Osallisuus opetussuunnitelmassa

Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus / toimijuus korostuvat opetussuunnitelman mukaisessa pedagogiikassa, kuten oppimiskäsityksessä, tavoitteissa ja arviointikulttuurissa. Ne sisältyvät myös mm. perusopetuksen arvoihin ja toimintakulttuuriin. Yksi laaja-alaisista osaamisalueista on osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Näiden lisäksi opetussuunnitelma sisältää myös määräyksiä oppilaan kuulemisesta tai osallisuudesta. Nämä ovat konkreettisia toimintaohjeita, joiden toteutustapa päätetään koulukohtaisesti. Nämä on kuvattu Oppilaiden osallisuus ja kuuleminen koulutyössä -sivulla.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.
Oppilaat harjoittelevat osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen
Luodaan osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi.
Kunnioitetaan oppilaiden oikeutta osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella.
Oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta sekä ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti.
Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua.
Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

Lue lisää opetussuunnitelman luvuista 3.3, 13.2, 14.2 ja 15.2!

Osallisuus ja oppimiskäsitys

Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppilas oppii myös reflektoimaan omaa oppimistaan.
Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat oppilasta kehittämään omaa osaamista.
Oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista.
Oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taitoa toimia ja oppia yhdessä.
Omien oppimisstrategioiden tiedostaminen ja tämän tiedon käyttäminen oppimisen edistämiseksi.
Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin.
Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa.

Osallisuus ja laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. (luku 3.3)
Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. (luku 3.3)
Alle on poimittu laaja-alaisista osaamisalueista sisältöjä, tavoitteita ja toimintatapoja, jotka liittyvät osallisuuteen.

Osallisuus ja toimintakulttuuri

Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.
Tavoitteena on oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa edistävä toimintakulttuuri. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan mm. oppilaiden aitoa mukanaoloa kouluyhteisön kehittämisessä.
Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi.
Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita.
Tärkeitä väyliä oppilaiden osallistumiselle: oppilaskuntatoiminta ja sitä täydentävinä mm. tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat.
Keskeistä on perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaaminen kaikille.

Osallisuus ja oppimisympäristöt ja työtavat

Oppimisympäristöt

Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista.
Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista.
Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Työtavat

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Eriyttäminen perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia työtapoja ja edetä yksilöllisesti.
Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaiden mahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Siten valmiudet tiedon omatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja luovaan tuottamiseen karttuvat.
Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työtapojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen. Oppimaan oppimisen taidot kehittyvät, kun opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan. Tämä motivoi ja auttaa oppilaita ottamaan vastuuta oppimisesta. Yhteinen tavoitteiden ja arviointiperusteiden pohdinta sitouttaa tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn.

Osallisuus ja arviointikulttuuri

Koulun arviointikulttuuria kehitetään oppilaiden osallisuutta edistävään, keskustelevaan ja vuorovaikutteiseen toimintatapaan.
Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.
Edellytyksiä itsearviointiin kehitetään antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja
Itsearvioinnin edellytysten kehittämisessä korostuvat
- oman työskentelyn, oppimisen ja oppimisessa edistymisen havainnointi
- tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa niihin
- tavoitteiden saavuttamiseksi parhaiden toimintatapojen etsiminen
- alemmilla vuosiluokilla erityisesti omien onnistumisten ja vahvuuksiaan tunnistaminen
- yläluokilla oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu on analyyttisempää
- iItseohjautuvuuteen kannustaminen
Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla oppilas voi tulla tietoiseksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.
On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.
Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.

Osallisuus arvoperustassa ja kasvatuksen ja opetuksen valtakunnallisissa tavoitteissa

Perusopetuksen arvoperustassa korostetaan
- jokaisen oppilaan ainutlaatuisuutta ja oikeutta kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä
- oppilaan kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan
- oppilaan kokemusta osallisuudesta
- oppilaan aktiivista toimijuutta omassa kulttuurissaan ja yhteisössään (luku 2.2)
Perusopetuksen tehtävänä on edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen. (luku 3.1)
Opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen, jossa oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. (luku 3.2)
Ohjauksella pyritään siihen, että oppilas oppii asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja ottamaan vastuuta opiskelustaan. (luku 7.1)