3.3 Toimintakulttuuri

3.3 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille.

Oppiva yhteisö

Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus luo edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistumiselle oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Erilaiset kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa koulussa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, ja jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.

Sisäinen yrittäjyys - näkökulma toimintakulttuuriin

Yrittäjyyslukiota kehitetään lukiolain kasvatustavoitteiden ja opetussuunnitelman pohjalta, painottaen erityisesti niitä menetelmiä ja sisältöjä, jotka edistävät oppijan kasvamista omatoimisuuteen.

Näitä opetussuunnitelman keskeisiä työtapoja sisäistämällä ja käyttöönottamalla nivotaan yrittäjyys yleissivistävään lukio-opiskeluun ns. "sisäisenä yrittäjyytenä". Ulkoinen yrittäjyys puolestaan ilmenee taloudellisena yrittämisenä, jota myös tuetaan.

Käytännön koulutyössä sisäinen yrittäjyys ilmenee siten, että oppija suhtautuu oppimistoimintaansa yrittäjämäisesti:

  • oppija selvittää itselleen oman oppimistoimintansa merkityksen ja tavoitteet
  • oppija osallistuu opetuksen yhteissuunnitteluun tuomalla esille omat tavoitteensa ja ratkaisuehdotuksensa ja sopeuttaa ne yhteisiin tavoitteisiin
  • oppija suunnittelee oman työnsä ja ajankäyttönsä suhteessa tavoitteisiinsa ja arvioi itse työskentelyään ymmärtäen, että kyse on hänen omasta kehittymisestään
  • oppija ymmärtää, ettei kehittymistä tapahdu, jos hän työskentelee satunnaisesti tai toistaa vain aikaisemmin oppimaansa tai kirjojen tekstejä
  • oppijan kehittymisen tueksi opetus tarjoaa kehittyneempiä työtapoja, ajattelun ja tiedon hankintamalleja sekä uusia käsitteitä ja laajempia tietoja
  • omalla oppimistoiminnallaan opiskelija - yhteistyössä muiden kanssa - koko ajan kehittää oppimistuloksensa tasoa ja samalla koko työyhteisöä
  • yhteistyössä muiden kanssa opiskelija tuottaa uutta tietoa, jota ei voida palauttaa kenenkään yksilön tuottamaksi tiedoksi. Ryhmän oppiminen nousee korkeammaksi kuin mihin kukaan ryhmän jäsen yksin pystyisi

Parhaimmillaan oppijan työn tuotos on julkaisukelpoinen ohjelma, työnäytepäivän esitys, näyttely, lehtiartikkeli tms.

Oppijan ja yhteisön kehittymiselle on tärkeää, että oppijat ymmärtävät myös toiminnan taloudellisia edellytyksiä.

Taloudellinen yrittäjyyskasvatus – ”ulkoinen yrittäjyys” - kanavoidaan eri oppiaineiden kurssien, yrittäjyyskurssien, taloustiedon sekä oppijoiden erilaisten taloudellisten hankkeiden kautta. Oppijoiden yhteistyökumppaneita ovat mm. lukion yhteyteen perustetut yritykset. Nämä tarjoavat mahdollisuuden työskentelyyn todellisessa yrityksessä sekä mahdollisuuden tehdä läpinäkyväksi yritystoimintaa.
Tärkeitä oppimisvälineitä ovat erityisesti Messu-projektit ja Kuulumiset-lehti.

Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Koulun toiminnan kehittäminen perustuu toiminnan arvioinnista saatuihin tuloksiin, koulun sisältä nouseviin tarpeisiin ja mahdollisiin opetuksen järjestäjän tai opetushallituksen taholta tuleviin ohjeisiin.

Lukuvuoden aikana jatkuvan arvioinnin -periaatteella arvioidaan toimintaa sekä opettajan ja oppilaiden toimesta luokissa että henkilöstön toimesta mm. kokouksissa. Arviointipalautetta kerätään työsuunnitelman teemoista ja tapahtumista sekä muusta koulun arjesta.

Jokainen opettaja käy rehtorin kanssa lukuvuoden aikana henkilökohtaisen kehityskeskustelun. Joskus keskustelu voidaan järjestää myös ryhmässä. Yksi keskustelun aiheista on koulun toiminnan arviointi. Tapaamisissa annetaan ja saadaan palautetta, jonka pohjalta toimintaa myös kehitetään.

Arviointipalautteen perusteella koko koulun väki kehittää koulun toimintaa. Kehittämistyötä tekevät opettajat opetusryhmiensä kanssa, opetushenkilöstö rehtorin kanssa, muu henkilöstö koulun väen kanssa ja sidosryhmät yhdessä opetushenkilöstön kanssa.