Suunnitelmallinen työskentely toteutus 2020-2021
Suunnitelmallinen työskentely
Suunnitelmallinen työskentely
Terveydenhuollon opettaja: Minna Kuisti, minna.kuisti@poke.fi (040-3581713)
KURSSIN OPISKELUMATERIAALIA: -Kirja: Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen 2018 (SanomaPro)
-Tunneilla jaettavat hoitotyön artikkelit / tehtävät muistiinpanot
-Pedanetin kirjallinen tuntimateriaali
KURSSIN SISÄLTÖ:
-Hoitotyön etikkaa (Lähihoitajan ammattieettiset periaatteet)
-Keskeiset hoitotyön termit ja käsitteet
-Keskeiset lait sosiaali- ja terveydenhuollossa
-Laki asiakkaan / potilaan oikeuksista (potilasasaimiehen toimenkuva, kantelu / muistutus)
-Hoitotyön prosessi
-Kirjaaminen ja raportointi
-Hoito-ja palvelusuunnitelman laatiminen perinteisesti ja FinCC-mallin mukaisesti
- Kulttuurisensitiivinen hoito / eri kulttuurien käsitys terveydestä, sairaudesta ja hoitamisesta
KURSSIN ARVIOINTI:
-Aktiivinen osallistuminen tuntikeskusteluihin.
(-Sovittiin kurssin alussa ryhmän kesken, että vähintään puolet tunneista oltava paikalla).
-Pari- ja ryhmätehtävien hyväksytysti suorittaminen tuntien puitteissa (hoitosuunnitelma-tehtävät x 2kpl)
-Kurssin viimeisellä tapaamiskerralla mahdollinen "pistokas".
(Hyväksytysti suoritetusta kurssista tulee S-merkintä opintosuoritusotteeseen)
Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus
Etiikkaa: Hyvästä hoitaja tunnetaan
Hoitotyön keskeiset termit ja käsitteet
Keskeisiä lakeja sosiaali- ja terveysalalla
VALVIRA: Potilaan oikeudet (muistutus ja kantelu)
POTILAAN OIKEUDET TIIVISTETYSTI (1992):
1) Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun.
2) Oikeus tietää hoitoon pääsyn ajankohta (hoitotakuu)
3) Hoidosta laadittava suunnitelma yhteisymmärryksessä
4) Potilaan tiedonsaantioikeus
5) Itsemääräämisoikeus
6) Alaikäisen potilaan kuuleminen
7) Oikeus kiireelliseen hoitoon
8) Lähiomaisen tiedonsaantioikeus
9) Oikeus tehdä muistutus / kantelu
MUISTUTUS / KANTELU TIIVISTETYSTI:
MUISTUTUS:
-Kirjallinen tai suullinen, hoitoyksikön johtajalle
-Lyhyehkö prosessi, kesto usein vain noin 1 kk
-Johtaa usein asianomaisten keskustelutilanteeseen, kasvotusten (henkilöt tapaavat hoitoyksikössä johtajan johdolla sovitusti)
-Voidaan päästä asioissa sopimukseen nopeastikin!
KANTELU:
-Kirjallinen, Valviraan tai aluehallintovirastoon
-Pitkällinen prosessi, kesto usein ½-1½ vuotta
-Kantelun voi tehdä, vaikka ensin olisi tehnyt muistutuksen
-Tässä tilanteessa keskustelevat vain paperit
(Prosessi: Kantelu menee kirjallisena esim. Valviraan. Valvira pyytää vastineen esim. lääkäriltä, josta kanneltu (aikaa 30 vrk. vastineen antamiseen). Valvirassa käsitellään ko. asiapaperit papereiden perusteella. HUOM! Terveydenhuollon kanteluun on lemassa valmis kaavake Valviran sivuilla)
1) Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun.
2) Oikeus tietää hoitoon pääsyn ajankohta (hoitotakuu)
3) Hoidosta laadittava suunnitelma yhteisymmärryksessä
4) Potilaan tiedonsaantioikeus
5) Itsemääräämisoikeus
6) Alaikäisen potilaan kuuleminen
7) Oikeus kiireelliseen hoitoon
8) Lähiomaisen tiedonsaantioikeus
9) Oikeus tehdä muistutus / kantelu
MUISTUTUS / KANTELU TIIVISTETYSTI:
MUISTUTUS:
-Kirjallinen tai suullinen, hoitoyksikön johtajalle
-Lyhyehkö prosessi, kesto usein vain noin 1 kk
-Johtaa usein asianomaisten keskustelutilanteeseen, kasvotusten (henkilöt tapaavat hoitoyksikössä johtajan johdolla sovitusti)
-Voidaan päästä asioissa sopimukseen nopeastikin!
KANTELU:
-Kirjallinen, Valviraan tai aluehallintovirastoon
-Pitkällinen prosessi, kesto usein ½-1½ vuotta
-Kantelun voi tehdä, vaikka ensin olisi tehnyt muistutuksen
-Tässä tilanteessa keskustelevat vain paperit
(Prosessi: Kantelu menee kirjallisena esim. Valviraan. Valvira pyytää vastineen esim. lääkäriltä, josta kanneltu (aikaa 30 vrk. vastineen antamiseen). Valvirassa käsitellään ko. asiapaperit papereiden perusteella. HUOM! Terveydenhuollon kanteluun on lemassa valmis kaavake Valviran sivuilla)
Liitteet:
Kirjaaminen hoitotyössä
Kirjaaminen hoitotyössä:
-Tehdään sähköisesti yleensä hoitojakson aikana, jokaisen työvuoron päätteeksi.
-Kirjauksia tulee tehdä jokaisessa työvuorossa.
-Kirjaaminen korostaa asiakaskohtaista, yksilöllistä hoitoa.
-Tarkoituksena on lisätä asiakasturvallisuutta, edistää ja turvata tiedonvälitystä eri yksikköjen välillä.
-Keskeisenä tarkoituksena on turvata hoidon jatkuvuus ja parantaa hoidon tavoitteellisuutta.
-Kirjaamisessa tulee huomioida asiakkaan oma näkökulma, toiveet ja tarpeet.
-Kun asiat on kertaalleen kirjattu, voidaan välttyä esim siltä, että työaikaa käytetään uudestaan samojen asioiden selvittämiseen.
-Kirjaamisen on toimintaympäristöittäin olemassa useita erilaisia järjestelmiä (Hilkka, Effica, Pegassos jne.)
Ne toimivat kuitenkin samojen periaatteiden mukaisesti.
-Hopasu = hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan sähköisesti.
-Oikein tehdyillä asiakirjamerkinnöillä on iso merkitys niin asiakkaan kuin hoitajien oikeusturvan kannalta.
-Huolellisesti tehdyt merkinnät helpottavat mahdollisten hoitoon liittyvien asioiden myöhempää selvittämistä.
-Jos suullisten tietojen ja kirjallisten tietojen välillä on ristiriitaa, luotetaan aina kirjalliseen tietoon.
-Kirjaa kaikki oleellinen tieto, selkeästi ja ytimekkään lyhyesti.
-Kirjaaminen on luottamuksellista.
-Tietojen tarkistus tietokoneelta.
-Kirjatessa tulee käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä, lyhenteitä, ei omaa puhekieltä (elleivät ole suoria lainauksia potilaalta).
-Kirjaamisessa noudatetaan itsemääräämisoikeutta, yksilöllisyyttä ja asiakkaan kunnioitusta.
-Asiakas otetaan mukaan oman hoidon suunnitteluun.
-Kirjaaminen esim. päivystyksessä, hoivakodissa ja kotihoidossa painottuu luonnollisesti erilaisiin asioihin.
-Tuo kirjaamisessa esille vain oleelliset asiat.
-Asiakkaalla on oikeus lukea omat asiakirjansa.
-Asiakas voi myös kirjallisella suostumuksella nimetä henkilön, jolle hän antaa luvan lukea asiakastietojaan.
-Terveydenhuollon valvontaviranomaisilla on oikeus saada asiakasasiakirjat käyttöönsä esim. kantelun selvittämistä varten.
-Tehdään sähköisesti yleensä hoitojakson aikana, jokaisen työvuoron päätteeksi.
-Kirjauksia tulee tehdä jokaisessa työvuorossa.
-Kirjaaminen korostaa asiakaskohtaista, yksilöllistä hoitoa.
-Tarkoituksena on lisätä asiakasturvallisuutta, edistää ja turvata tiedonvälitystä eri yksikköjen välillä.
-Keskeisenä tarkoituksena on turvata hoidon jatkuvuus ja parantaa hoidon tavoitteellisuutta.
-Kirjaamisessa tulee huomioida asiakkaan oma näkökulma, toiveet ja tarpeet.
-Kun asiat on kertaalleen kirjattu, voidaan välttyä esim siltä, että työaikaa käytetään uudestaan samojen asioiden selvittämiseen.
-Kirjaamisen on toimintaympäristöittäin olemassa useita erilaisia järjestelmiä (Hilkka, Effica, Pegassos jne.)
Ne toimivat kuitenkin samojen periaatteiden mukaisesti.
-Hopasu = hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan sähköisesti.
-Oikein tehdyillä asiakirjamerkinnöillä on iso merkitys niin asiakkaan kuin hoitajien oikeusturvan kannalta.
-Huolellisesti tehdyt merkinnät helpottavat mahdollisten hoitoon liittyvien asioiden myöhempää selvittämistä.
-Jos suullisten tietojen ja kirjallisten tietojen välillä on ristiriitaa, luotetaan aina kirjalliseen tietoon.
-Kirjaa kaikki oleellinen tieto, selkeästi ja ytimekkään lyhyesti.
-Kirjaaminen on luottamuksellista.
-Tietojen tarkistus tietokoneelta.
-Kirjatessa tulee käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä, lyhenteitä, ei omaa puhekieltä (elleivät ole suoria lainauksia potilaalta).
-Kirjaamisessa noudatetaan itsemääräämisoikeutta, yksilöllisyyttä ja asiakkaan kunnioitusta.
-Asiakas otetaan mukaan oman hoidon suunnitteluun.
-Kirjaaminen esim. päivystyksessä, hoivakodissa ja kotihoidossa painottuu luonnollisesti erilaisiin asioihin.
-Tuo kirjaamisessa esille vain oleelliset asiat.
-Asiakkaalla on oikeus lukea omat asiakirjansa.
-Asiakas voi myös kirjallisella suostumuksella nimetä henkilön, jolle hän antaa luvan lukea asiakastietojaan.
-Terveydenhuollon valvontaviranomaisilla on oikeus saada asiakasasiakirjat käyttöönsä esim. kantelun selvittämistä varten.
Liitteet:
Hoitotyön prosessi
Liitteet:
Esimerkki hoito- ja palvelusuunnitelmakaavakkeesta
Liitteet:
FinCC-malli
Liitteet:
Kulttuurisensitiivinen hoito
Liitteet:
Hoitotyön suunnitelma nro 1. Matti Meikäläinen (tehdään perinteisellä mallilla)
Potilastapausesimerkki:
Matti Meikäläinen on 78-vuotias mies, entinen veturinkuljettaja jajäänyt leskeksi 10vuotta sitten. Matti sairastaa sydämen vajaatoimintaa ja II-tyypin diabetestä, jotka eivät tuota hänelle tällähetkellä minkäänlaistaongelmaa eli nämäsairaudet ovat ns. hoitotasapainossa. Matti asuu kerrostaloasunnossaan yksin ja ainoa poika Kalle perheineen asuu Rovaniemellä.
Nyt Matti on joutunut kotoaan terveyskeskuksen vuodeosastolle hoidettavaksi ruokahaluttomuuden ja laihtumisen vuoksi sekä hänen vasemmassa sääressään olevan säärihaavan tulehtumisen vuoksi. Säärihaava on halkaisijaltaan 4 cm ja se erittää keltaista eritettä. Päivittäisistä pesytymis-tapahtumasta Matti ei myöskään selviä itsenäisesti.
Matti Meikäläinen on 78-vuotias mies, entinen veturinkuljettaja jajäänyt leskeksi 10vuotta sitten. Matti sairastaa sydämen vajaatoimintaa ja II-tyypin diabetestä, jotka eivät tuota hänelle tällähetkellä minkäänlaistaongelmaa eli nämäsairaudet ovat ns. hoitotasapainossa. Matti asuu kerrostaloasunnossaan yksin ja ainoa poika Kalle perheineen asuu Rovaniemellä.
Nyt Matti on joutunut kotoaan terveyskeskuksen vuodeosastolle hoidettavaksi ruokahaluttomuuden ja laihtumisen vuoksi sekä hänen vasemmassa sääressään olevan säärihaavan tulehtumisen vuoksi. Säärihaava on halkaisijaltaan 4 cm ja se erittää keltaista eritettä. Päivittäisistä pesytymis-tapahtumasta Matti ei myöskään selviä itsenäisesti.
Hoitotyön suunnitelma nro 2. Vilho Vornanen (suunnitelma tehdään käyttäen FinCC-mallia)
Potilastapausesimerkki:
Herra Vilho Vornanen on 81-vuotias, yksin kerrostalokaksiossaan asuva leskimies. Hän sairastaa keuhkoahtaumatautia (COPD) ja sydämen vajaatoimintaa. Vilho on työskennellyt ennen eläkeikää veturinkuljettajana, ja tuolloin viimeisinä työvuosina hänellä todettiin vasemassa korvassa kuulon alentuma. Se ei nyt aiheuta kuitenkaan ongelmia, koska vasemassa korvassa on kuulolaite ja Vilho kuulee sen avulla hyvin.
Nyt Vilho on joutunut hoidettavaksi terveyskeskuksen vuodeosastolle, koska hän on havainnut itsellään verivirtsaisuutta wc:ssä käydessään.
Vilho yskii myös hyvin limaisesti. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Vilho on kärsinyt lisäksi myös unettomuudesta jo kuukauden ajan.
Vuodeosastolla omahoitaja, Sirkka, on havainnut, että Vilho ei juo riittävästi nesteitä ja on kuivunut.
Herra Vilho Vornanen on 81-vuotias, yksin kerrostalokaksiossaan asuva leskimies. Hän sairastaa keuhkoahtaumatautia (COPD) ja sydämen vajaatoimintaa. Vilho on työskennellyt ennen eläkeikää veturinkuljettajana, ja tuolloin viimeisinä työvuosina hänellä todettiin vasemassa korvassa kuulon alentuma. Se ei nyt aiheuta kuitenkaan ongelmia, koska vasemassa korvassa on kuulolaite ja Vilho kuulee sen avulla hyvin.
Nyt Vilho on joutunut hoidettavaksi terveyskeskuksen vuodeosastolle, koska hän on havainnut itsellään verivirtsaisuutta wc:ssä käydessään.
Vilho yskii myös hyvin limaisesti. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Vilho on kärsinyt lisäksi myös unettomuudesta jo kuukauden ajan.
Vuodeosastolla omahoitaja, Sirkka, on havainnut, että Vilho ei juo riittävästi nesteitä ja on kuivunut.