Musiikkisanat
Muha 1: Musiikkisanat
Musiikin hahmotusaineiden perusopinnot 1
Dynamiikkaan eli äänenvoimakkuuteen liittyviä sanoja:
pp = pianissimo, hyvin hiljaa
p = piano, hiljaa
mp = mezzopiano, melko hiljaa
mf = mezzoforte, melko voimakkaasti
f = forte, voimakkaasti
ff = fortissimo, hyvin voimakkaasti
crescendo (cresc.) voimistuen
diminuendo (dim.) hiljentyen
Tempoon eli esitysnopeuteen liittyviä sanoja:
lento, adagio = hitaasti
andante = rauhallisesti käyden
moderato = kohtuullisesti (andanten ja allegretton väliltä)
allegretto = melko nopeasti
allegro = nopeasti
ritardando (rit.) = hidastuen
accelerando (acc.) = nopeutuen
a tempo = paluu alkuperäiseen tempoon
Muita sanoja
fermaatti = pidäke (pidentää nuotin ja tauon kestoa)
intervalli = sävelväli eli kahden sävelen välinen etäisyys
prima vista = ”ensi näkemältä”, kappaleen esitys harjoittelematta
Muha 2: Musiikkisanat
Musiikin hahmotusaineiden perusopinnot 2
Dynamiikkaan eli äänenvoimakkuuteen liittyviä sanoja:
ppp = piano pianissimo, erittäin hiljaa
fff = forte fortissimo, erittäin voimakkaasti
sf, sfz (sforzando, sforzato) = äkillinen korostus
Tempoon eli esitysnopeuteen liittyviä sanoja:
grave, largo = hyvin hitaasti
andantino = kevyesti käyden
vivace = nopeasti, eloisasti
presto = erittäin nopeasti
ritenuto, rallentando (rit., rall.) = hidastuen
stringendo (string.) = nopeutuen
Tempon lisämäärittelyjä:
assai = kyllin, sangen
meno = vähemmän
molto = paljon, erittäin
mosso = liikkuvasti
non troppo = ei liikaa
piú = enemmän
poco = vähän
poco a poco = vähitellen
Tulkinta- ja esitysohjeita:
alla marcia = marssin tapaan
cantabile = laulavasti
legato = sitoen
maestoso = juhlallisesti
marcato = korostaen
portato = non legato, erotellen, säveliä ei sidota (legaton ja staccaton väliltä)
staccato = lyhyesti, terävästi
Muuta sanastoa:
Da capo al Fine = alusta uudelleen Fine-merkkiin asti
M.M. = Mälzelin metronomin luku, sykäystä minuutissa, esim.M.M. = 60
ostinato = samana pysyvä säestyskuvio, joko melodia tai pelkkä rytmi
rinnakkaissävellajit = duuri ja molli, joilla on sama etumerkintä (esim. C-duuri ja a-molli)
transponointi = melodian siirto toiseen sävellajiin
Muha 3: Musiikkisanat
Musiikin hahmotusaineiden perusopinnot 3
Dynamiikka eli äänenvoimakkuus:
decrescendo = hiljentyen
Tempo eli esitysnopeus:
rubato = vapaa rytminkäsittely (sallii omavalintaisia temponvaihdoksia)
tranquillo = rauhallisesti
vivacissimo, prestissimo = mahdollisimman nopeasti
Tulkintatavan määritelmiä:
agitato = kiihkeästi
con brio = vauhdikkaasti
con fuoco = tulisesti
con moto = liikkuvasti
dolce = suloisesti, pehmeästi
espressivo = ilmeikkäästi, tunnepitoisesti
grazioso = viehkeästi
risoluto = päättäväisesti
scherzando = leikkisästi
Esitystavan määritelmiä:
aksentti = korostus
arco = jousella
arpeggio = murtosointu (soinnun sävelet soitetaan peräkkäin)
glissando = liukuen (säveltasolta toiselle)
ottava alta / bassa = soitetaan oktaavia korkeammalta/matalammalta
loco (edellisen jälkeen) = palataan alkuperäiseen oktaavialaan
pizzicato = näppäillen
sempre = aina
simile = samalla tavoin
sostenuto, tenuto = pidätellen
subito = äkkiä
tempo primo (tempo 1) = paluu alkuperäiseen tempoon
trilli (tr) = liverre, kahden vierekkäisen sävelen nopea vuorottelu
vibrato = väristen, äänentaso huojuu
Muuta sanastoa:
agogiikka = esitysnopeutta koskevat asiat
alla breve 2/2 = laskuyksikkönä puolinuotti
brevis = kaksoiskokonuotti
coda = 1. loppujakso, muotokokonaisuuden päätösosa
2. kertauksessa hypätään coda-merkistä seuraavaan coda-merkkiin
dal segno = kertauksessa palataan dal segno-merkkiin ja jatketaan loppuun
dissonanssi = riitasointu
dominantti = huippusävel, duuri- tai molliasteikon 5. sävel (V aste)
enharmoninen = sama säveltaso kahdella tavalla merkittynä, esim. cis ja des (toimii oikein vain tasavireisillä soittimilla)
johtosävel = Duuriasteikon sekä harmonisen ja melodisen mollin 7. sävel
kadenssi = 1. sointulopuke (esim. I IV V I)
2. solistin taiturillinen osuus soolokonsertossa
konsonanssi = tasasointi
modulaatio = sävellajinvaihdos (kesken kappaleen)
nyanssi = vivahde, yleensä äänenvoimakkuuteen liittyvä
pääsävellaji = sävellaji, jolla sävellys alkaa, ja johon se yleensä myös loppuu
sekvenssi = saman melodia-aiheen toistuminen eri tasoilla
subdominantti = leposävel, duuri- tai molliasteikon 4. sävel (IV aste)
toonika = perussävel, duuri- tai molliasteikon 1. sävel (I aste)
tritonus = ylinouseva kvartti
unisono = soitto tai laulu yksiäänisesti tai oktaaveissa