Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Solu ja perinnöllisyys (BI4)
Moduulissa tarkastellaan tumallisen solun rakennetta, toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Solujen toimintoja havainnollistetaan kokeellisella työskentelyllä.
Yleiset tavoitteet
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa nimetä solun perusrakenteet
- osaa selittää solujen keskeisiä toimintoja
- hallitsee periytymisen perusmekanismit ja osaa soveltaa niitä esimerkkien avulla
- osaa mikroskopoida erilaisia soluja ja tulkita solujen mikroskooppisia rakenteita
- osaa toteuttaa pienen kokeellisen työn.
Keskeiset sisällöt
Tumallisen solun rakenne ja toiminta
- solu tutkimuskohteena
- biomolekyylit
- eläin-, kasvi- ja sienisolu
- geenien ilmeneminen ja sen säätely
- fotosynteesi
- soluhengitys, käymisreaktiot
Solujen lisääntyminen
- mitoosi ja solun jakautuminen
- meioosi ja sukusolujen synty
Periytymisen perusteet
- geenimutaatioiden tuottamat uudet alleelit
- mendelistinen periytyminen
- kodominantti periytyminen, polygeeninen periytyminen, sukupuoleen sitoutunut periytyminen, periytymistavan päätteleminen sukupuusta
Laaja-alainen osaaminen
L1 HyvinvointiosaaminenOpiskelija saa käsityksen yksilöiden erilaisuudesta ja sen biologisesta taustasta.
L2 Vuorovaikutusosaaminen
Kaikilla biologian opintojaksoilla voidaan työskennellä välillä pienryhmissä tai pareittain sekä erilaisissa ympäristöissä, missä kehitetään vuorovaikutusosaamista.
L4 Yhteiskunnallinen osaaminen
Genetiikan perusteisiin tutustuminen auttaa arvioimaan kriittisesti alan sovelluksista käytävää yhteiskunnallista keskustelua.
L5 Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Voidaan tarkastella perinnöllisiä ominaisuuksia, erityisesti sairauksia ja niiden hoitoa, myös eettisistä näkökulmista.
L6 Globaali-ja kulttuuriosaaminen
Voidaan tuoda esiin geenitiedon ja terveystietojen etiikka ja turvallisuus sekä genomitiedon hyödyntäminen väestötasolla eri yhteiskunnissa.
Ihmisen biologia (BI5)
Moduulissa perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot ja lisääntyminen. Moduulissa tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.
Yleiset tavoitteet
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa nimetä ja tunnistaa tärkeimpien elinten ja elimistöjen rakenteet ja selittää niiden toimintaperiaatteita
- ymmärtää, mitä homeostasia on, ja osaa kertoa esimerkkejä siihen vaikuttavista tekijöistä
- osaa kuvata elimistön viestintäjärjestelmiä ja selittää, kuinka eri osat viestivät keskenään
- osaa selittää elimistön kykyä aistia ympäristöä ja reagoida muutoksiin
- osaa selittää ja vertailla elimistön eri puolustusmekanismeja mikrobeja vastaan
- osaa kertoa ja perustella lisääntymisen keskeisimmät vaiheet hedelmöityksestä syntymään
- osaa toteuttaa pienimuotoisen, ihmisen elimistön toimintaa mittaavan kokeellisen työn ja esittää sen tulokset.
Keskeiset sisällöt
Solu, kudos, elin
- solujen erilaistuminen kantasoluista ja syöpäsolut
- elinten muodostuminen eri kudostyypeistä
Elimistön säätely
- hermoston rakenne ja toiminta
- umpirauhaset ja hormonit
Aineenvaihdunta
- ruoansulatuselimistö
- verenkiertoelimistö
- hengityselimistö
- kuona-aineiden eritys
Liikkuminen
- tuki- ja liikuntaelimistö
Elimistön sopeutuminen ympäristöön
- iho ja lämmönsäätely
- aistit
- puolustusjärjestelmä
Lisääntyminen
- sukuelimet ja sukupuolen kehitys
- hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Laaja-alainen osaaminen
L1 HyvinvointiosaaminenOman kehon tuntemus biologian näkökulmasta. Opiskelija saa käsityksen yksilöiden erilaisuudesta ja sen biologisesta taustasta.
L2 Vuorovaikutusosaaminen
Kaikilla biologian opintojaksoilla voidaan työskennellä välillä pienryhmissä tai pareittain sekä erilaisissa ympäristöissä, missä kehitetään vuorovaikutusosaamista.
L4 Yhteiskunnallinen osaaminen
Ihmisen anatomian ja fysiologian tunteminen antaa tietopohjan terveyteen liittyvän tiedon kriittiseen analysointiin.
Biotekniikka ja sen sovellukset (BI6)
Moduulin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen sovellusten kehittämisessä niin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa kuin luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geenitekniikan ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Moduulissa esitellään uusimpia biotekniikan sovelluksia nopeasti kehittyvällä alalla.
Yleiset tavoitteet
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee eri mikrobien rakenteet ja ymmärtää niiden perustoiminnot
- osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten mikrobeja voidaan hyödyntää biotekniikassa
- syventää tietoja nukleiinihapoista ja niiden ominaisuuksista sekä tietää, miten niitä voidaan hyödyntää geenitekniikassa
- osaa selittää esimerkkien avulla biotekniikan keskeisimpiä sovelluksia ja innovaatioita sekä perustella niiden merkityksen jalostuksessa, lääketieteissä, teollisuudessa sekä ympäristönsuojelussa
- osaa tunnistaa ja arvioida biotekniikan mahdollisuuksia ja riskejä sekä esittää niistä perusteltuja eettisiä mielipiteitä
- osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeellisen työn.
Keskeiset sisällöt
Mikrobit
- mikrobien luokittelu
- bakteerien rakenne, muuntelu, antibioottiresistenssi
- virusten rakenne ja lisääntyminen
- mikrobien hyödyntäminen biotekniikassa
DNA:n muokkaus ja tutkiminen geenitekniikalla
- tumallisen ja tumattoman solun perimän ja geenien toiminnan erot
- DNA:n monistaminen, pilkkominen ja palojen erottelu
- DNA:n sisältämän informaation selvittäminen
- geenien siirto- ja muokkausmenetelmät
Biotekniikan keskeiset sovellukset ja merkitys
- perinteinen ja geenitekniikkaan perustuva kasvi- ja eläinjalostus
- lääketieteet
- genomitieto ja sen hyödyntäminen
- DNA-tietoon perustuva yksilön ja lajien tunnistus
- ympäristönsuojelu
- teollisuus
Laaja-alainen osaaminen
L1 HyvinvointiosaaminenOpiskelija saa käsityksen yksilöiden erilaisuudesta ja sen biologisesta taustasta.
L2 Vuorovaikutusosaaminen
Opitaan arvioimaan eri näkökulmia, esim. keskustelemalla geenitekniikkaan liittyvistä kysymyksistä. Kaikilla biologian opintojaksoilla voidaan työskennellä välillä pienryhmissä tai pareittain sekä erilaisissa ympäristöissä, missä kehitetään vuorovaikutusosaamista.
L3 Monitieteinen ja luova osaaminen
Tarkastellaan ympäristöongelmia ja biotekniikan innovaatioita eri tieteiden näkökulmista.
L4 Yhteiskunnallinen osaaminen
Genetiikan ja bioteknologian perusteisiin tutustuminen auttaa arvioimaan kriittisesti alan sovelluksista käytävää yhteiskunnallista keskustelua.
L5 Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Voidaan huomioida biotekniikan hyödyntämisen eettiset näkökulmat (geenimuuntelu, lääketiede). Ympäristöosaamista on biotekniikan sovellusten hyödyntäminen ympäristönsuojelussa, kiertotaloudessa, kestävässä ruuantuotannossa sekä uusien
energianlähteiden ja materiaalien kehityksessä.
L6 Globaali-ja kulttuuriosaaminen
Voidaan tuoda esiin geenitiedon etiikka ja turvallisuus sekä genomitiedon hyödyntäminen väestötasolla eri yhteiskunnissa. Voidaan pohtia biotekniikan sovellusten hyödyntämistä erilaisissa ympäristöissä, esim. geenimuuntelun globaaleja mahdollisuuksia ja uhkia.