14.4.12 KÄSITYÖ

14.4.12 KÄSITYÖ (OPS-perusteet)

Oppiaineen tehtävä

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan. Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminen on tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössä opetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekä käyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellista hahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuutta ja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn. Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoa vahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa.

Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistä toimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainen tarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden oma elämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaa eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseään tekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

Vuosiluokilla 3-6 käsityön tehtävänä on tukea ja vahvistaa oppilaiden kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Opetus edistää käsityöhön liittyvien käsitteiden, sanaston ja symbolien oppimista ja soveltamista. Materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen edellyttää niiden käsityöllistä työstämistä, jonka myötä päästään kehittämään toimivia ratkaisuja. Oppilasta ohjataan tekemään valintoja työstämismenetelmien, työvälineiden, koneiden ja laitteiden välillä sekä työskentelemään niiden avulla. Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista.

Käsityön opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön	S1-S6	L1, L2
T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi	S1-S6	L1, L5
T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin	S1-S4	L2, L4, L5
T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti	S3, S5	L4, L6
T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjännitteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä.	S1-S5	L3, L6
T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto– ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa	S1, S2, S6	L5
T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia	S6	L1, L4, L7
T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti	S1-S3, S5	L1, L3, L7

Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6

Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät ajankohtaisia ja monipuolisia oppimistehtäviä eri vuosiluokille. Sisällöissä toteutetaan käsityöllisin keinoin erilaisten materiaalien ja työmenetelmien tuntemista, ymmärtämistä ja ennakkoluulotonta soveltamista, muissa oppiaineissa ja oppimisympäristöissä opittua hyödyntäen.

S1 Ideointi: Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksia ja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöä uusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejä ja muotoja. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteiden syntymistä ja energian käyttöä.

S2 Suunnittelu: Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitä tarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksi tuotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisesti sekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

S3 Kokeilu: Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpien koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä. Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja, kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatuja toimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teosta kehitetään vielä eteenpäin.

S4 Tekeminen: Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseen käytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita. Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

S5 Soveltaminen: Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiin materiaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseen työskentelykulttuuriin.

S6 Dokumentointi ja arviointi: Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- ja ryhmäpalautetta.

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineet, koneet, laitteet ja materiaalit muodostavat käsityön oppimista tukevan oppimisympäristön. Samalla ympäristö tukee käsityössä tarvittavan teknologian toimintaperiaatteiden ymmärtämistä. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa mahdollisuuden käyttää erilaisia oppimateriaaleja, oppimisalustoja, piirto-ohjelmia, digitaalisten kuvien muokkausta sekä piirrosten ja mallien tekemistä oman ilmaisun ja suunnittelun tukena. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja.

Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen ja yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustutaan esimerkiksi virtuaalisesti sekä museo-, näyttely- ja kirjastokäynneillä. Näyttelyihin ja yrityksiin tehtävillä opintokäynneillä tuetaan ja vahvistetaan koulussa opittua ja käyntejä hyödynnetään oppimistehtävissä. Opetustilanteissa teknologioita ja verkkoympäristöjä käytetään monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 3-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on ottaa huomioon oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien oppimisympäristöjen, työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Oppilasta tuetaan kehittämään käsityöllisiä taitojaan joustavasti itselleen sopivalla tavalla ja kannustetaan nauttimaan tekemisestään. Käsityössä tuetaan oppilaiden omia ratkaisuja sekä vahvistetaan uutta luovan tiedon rakentamista ja käyttöönottoa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Ohjaukselle ja tuelle varataan riittävästi aikaa.

Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 3–6

Oppimisen ja osaamisen arviointi käsityössä on luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa, oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa sekä koko käsityöprosessia koskevaa. Käsityöprosessin eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa havainnoidaan käsityöprosessia kokonaisuudessaan, käsityöhön soveltuvien materiaalien kokeilemista, testaamista, eri materiaalien työstämisen tapoja, taitoja, työskentelyn sujuvuutta ja tuotosten laatua sekä muissa oppiaineissa opitun soveltamista.

Palautteen antamisessa korostetaan myönteisesti oppilaan kehittymistä ja kannustetaan osaamisen laajentamiseen ja syventämiseen. Keskeisten sisältöalueiden oppimisen rinnalla arvioidaan monipuolisesti laaja-alaisen käsityötaidon ja -tiedon kehittymistä. Arviointikeskustelussa ja muussa palautteessa käydään yhdessä läpi oppilaan vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja ohjataan kehittämään suoritusta. Oppilaille tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia. Oppilaan tai ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitellä ja tarkastella, jolloin oppilaat oppivat asioiden selkeää ja jäsenneltyä esittämistä, toisten työskentelyn arvostamista ja rakentavaa palautteen antoa.

Käsityön sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin oppiaineen tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää käsityön valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut perusteissa asetetut vuosiluokkien 3–6 käsityön opetuksen tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan vuosiluokille 3–6 asetettujen käsityön opetuksen tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Oppilaan työskentelyn arviointi sisältyy vuosiluokilla 3–6 käsityön lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan. Käsityön 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteerikuvauksissa alempien arvosanojen osaamisen kuvaukset sisältyvät ylemmän arvosanan kuvauksiin.

Arviointikriteerit kuudennen vuosiluokan päätteeksi (OPS-perusteet)

Käsityö

Porin kaupunki

VUOSILUOKAT: 3 JA 4

TUNTIMÄÄRÄ: 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA MOLEMMILLA VUOSILUOKILLA

Opetuksen tavoitteet	Laaja-alainen osaaminen	Opetuksen sisällöt
Ideointi, kokeilu, suunnittelu		3. luokka/ 2 vuosiviikkotuntia	4. luokka/ 2 vuosiviikkotuntia
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön	L1, L2	Lähtökohtana ovat oppilaan moniaistiset kokemukset ja elämykset. Tietoa hankitaan monesta lähteestä. Oppilas havainnoi ja analysoi rakennettua esine- ja luonnonympäristöä sekä kokee keksimisen iloa. Suunnittelun pohjana ovat ideointi ja oppilaiden tekemät kokeilut. Oppilas kokeilee piirtämistä, rakentelua ja TVT-mahdollisuuksia. Tekniikkakokeilut ja siitä tulevat johtopäätökset voivat joskus olla itsessään tuotos. Oppilas tekee omia kuvallisia suunnitelmia omat taitonsa huomioiden. Samalla hän pohtii oman työnsä työvaiheita ja niiden järjestystä.	Lähtökohtana ovat oppilaan moniaistiset kokemukset ja elämykset. Tietoa hankitaan monesta lähteestä. Oppilas havainnoi ja analysoi rakennettua esine- ja luonnonympäristöä sekä kokee keksimisen iloa. Suunnittelun pohjana ovat ideointi ja oppilaiden tekemät kokeilut. Oppilas käyttää piirtämistä, rakentelua ja kokeillaan TVT-mahdollisuuksia. Tekniikkakokeilut ja siitä tulevat johtopäätökset voivat joskus olla itsessään tuotos. Oppilas tekee omia kuvallisia suunnitelmia: merkitsee mittoja sekä kirjoittaa selvennyksiä. Samalla hän pohtii oman työnsä työvaiheita ja niiden järjestystä.
T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi	L1, L5
T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin	L2, L4, L5
Tekeminen ja soveltaminen
T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti	L4, L6	Turvallisen harjoittelemisen ja pitkäjänteisen tekemisen kautta oppilas vähitellen ymmärtää tavallisimpien materiaalien ominaisuuksia sekä laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita. Omissa töissä sovelletaan opittuja tekniikoita, koneiden ja laitteiden käyttöä, samoin opitaan käyttämään alan peruskäsitteitä. Oppilaat huolehtivat työympäristön järjestyksestä ja viihtyisyydestä. Oppilas tutustuu materiaaleihin. Tuotoksissa yhdistellään eri tekniikoita, ja värien, pintojen, muotojen lisäksi kuvioita. Tutkitaan rakenteita ja kolmiuloitteista muotoa. Oppilaat valmistavat omien ja yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsitöitä. Oppilas kokeilee ohjatusti kovia ja pehmeitä materiaaleja: puu, muovi, kuidut, langat, kankaat, kierrätysmateriaalit. Työstössä käytetään materiaaleihin soveltuvia tekniikoita.	Turvallisen harjoittelemisen ja pitkäjänteisen tekemisen kautta oppilas vähitellen ymmärtää tavallisimpien materiaalien ominaisuuksia sekä laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita. Omissa töissä sovelletaan opittuja tekniikoita, koneiden ja laitteiden käyttöä, samoin opitaan käyttämään alan peruskäsitteitä. Oppilaat huolehtivat työympäristön järjestyksestä ja viihtyisyydestä. Oppilas oppii materiaaleja. Tuotoksissa yhdistellään eri tekniikoita, ja värien, pintojen, muotojen lisäksi kuvioita. Tutkitaan rakenteita ja kolmiuloitteista muotoa. Oppilaat valmistavat omien ja yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsitöitä. Oppilas kokeilee ohjatusti kovia ja pehmeitä materiaaleja: puu, muovi, kuidut, langat, kankaat, kierrätysmateriaalit. Työstössä käytetään materiaaleihin soveltuvia tekniikoita.
T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjännitteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä	L3, L6
T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa	L5
Dokumentointi ja arviointi
T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia	L1, L4, L7	Oppilasta kannustetaan tarkastelemaan yksin tai ryhmänä suunnitelman ja työohjeiden toteutumista osana itsearviointia välillä kesken työprosessin. Oppilas tutustuu ja harjoittelee TVT:n mahdollisuuksia ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana.	Oppilasta kannustetaan tarkastelemaan yksin tai ryhmänä suunnitelman ja työohjeiden toteutumista osana itsearviointia välillä kesken työprosessin. Oppilas tutustuu ja harjoittelee TVT:n mahdollisuuksia ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana. Oppilas oppii vähitellen kokonaisen käsityöprosessin hallitsemisen.
T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti	L1

Vuosiluokkien 3–4 aikana harjoiteltavia tekniikoita:

Ompelukoneen turvallinen käyttö ja ompeleet

Silitysraudan turvallinen käyttö ja silittäminen

Sauma ja päärme

Kankaan oikea ja nurja puoli

Kaavat ja saumanvarat

Käsin ompelun pistoja

Solmu ja langan päätteleminen

Napin ompeleminen

Lankatyöt: Nyörin kiertäminen ja nauhakujaan pujottaminen

Lankatyöt: Ketjusilmukka, kiinteä silmukka

Puutyö: Mittaaminen, merkitseminen ja piirrotus: Kappaleen pituuden merkitseminen, kohteen (esim. reiän paikan) mittaaminen kahdesta suunnasta (reunasta), suorakulman käyttö, purasimen käyttö.

Puutyö / Höylääminen: Kapean pinnan höylääminen

Puutyö / Taltan käyttö: Kapeiden pintojen talttaus

Puutyö / Penkki- tai pylväsporakoneen käyttö. Poranterän valinta ja kiinnittäminen. Poraussyvyyden rajoittimen käyttö.

Puutyö / Liittäminen: Naula- ja ruuviliitos

Kiinnitys: Kappaleen kiinnittäminen höyläpenkkiin.

Sahaus: Poikkisahaus

Hiominen ja viilaaminen: terävän reunan pyöristäminen.

Pinnankäsittely: Vahaus ja/tai lakkaus.

Metallitangon tai -putken katkaisu sahaamalla tai pihdeillä tai putkileikkurilla

Metallin leikkaus levysaksilla

Kiinnitys: Metallitangon tai -putken kiinnittäminen viilapenkkiin

Metallityö / Viilaus: Leikattujen pintojen viimeistely ja reunojen pyöristäminen viilaamalla

Metallityö / Sahauspintojen viimeistely ja pyöristys viilaamalla

Metallin taivutus ja muotoilu kylmänä

Konetyöstö: Kerrataan penkki- tai pylväsporakoneella konekohtaisia ja yleisiä työturvallisuuteen liittyviä asioita: kappaleen kiinnitys, suojainten käyttö, työrauha koneella, hätäseis-kytkimien käyttö, yleinen siisteys.

Käsityön opetuksen järjestäminen vuosiluokilla 3–4:

Opetus järjestetään kaikille yhteisenä käsityön opetuksena siten, että mahdollistetaan Porin kaupungin käsityön opetussuunnitelmassa mainittujen käsityön tavoitteiden ja sisältöjen toteutuminen sekä tekniikoiden harjoittelu vuosiluokkien 3–4 aikana.

VUOSILUOKAT: 5 JA 6

TUNTIMÄÄRÄ: 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA MOLEMMILLA VUOSILUOKILLA

Opetuksen tavoitteet	Laaja-alainen osaaminen	Opetuksen sisällöt
Ideointi, kokeilu, suunnittelu		5. luokka/ 2 vuosiviikkotuntia	6. luokka/ 2 vuosiviikkotuntia
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön	L1, L2	Lähtökohtana ovat oppilaan moniaistiset kokemukset ja elämykset. Tietoa hankitaan monesta lähteestä ja oppilas oppii etsimään ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin. Oppilas havainnoi ja analysoi rakennettua esine- ja luonnonympäristöä sekä kokee keksimisen iloa. Suunnittelun pohjana ovat ideointi ja oppilaiden tekemät kokeilut. Oppilas käyttää piirtämistä, rakentelua ja kokeillaan TVT:n mahdollisuuksia. Tekniikkakokeilut ja siitä tulevat johtopäätökset voivat joskus olla itsessään tuotos. Oppilas tekee omia kuvallisia suunnitelmia omat taitonsa huomioiden: merkitsee mittoja sekä kirjoittaa selvennyksiä. Samalla hän pohtii oman työnsä työvaiheita ja niiden järjestystä. Oppilas pyrkii tekemään myös kaavoja ja voi harjoitella teknistä piirtämistä.	Lähtökohtana ovat oppilaan moniaistiset kokemukset ja elämykset. Tietoa hankitaan monesta lähteestä ja oppilas oppii etsimään ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin. Oppilas havainnoi ja analysoi rakennettua esine- ja luonnonympäristöä sekä kokee keksimisen iloa. Suunnittelun pohjana ovat ideointi ja oppilaiden tekemät kokeilut. Oppilas osaa käyttää erilaisia mahdollisuuksia. Tekniikkakokeilut ja siitä tulevat johtopäätökset voivat joskus olla itsessään tuotos. Oppilas tekee omia kuvallisia suunnitelmia omat taitonsa huomioiden: merkitsee mittoja sekä kirjoittaa selvennyksiä. Samalla hän pohtii oman työnsä työvaiheita ja niiden järjestystä. Oppilas tavoittelee työohjeen kirjoittamista. Oppilas pyrkii tekemään myös kaavoja ja voi harjoitella teknistä piirtämistä.
T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi	L1, L5
T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin	L2, L4, L5
Tekeminen ja soveltaminen
T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti	L4, L6	Oppilas käyttää tarkoituksenmukaisesti opittuja tekniikoita ja testattuja materiaaleja, sekä syvennetään käsityön peruskäsitteistöä. Koneita ja laitteita hyödynnetään opetuksessa tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Oppilaat huolehtivat työympäristön järjestyksestä ja viihtyisyydestä. Oppilas tietää materiaaleja. Tuotoksissa yhdistellään eri tekniikoita, ja värien, pintojen, muotojen lisäksi kuvioita. Tutkitaan rakenteita ja kolmiuloitteista muotoa. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan johonkin ohjelmointialustaan. Oppilas pyrkii laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen tekemiseen. Oppilaat valmistavat omien ja yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsitöitä. Oppilas käyttää kovia ja pehmeitä materiaaleja: puu, muovi, metallit, kuidut, langat, kankaat, kierrätysmateriaalit. Työstössä käytetään materiaaleihin soveltuvia tekniikoita.	Oppilas käyttää tarkoituksenmukaisesti opittuja tekniikoita ja testattuja materiaaleja. Oppilas osaa käsityön peruskäsitteistön. Koneita ja laitteita hyödynnetään opetuksessa tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Oppilaat huolehtivat työympäristön järjestyksestä ja viihtyisyydestä. Oppilas osaa tuetusti käyttää materiaaleja. Tuotoksissa yhdistellään eri tekniikoita, ja värien, pintojen, muotojen lisäksi kuvioita. Tutkitaan rakenteita ja kolmiuloitteista muotoa. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan johonkin ohjelmointialustaan. Oppilas pyrkii laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen tekemiseen. Oppilaat valmistavat omien ja yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsitöitä. Oppilas käyttää kovia ja pehmeitä materiaaleja: puu, muovi, metallit, kuidut, langat, kankaat, kierrätysmateriaalit. Työstössä käytetään materiaaleihin soveltuvia tekniikoita.
T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjännitteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä	L3, L6
T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa	L5
Dokumentointi ja arviointi
T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia	L1, L4, L7	Oppilas tarkastelee yksin tai ryhmänä suunnitelman ja työohjeiden toteutumista osana itsearviointia välillä kesken työprosessin. Pohditaan materiaalien ja tekniikoiden ekologisia ja eettisiä vaikutuksia. Oppilas tutustuu ja harjoittelee TVT:n mahdollisuuksia ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana. TVT:tä käytetään (kuva/teksti) prosessin ja valmiin työn dokumentointiin.	Oppilas tarkastelee yksin tai ryhmänä suunnitelman ja työohjeiden toteutumista osana itsearviointia välillä kesken työprosessin. Pohditaan materiaalien ja tekniikoiden ekologisia ja eettisiä vaikutuksia. Oppilas tutustuu ja harjoittelee TVT:n mahdollisuuksia ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana. TVT:tä käytetään (kuva/teksti) prosessin ja valmiin työn dokumentointiin.
T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti	L1

Syvennetään vuosiluokilla 1–4 harjoiteltujen tekniikoiden opettelemista. Näiden lisäksi vuosiluokilla 5–6 harjoitellaan seuraavia tekniikoita:

Vaatteen kaava, riittävän saumanvaran varaamisen merkitys

Kankaan ja neuloksen erojen ymmärtäminen ja oikean materiaalin valinta oikeaan käyttötarkoituksiin

Neuleen rakenne ja neulomisen tekniikan ymmärtäminen. Mahdollinen neulekokeilu- tai neuletyö.

Kankaan painaminen ja värjääminen

Joustavan materiaalin ompeleminen ompelukoneella

Vetoketjun ompeleminen

Muovintyöstöä (ja laiterakentelua)

Muovin perustyöstöä (sahaaminen, poraaminen, hiominen, viimeistely)

Sähköopin perusosia (lamppu, johto, johdin, paristo, virtapiiri)

Rakennetaan elektroniikan peruskomponenteilla toimiva laite ja tehdään ja suunnitellaan itse siihen sopiva kotelo.

Monimateriaaliset työt.

Käsityön opetuksen järjestäminen vuosiluokilla 5–6:

Käsityön opetus järjestetään jaksotettuna niin, että niissä vaihtelevat suunnittelu, tekniikoiden harjoittelu, oppilaiden valitsemien töiden tekeminen ja dokumentointi. Jaksotus voidaan toteuttaa eri tavoin riippuen mm. opetustiloista ja opetusryhmän koosta. Opetus tulee järjestää siten, että kaikkien oppilaiden kanssa toteutetaan samat tavoitteet ja sisällöt sekä harjoitellaan samoja opetussuunnitelmassa mainittuja tekniikoita, jotta yhteinen käsityön opetus voi jatkua 7. vuosiluokalla.