Perinteisesti olemme hankkineet eri asioista tietoa lukemalla. Tietoa on löytynyt alan oppi- ja muista kirjoista, alan erikoislehdistä sekä sanoma- ja aikakauslehdistä. Vielä parikymmentä vuotta sitten suuntasimme kirjastoon aina silloin, kun piti saada syvällisempää tietoa esimerkiksi koulutehtävää varten. Toki myös radiosta ja televisiosta tuli asiaohjelmia, joissa saatettiin käsitellä myös työelämän tai oman alan kysymyksiä. Vuosikymmeniä sitten piti vain osata olla kuulolla tai ruudun äärellä silloin, kun lähetyksessä oli jotain kiinnostavaa.

Tiedonvälitys sanana viittaa siihen, että toimittajat tiedotusvälineissä välittävät tietoa eteenpäin katsojille, kuuntelijoille tai lukijoille. Uutiset tulivatkin kansalaisille hyvin keskitetysti luotettavien uutistoimitusten välityksellä vuosikymmenien ajan. Tavallisella kansalaisella ei ollut pääsyä tiedon alkulähteille. Tiedotusvälineet olivat tiukasti vakiintuneiden toimijoiden hallussa. Uutistoimituksiin valikoitui työntekijöitä korkeakouluista ja toimittajakouluista.

Internet muutti kaiken

Internetin tuleminen muutti kaiken. Yhtäkkiä tietoa alkoi virrata maailmanlaajuisesti perinteikkäiden uutistoimitusten ohitse. Alun perin yliopistojen ja armeijan tarpeisiin syntynyt verkossa oleva kommunikointijärjestelmä ohitti perinteiset tiedonvälitystahot. Vaikka internetiä oli kehitetty kiivaasti koko 1980-luvun ajan, kotikäyttöön se saatiin vasta 1990-luvulla. Suomenkin yliopistoissa sähköpostia oli käytetty jo 1980-luvulta alkaen, mutta vasta loppuvuodesta 1994 ison yleisön saataville tuli World Wide Web -selain Netscape. Ennen Microsoft Internet Exploreria Netscape oli yleisin selain.

1990-luvun aikana internet yleistyi huimaavaa vauhtia. Aluksi siellä oli paljon lähinnä englanninkielisiä sivuja. Suomenkielinen sisältö kuitenkin lisääntyi nopeasti. Ensimmäiset suomalaiset mediayhtiöt perustivat jo 1995 alkaen omia nettisivujaan, esim. MTV3 sai oman nettisivunsa jo 1995. Monet palvelut alkoivat siirtyä vähitellen myös verkossa käytettäväksi.

Nettiin tuli nopeasti myös uusia uutissivustoja. Televisio- ja radiouutisten monopoli alkoi kadota. Sanomalehtiä alettiin kutsua “paperilehdiksi”. Niistä tuntui tieto tulevan paljon hitaammin kuin verkon kautta.

Some mullisti tiedonvälityksen

Seuraava iso mullistus uutistoimituksille oli sosiaalinen media. 2000-luvun alkupuolella perustettiin monta sosiaalisen median yritystä. Facebook syntyi 2004, Twitter 2006. Instagram tuli vuonna 2010. Monet saivat nopeasti erittäin laajoja käyttäjäkuntia. Yhtäkkiä maailma tulvi tietoa. Ihmisten verkostot laajenivat sosiaalisen median kautta. Uutistenvälitys alkoi muuttua yhä henkilökohtaisemmaksi. Kun uutisten jakaminen somessa tuli mahdolliseksi, esim. Facebookin käyttäjä näki lähinnä sellaisia uutisia, joista hänen kaverinsa siellä jakoivat. Tämä muutti uutisten luonnetta. Yhtäkkiä niistä oli tullut myös kannanoton väline: jakaahan ihminen lähinnä sellaisia uutisia, jotka herättävät hänessä jotain tunteita.

Kaikki uutistoimitukset ja mediatalot lähtivät mukaan myös sosiaaliseen mediaan. Älypuhelimien teknologia muutti esimerkiksi videointia tapahtumapaikoilta. Siinä missä ennen liikkuvan kuvan saaminen suoraan tapahtumapaikalta oli lähetysautojen tehtävä, nyt kuka tahansa saattaa videoida tapahtuman suorana ja jakaa sen muille ihmisille. Tässä valtavassa murroksessa vanhat tahot yrittävät pysyä luotettavina uutisten tarjoajina.


Voit lukea lisää aiheesta täältä: Internet muutti tiedonvälityksen luonteen