Lukio-opetuksessa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla. Nämä yhteiset juhlat ovat lukuvuoden päättäjäisiä ja muita yhteisiä tapahtumia, jotka ovat kaikille oppilaille tarkoitettuja. Nämä juhlat eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, eikä niille järjestetä vaihtoehtoisia tilaisuuksia. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät tarkemmin juhlista ja niiden sisällöstä.

 

Yhteisiin juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä (OHJE 7 (12) 19.9.2022 OPH-3903-2022). Valiokunnan mietinnön mukaisesti juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita. (PL-valiokunnan mietintö 10/2002 vp. ja 2/2014 vp. ja 16/2021 vp.)

 

Lukion opetuksessa lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden tasapainoista henkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua sekä edistää elämän, ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen, ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamista [VNA lukiokoulutuksesta (810/2018) 1 §:n 1 mom.]. Nämä tavoitteet tulee olla lähtökohtana myös opetukseen liittyvän suomalaisen juhlaperinnön vaalimisessa ja kehittämisessä.

 

Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö lukiokoulutuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia, kuten jumalanpalveluksia, uskonnollisia päivänavauksia tai muuta sisällöltään uskonnollista toimintaa. Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sisältävät uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

 

Viimeksi mainitun perusteella opiskelijaa ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.

 

Opiskelija ilmoittaa, osallistuuko hän uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Opiskelija voi antaa ilmoituksen toistaiseksi kaikkien uskonnollisten tilaisuuksien osalta tai halutessaan hän voi ilmoittaa asiasta tapauskohtaisesti. Opiskelija voi muuttaa ilmoitustaan myöhemmin. Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka niille vaihtoehtoiseen toimintaan ilmoituksensa mukaisesti.

 

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset järjestetään erillään muusta toiminnasta, ja niistä tiedotetaan etukäteen. Koulun päivänavauksien sisällöt rajataan niin, että ne eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia. Samoin periaattein toteutetaan vierailut uskonnollisiin yhdyskuntiin.

Linkki opetushallituksen ohjeisiin uskonnollisista tilaisuuksista sekä perinteisistä juhlista lukio-opetuksessa (19.9.2022).