Kirjallisuushistoria

Kirjallisuushistoria ja tyylikaudet

Tällä sivulla pääset kertaamaan keskeiset tyylisuunnat muistiinpanojen avulla. Muistiinpanot ovat oppilaiden käsialaa.


 Suomen kirjallisuushistoria, tekijä anna.uusiniitty

1900-luvulla Suomi koki neljä sotaa: vuoden 1918 sisällissota, vuosien 1939 - 1944 talvisota ja jatkosota sekä vuoden 1945 Lapin sota.
Sisällissota jakoi kansan kahtia vihollisleireihin ja toisen maailmansodan aiheuttama ihmishenkien menetys, traumat ja kansantalouden tappiot tarvitsivat tulkkinsa kirjallisuudessa.
Sotakirjallisuus antoi vaikeiden historiantapahtumien käsittelyyn välineitä ja loi koetusta yhteisiä mielikuvia.

Sillanpään Hurskas kurjuus (1918) ilmestyi heti sisällissodan päätyttyä. Hurskas kurjuus kuvaa köyhää ja sivistymätöntä kansaa edustavan Juha Toivolan sotataivalta punaisten puolella. Toivolan sota päättyy valkoisten vankileirin joukkohautaan, johon hänet teloitetaan ruumiskasan päälle.
Sillanpää on ainoa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut suomalainen.

Väinö Linnan kolmiosainen Täällä Pohjantähden alla (1959 - 1962) kuvaa Pentinkulman väestön vaiheita torpparilain tulemisesta 1880 aina 1950-luvulle asti. Keskeisinpänä perheenä, jonka vaiheita kirjoissa seurataan, on Koskelan perhe. Tarina alkaa Jussi Koskelan saadessa kirkkoherralta palasen suota raivattavaksi ja raivauksen jälkeen vuokralle viljelysmaaksi. Jussi raivaa omin käsin suon pelloksi yli-inhimillisin ponnistuksin ja vaimonsa Alman kanssa suorittaa kirkkoherralle monta kertaa kasvavan työvelvoitteen maanvuokrasta. Jussin ja Alman pojat osallistuvat sisällissotaan, jonka seurauksena vielä teini-ikäiset August ja Aleksis teloitetaan juna-asemalla. Vanhin veljeksistä, Akseli armahdetaan vankileiriltä sodan loputtua. Akselin pojista kaksi kuolee talvi- ja jatkosodassa ja yksi selviää. Hengissä selvinnyt on Linnan Tuntemattoman sotilaan vänrikki Vilho Koskela.

Tuntematon sotilas (myöh. Sotaromaani 1954) seuraa sodan kulkua yhden jalkiväkijoukkueen mukana. Kirjassa historian tapahtumia tarkastellaan tavallisen sotamiehen näkökulmasta. Teoksessa esiintyvät sotamiehet edustavat laajasti suomalaisia, sillä he ovat kotoisin eri puolelta Suomea ja puhuvat monia eri murteita. Tuntematon sotilas on saanut kritiikkiä osakseen, koska sen on katsottu suorapuheisuudellaan ja kunnioituksenpuutteellaan häpäisevät suomalaiset sotilaat, vapaaehtoistyötä tehneet lotat ja upseerit. Kansa kuitenkin otti Tuntemattoman sotilaan omakseen.

Mika Waltari

1960 ja -70 -luvuilla suomalaisten tietoisuus maailman tapahtumista kasvoi television yleistymisen myötä.
Kirjallisuus oli kantaaottavaa ja pyrki vaikuttamaan
Vietnamin sodan ja Afrikan nälänhädän kaltaiset kriisit synnyttivät maailmanlaajuisia sodanvastaisia protestiliikkeitä, joihin Suomessa liittyivät opiskelijoiden ja älymystön edustajia.
Nuorison keskuudessa syntyi hippiliike, jonka ihanteina oli maailmanrauhan ohella ihmisen oikeus vapaaseen rakkauteen ja aistillisuuteen.
Kirjallisuus käsitteli arkojakin aiheita: seksuaalisuus, uskonnollisuus
Monet kirjailijat olivat poliittisesti aktiivisia ja pyrkivät teoksillaan muuttamaan yhteiskuntaa
Maaltamuutto ja kaupungistuminen myös keskeisiä kirjallisia aiheita

Myös kirjallisuus ja taide politisoituivat Pentti Saarikosken runokokoelman Mitä tapahtuu todella? (1962) näyttäessä uudelle ilmaisutavalle tietä.

Timo K. Mukka
Mukka ehti lyhyeksi jääneen elämänsä aikana kirjoittaa useita Pohjois-Suomeen ja Lappiin sijoittuvia romaaneja.
Hän kirjoitti esikoisromaaninsa Maa on syntinen laulu (1964) 19-vuotiaana. Romaani sijoittuu hurmoshenkisen uskonnolliseen lappalaiseen kylään, jossa Martta-niminen tyttö kasvaa naiseksi. Romaanin ahdistava uskonnollisuus, ronskit seksikuvaukset ja kuoleman läheisyys herättivät lukijoissa närkästystä.

Hannu Salama
Salama sai teoksestaan Juhannustanssit (1964) jumalanpilkkasyytteen ja hänet tuomittiin ehdonalaiseen vankeusrangaistukseen (armahdettiin). Sittemmin ko. lainkohta on poistettu.