Porin kaupunki
VUOSILUOKKA: 5
TUNTIMÄÄRÄ: 1 VUOSIVIIKKOTUNTI
|
Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt |
Tavoitteet
|
|
S1: Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Mitä historia on? Kivikauden ihminen Korkeakulttuurit |
T1: Tavoitteena on ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena tutustumalla esim. oman perheen tai suvun historiaan sekä korostamalla historian kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä. T2: Historian opiskelun tavoitteena on johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä (esim. esinelöydöt ja kirjalliset lähteet ). T3: Historian opiskelun tavoitteena on ohjata oppilasta havaitsemaan, että historiallinen tieto on tulkinnanvaraista käyttämällä monipuolisia ja kiinnostavia esimerkkejä opiskeltavilta aikakausilta. T4: Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin, kuten esihistoriallinen aika ja historiallinen aika, sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (esim. arkeologia, kirjoitustaito) T5: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten toiminnan motiiveja niin esihistorian aikana kuin tunnetuimmissa korkeakulttuureissakin liittyen esimerkiksi ruuan hankintaan, maanviljelyksen syntyyn tai kirjoitustaidon kehittymiseen. T6: Johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia esim. korkeakulttuureiden synnylle (niiden ajalliset ja paikalliset edellytykset). T7: Auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa (esim. suku, koulu, kaupunki). |
|
S2: Vanha aika ja antiikin perintö: Antiikin Kreikka Antiikin Rooma Pohjolan esihistoriallinen aika: kivi-, pronssi- ja rautakausi ja viikinkiaika |
Tavoitelauseet tähän: T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin. T2 ja T3: Tavoitteena on, että oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä Pohjolan esihistorialliselta ajalta sekä antiikin ajalta ja havaitsee tiedon tulkinnallisuuden. Lähteiden valinnassa huomioidaan oppilaan ikätaso sekä oppimisvalmiudet. T4: Tavoitteena on, että oppilas hahmottaa erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja osaa käyttää niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (kivikausi, pronssikausi, rautakausi, antiikki, viikinkiaika). T5 ja T6: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja sekä hahmottamaan ilmiöiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita Pohjolan esihistoriassa sekä antiikin Kreikassa ja Roomassa (esim. uskomukset, poliittiset muutokset, demokratia) T8: Oppilas harjaantuu hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa huomaamalla, että samat lainalaisuudet toistuvat aikakausien vaihtuessa ja etteivät aikakausien rajat ole jyrkkiä. T9: Ohjata etsimään syitä muutoksille. Pohditaan miksi kivikaudesta siirryttiin pronssikauden kautta rautakauteen ja mikä loi pohjan viikinkiajalle. Etsitään tekijöitä, jotka johtivat antiikin korkeakulttuureiden syntyyn ja päättymiseen. T10: Ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä. Hyödynnetään aikakausille sopivia aineistoja ja lähdemateriaaleja. T11: Ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa esihistoriallisella ajalla ja antiikin aikakausina tutustumalla ihmisten arkielämään, asumiseen, tapoihin ja uskomuksiin. |
VUOSILUOKKA: 6
TUNTIMÄÄRÄ: 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA
|
Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt |
Tavoitteet
|
|
S3: Keskiaika Euroopan keskiaika Suomen keskiaika |
T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin
T1, T2, T3: Ohjataan oppilasta etsimään tietoa keskiajasta erilaisista lähteistä ja tulkitsemaan niitä.
T4, T6: Ohjataan oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä. Oppilasta ohjataan tunnistamaan keskiajan erityispiirteet suhteessa antiikin kulttuureihin, sekä kehityskulut, jotka johtivat antiikista keskiaikaan.
T6, T8: Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että keskiaika on vain eurooppalainen käsite. Oppilasta ohjataan tekemään rinnastuksia keskiajan Euroopan ja muiden kulttuurien ja kulttuurialueiden kesken.
T6, T8: Oppilasta ohjataan hahmottamaan jatkuvuuksia antiikin, keskiajan, uuden ajan ja uusimman ajan kesken mm. kulttuurin, tieteen ja taiteen, sekä uskonnon näkökulmasta. Suomen keskiaikaa tarkastellaan kiinteänä osana Euroopan keskiaikaa.
T9, T10, T11: Johdatetaan oppilasta etsimään syitä, miksi tieteiden kehitys pysähtyi ja kirjallinen sivistys romahti antiikin loputtua sekä miten rahatalouden taantumien vaihtotaloudeksi vaikutti keskiajan ihmisten arkielämää ja yhteiskuntajärjestelmää. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää keskiajasta kehityksestä myös positiivisia piirteitä, jotka johtivat renessanssiin ja uuden ajan murrokseen. |
|
S4: Uuden ajan murrosvaihe Löytöretket Renessanssi: tieteen, taiteen ja uskomusten murrosvaihe Uskonpuhdistus Valistuksen aika |
T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin.
T2: Johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä. Oppilas saa harjoitella erilaisten lähteiden käyttöä.
T3: Ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden sekä tunnistamaan käsitteet fakta ja tulkinta.
T4: Auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin (keskiajasta uuteen aikaan) sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä tuomalla esiin historian tapahtumien kronologinen eteneminen.
T5 ja T6: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja uuden ajan alussa ja hahmottamaan syy-seuraussuhteita aikakauden tapahtumien kautta (esim. uskonpuhdistuksen tausta, tapahtumat ja vaikutukset Euroopassa ja Pohjolassa).
T7 ja T8. Auttaa oppilasta tunnistamaan miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan historian jatkuvuutta (keskiajan ja uuden ajan murros ja ilmiöiden jatkuminen aikakausista riippumatta).
T9 ja T10: Ohjata oppilasta etsimään muutoksille syitä ja selittämään miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä (esim. maailmankuvan muuttuminen uuden ajan alussa ja siihen johtaneet syyt)
T11: Ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa eri tapahtumien kautta. |
|
S5: Suomi osana Ruotsia Ruotsin suurvalta-aika ja suurvalta-ajan loppu 1700-luvun sääty-yhteiskunta Elämää 1600- ja 1700-luvun Suomessa Hyödyn aikakausi |
T2: Johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia Suomen historian lähteitä. Oppilas saa harjoitella lähteiden käyttöä.
T2, T5, T7, T8, T11: Oppilas ymmärtää kuinka pitkä historiallinen side Ruotsiin vaikutti suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen. Oppilas osaa tunnistaa tämän historiallisen yhteyden vaikutuksen myös Suomen nyky-yhteiskunnassa ja kulttuurissa.
T7: Oppilaalle annetaan mahdollisuus eläytyä arkielämän haasteisiin ja selittää ihmisen toimintaa Suomen historian eri aikakausien ja eri säätyläisluokkien kautta.
T6, T9, Ohjata oppilasta ymmärtämään Venäjän ja Ruotsin konfliktien merkityksen ja Venäjän vahvistumisen merkitystä Suomelle osana Ruotsin suurvalta-aseman murenemista.
T4, T9, Oppilas tutustuu hyödyn aikakauden muutoksiin suomalaisessa yhteiskunnassa, koulutuksessa ja taloudessa. |
Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 5-6
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Historian opiskelu harjaannuttaa ajattelun taitoja johdattamalla oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille. Historian opiskelussa harjaannutaan tutkimaan ihmisen toimintaa, opitaan taitoa asettaa siihen liittyviä kysymyksiä sekä etsimään vastauksia hakemalla tietoa historian lähteistä. Oppilasta ohjataan ajattelun taitojen kehittymiseen, mm. tutkimalla ihmisten motiiveja eri tilanteissa sekä etsimällä historian ilmiöille syitä ja seurauksia.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
Historian opiskelussa oppilasta ohjataan tutustumaan omaan lähihistoriaansa ja löytämään paikkansa sukupolvien ketjussa. Tutustutaan myös oman kotiseudun ja -alueen historiaan ja kulttuuriperintöön (Pori, Satakunta) ja hyödynnetään tässä monipuolisia työtapoja kuten museovierailuja, vierailijoita luokassa ja itsenäisiä tutkimustehtäviä. Historian opiskelussa nostetaan esiin myös erilaisia ilmaisutapoja, joita voidaan jakaa myös muille (esim. näytelmät, kollaasit). Rohkaistaan oppilaita ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja annetaan heille tilaisuuksia tuotosten jakamiseen kouluaikana (teemapäivät, juhlat, projektit) sekä kannustetaan oppiaineiden väliseen yhteistyöhön.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
Historiassa harjoitellaan erilaisten työtapojen kautta vastuunottoa omasta ja yhteisestä työskentelystä ja opiskeluilmapiiristä. Oppisisällön kautta perehdytään myös menneisyyden ihmisten arjen toimintatapoihin ja ratkaisuja yhteisten asioiden hoitamiseksi. Opiskelussa hyödynnetään internetiä ja tuodaan esiin sen kriittinen ja vastuullinen käyttö.
Monilukutaito (L4)
Historian opiskelussa käytetään monipuolisesti erilaisia lähteitä ja opitaan tulkitsemaan niitä lähdekriittisesti. Opetellaan tiedonhakutaitoja painetusta tekstistä, tietokannoista ja internetistä. Yhteistyö äidinkielen opetuksen kanssa on tärkeää.
Tieto- ja vietsintäteknologinen osaaminen (L5)
Historian opiskelussa opitaan käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Oppilaita kannustetaan sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä, sekä mahdollistamaan myös kuvan, äänen, videon ja animaation tekemistä eri historiallisista tapahtumista. Oppilas ymmärtää viestinnässä hyvät käytöstavat sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteet. Oppilaat kykenevät etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla ja he harjoittelevat tämän tiedon kriittistä arviointia.
Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
Historian opiskelussa ohjataan oppilasta itsenäiseen ja järjestelmälliseen työskentelyyn. Oppilas oppii asettamaan itselleen kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi hän työskentelee vastuullisesti, pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti.
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Historian opiskelun kautta pyritään herättämään oppilaiden kiinnostus vaikuttamiseen. Esimerkkeinä voidaan käyttää oppiaineen sisällöistä nousevia teemoja kuten demokratian kehittyminen ja ilmeneminen. Historian integroiminen muihin oppiaineisiin soveltuvin osin luo oppilaille monia mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Huomioidaan median merkitys yhteiskunnassa ja sen käytön harjoittelu vaikuttamisen välineenä. Historian kautta voidaan myös painottaa jokaisen vastuullisuutta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.