1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat (OPS-perusteet)
Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta ja perusopetuksessa järjestettävästä valmistavan opetuksen lisäopetuksesta. Edellä mainittua opetusta järjestetään sellaiselle ulkomaalaistaustaiselle oppilaalle, joka ei ole syntynyt Suomessa[1]. Tässä asiakirjassa perusopetukseen valmistavaan opetukseen esiopetuksessa osallistuvasta lapsesta käytetään termiä oppilas.
Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen/ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurisen taustan tuntemusta. Opetuksen tavoitteet on tarkemmin määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto-ohjelmassa. Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat oppilaan suomen/ruotsin kielen taito, oppilaan ikätaso ja oppimisedellytykset sekä oppilaan mahdollinen aikaisempi varhaiskasvatukseen ja/tai esiopetukseen osallistuminen tai koulunkäyntihistoria.
Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta. Jos oppilaan arvioidaan tarvitsevan erityisen vahvaa opetuskielen taidon tukea valmistavan opetuksen vähimmäistuntimäärän täyttymisen jälkeen, hänet voidaan ohjata perusopetuksessa järjestettävään valmistavan opetuksen lisäopetukseen[2].
Perusopetuslain (20 a §, 30 §) mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Perusopetukseen valmistavaa opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. (Perusopetuslaki 3 a §.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatut oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt (Perusopetuslaki 20 b §) luovat pohjan myös perusopetukseen valmistavalle opetukselle.
Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen-/ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnin tavoitteena on edistää kotoutumista, opiskeluvalmiuksien ja suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä sekä laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.
[1] Perusopetuslaki 5 §
[2] Perusopetuslaki 5 §
Porin kaupunki
Porissa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä esiopetusikäisille että perusopetusikäisille lapsille. Esiopetusikäisille lapsille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus järjestetään esiopetuksen yhteydessä päiväkodeissa.
Kouluissa perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään pääosin ryhmämuotoisesti. Ryhmien määrä ja se, missä ryhmät sijaitsevat, vaihtelee lukuvuosittain tarpeen mukaan. Valmistavaa opetusta järjestetään myös inklusiivisesti perusopetuksen yhteydessä. Inklusiivinen valmistava opetus on toisinaan perusteltua esimerkiksi alkuopetuksessa tai kun koulussa on vain yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden sijoittaminen ryhmämuotoiseen valmistavaan opetukseen tai inklusiiviseen valmistavaan opetukseen tehdään keskitetysti opetusyksikön hallinnossa. Rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen lapsen tai nuoren ottamisesta perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Kun oppilas siirtyy perusopetukseen, tehdään oppilaaksiottopäätös perusopetukseen.
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy pääsääntöisesti perusopetukseen lähikoulunsa oppilaaksi. Oppilas voi siirtyä valmistavan opetuksen jälkeen myös perusopetuksessa järjestettävään valmistavan opetuksen lisäopetukseen lähikouluunsa tai toissijaiseen kouluun. Valmistavan opetuksen lisäopetukseen voidaan siirtyä suoraan valmistavasta opetuksesta tai perusopetuksesta, mikäli oppilaan valmistava opetus on päättynyt edeltävänä vuonna. Valmistavan opetuksen lisäopetuksesta määrätään Porin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman luvussa 5.4.4. Jos oppilaan valmistavan opetuksen ei katsota päättyvän esiopetusvuoden lopussa, voi hän tarvittaessa jatkaa sitä peruskoulun puolella ja siirtyä vasta sen jälkeen perusopetuksen oppilaaksi.