuus, draama, erilaiset oppimistuotteet).

Ensimmäisen jakson loputtua oppilaiden tehostettu tarkkailu ja ohjaaminen normalisoituu; tämän jakson aikana mahdolliset oppimisen pulmat ovat jo saattaneet nousseet esiin ja tarvittavat tukitoimet on voitu aloittaa. Ryhmänohjaajat yhdessä oppilaanohjaajan kanssa huolehtivat jatkossa yhdessä oppilaan kanssa, että opinnot etenevät suunnitelman mukaan. Mahdollisista pulmista keskustellaan mieluummin ennakoivasti kuin jälkeenpäin. Erityisopettaja auttaa oppimiseen liittyvissä pulmissa, mutta oppimisen seurannan kokonaisvastuu on ryhmänohjaajalla sekä oppilaanohjaajalla. Palautekeskustelut arvioinnin yhteydessä antavat oppilaalle realistisen käsityksen siitä, missä haasteet ja onnistumisen paikat ovat. Aineenopettajat antavat tätä palautetta läpi kurssien ja vuosiluokkien; tämä läpäisee koko lukion kouluarjen. Vanhempia tiedotetaan opintojen etenemisestä ja mahdollisista haasteista.


Jaetun vastuun malli

Aineenopettajat ovat oman oppiaineensa osaajia. He keskustelevat, arvioivat ja ovat läsnä oppilaan lukiopolulla; oppilas saa palautetta tekemisestään jatkuvasti yksittäisen tehtävän tasolta aina kurssikokeeseen ja kurssipalautteeseen (vrt. formaali arviointi). 

Aineryhmittäin pedagogista osaamista päivitetään arjessa mahdollisuuksien mukaan ja oppilas halutaan kohdata vahvuusperustaisesta näkökulmasta. Vahvuusperustaisen näkökulman myötä on merkityksellistä pystyä havaitsemaan ja tunnistamaan mahdollisia oppimisen pulmia. Tällaisia ovat esim.: lukemisen, kirjoittamisen, kielellisten pulmien ja hahmottamisen vaikeudet sekä matemaattiset oppimisvaikeudet. Haaste oppimisessa voi johtua johtua myös mm. tarkkaavuuden tai toiminnanohjauksen pulmista, haastavasta käyttäytymisestä tai aistiyliherkkyyksistä. Jokainen aineenopettaja pyrkii eriyttämään opetustaan niin, että oppilaan tavoitteet oppimiselle voidaan saavuttaa. Tämä tavoite vaihtelee yksilölähtöisesti; toiselle riittää, että arvosana riittää läpäisyyn - toinen asettaa riman korkealle. 

Pedagogiikka Pyhäjoen lukiossa on aina ollut luonteeltaan kokeilevaa, rohkeaa ja erilaisten projektien värittämää. Koulukulttuurissamme on totuttu joustamaan ja myötäelämään useanlaisissa todellisuuksissa; milloin arkea vauhdittavat lehden teko, lähestyvät messut (tai työnäytepäivä) tai valmistaudumme kansainvälisiin vierailuihin - kun itse emme ole reissussa. Tämän kaltainen työympäristö tuottaa jo itsessään pedagogisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Pedagogiikan päivittämiseen ja uusien työtapojen haltuunottoa tukeakseen opettajakunta päivittää pedagogista osaamistaan säännöllisesti. Koulutuksissa opittuja asioita jaetaan työyhteisön kesken

Yksilön tuki (oppilaan henkilökohtainen tukeminen ja taitotason huomioiminen)

Kuten aiemmin on jo todettu, Pyhäjoen lukion koulukulttuurissa on vahva kohtaamista ja keskustelua ylläpitävä kulttuuri. Yksilöä tuetaan omien haasteiden ja vahvuuksien tunnistamiseen, jotta oikeanlaiset välineet oppimiseen on mahdollista ottaa haltuun. Sopivien oppimismenetelmien haltuunottoa harjoitellaan ja oppilaan aktiivisuuteen oppimisprojektissa kannustetaan. Prosessiin kuuluu vahva vastavuoroisuus; me opettajat sitoudumme opettamaan ja oppilas oppimaan. Oppilas on oikeutettu saamaan koulussa opetusta ja tukea, mutta tekemisen vastuun ja aktiivisuuden oppimisen suhteen hän kantaa itse - kukaan ei voi tehdä työtä toisen puolesta. Vastuuseen kasvatetaan kuitenkin pikkuhiljaa: oppilasta tuetaan esim. työmäärän pilkkomisessa ja aikatauluttamisessa, ettei laaja projekti tunnu mahdottomalta.

Aineenopettaja tekee havaintoja oppilaan edistymisestä ja mahdollisten haasteiden noustessa esiin a) keskustelee oppilaan kanssa havainnoistaan b) keskustelee erityisopettajan sekä muiden opettajien kanssa havainnoistaan. Näiden keskustelujen pohjalta lähdetään oppilasta (sekä opettajaa) tukemaan hedelmällisimmän lopputuloksen löytämiseen. Alaikäisen oppilaan kohdalla myös vanhemmat ovat mukana keskustelussa varhaisesta vaiheesta saakka.

Oppimaan oppiminen

Jotta oppilaalta voidaan odottaa itseohjautuvuutta tai taitoa masteroida omaa oppimistaan on velvollisuutemme opastaa heitä oppimaan oppimisen tiellä. Näitä seikkoja harjoitellaan painotetusti ensimmäisellä jaksolla (em. orientation) mutta myös jatkossa muilla kursseilla ja opintojaksoille. Erilaiset Itsearviointimenetelmät, vertaispalaute ja opettajalta saatu palaute muodostavat selkeän käsityksen osaamisen tasosta. Selkeät tavoitteet oppimisen muodolle ja kohteelle, kuin myös aikatauluille on laadittava yhteisesti siten, että oppilas pystyy tätä kohden ponnistelemaan.

Erityisopettajan rooli

Erityisopettajan rooli Yrttis mallissa on kaksinapainen; toisaalta tukea oppilasta selviytymään oppimisen pulman kanssa ja saavuttaa omaa taitotasonsa oppimisessa, mutta myös tukea ja antaa välineitä aineen opettajalle eriyttämisen tueksi. Erityisopettaja keskustelee oppilaan kanssa keräten keskustelujen pohjalta myös aineistoa (esim. lomakepohja seurantaa varten tai Wilmassa oppimisen tuen lomakkeelle, johon kirjataan ylös mm.sovittuja tuen muotoja). Erityisopettaja ohjaa tarvittaessa myös muiden oppilashuollollisten palveluiden äärelle (kuten kuraattori tai koulupsykologi).

Aineenopettajilla on vahva oman oppiaineensa substanssiosaaminen. Erityisopettajan rooli rakentuu erilaisten pedagogisten näkökulmien ja apuvälineiden tarjoamiseen. Aineenopettaja jakaa huolensa koskien oppimisen pulmaa, jolloin erityisopettaja tukee häntä erilaisilla ideoilla opetuksen toisenlaiseen tukemiseen. Hän keskustelee myös oppijan kanssa tukien oppilasta uusien menetelmien äärelle: esim. auttaen oppilasta jäsentämään ja aikatauluttamaan tai auttaa tehtävän alkuun pääsemisessä tai sen pilkkomisessa. Yhteistyö kaikkien osapuolten kesken on merkityksellistä toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi.