Puunkorjuutyöt

Puunkorjuutyöt

Manuaalista eli moottorisahalla tehtävä puunkorjuu kannattaa parhaiten ensiharvennuskohteilla. Ensiharvennus en ensimmäinen metsänomistajalle taloudellista hyötyä tuottava hakkuu. Metsikön harvennuksia suoritetaan 2-3 kertaa metsikön kiertoaikana.

Harvennushakkuu on tasaikäisrakenteisen metsän hakkuu, jossa jo taimikkovaiheen ohittaneesta kasvatettavasta metsiköstä poistetaan osa puista. Harvennushakkuusta käytetään myös nimeä kasvatushakkuu. Harvennustarvetta arvioidaan eri tavoin puuston latvuksen kunnosta, runkoluvusta, pituudesta ja/tai pohjanpinta-alasta riippuen.

Harvennushakkuiden tavoite on parantaa puuston elinvoimaisuutta ja kasvuolosuhteita. Harvennushakkuissa poistetuista puista saadaan myyntikelpoista ainespuuta ja puunmyyntituloja. Harvennushakkuiden metaänhoiodllinen näkökulma on suurimmillaan nuorten metsien ensiharvennuksissa.

Harvennushakkuilla puuston kasvu keskitetaan kasvatettaviin puihin, jolloin yksittäiset puut järeytyvät nopeammin ja puut ovat elinvoimaisia. Puiden elinvoimaisuus parantaa kestävyyttä hyönteis-, sieni- ja tuulituhoja vastaan. Harventamattomissa metsiköissä puut kilpailevat kasvutilasta, vedestä, valosta ja ravinteista ja kilpailun seurauksena osa puista kuolee. 

Lue tästä lisää kasvatushakkuiden perusteista:

Kasvatushakkuut

Harvennusreaktioksi kutsutaan jäljelle jääneiden puiden kasvun reagointia tehtyyn harvennukseen. Harvennusreaktio johtuu puiden välisen kilpailun vähenemisestäm ,metsään korjuun yhteydessä jäävien hakkuutähteiden lannoitusvaikutuksesta sekä puiden valinnasta. Harvennuksen jälkeen puusto on keskimäärin elinvoimaisempaa ja parempikasvuista.

Ennen hakkuuta suositellaan ennakkoraivausta. Ennakkoraivaus voi merkittävästi helpottaa koneellista korjuuta, vähentää puustovaurioita ja tehdä kohteen houkuttelevammaksi puunostajalle. Raivauksessa tavoitteena on poistaa alikasvos, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää kustannuksia ja heikentää monimuotoisuutta sekä riistan elinolosuhteita.

Lue lisää ennakkoraivauksen suorittamisesta:

Ennakkoraivaus

Metsänmittaus

Tietoa metsistä ja metsävaroista tarvitaan sekä puu-, metsikkö- että metsäaluetasoilla. Tiedonhankinnan keskeisenä tavoitteena on selvittää puiden ja metsävarojen tunnukset ja ominaisuudet, joilla on merkitystä päätöksenteossa ja metsäluonnon kehityksen seurannassa.

Tiedonkeruumenetelmän valinnassa on otettava huomioon mm. tulosten käyttötarkoitus, tietojen tarkkuusvaatimukset, käytettävissä olevat mittausresurssit, taloudelliset resurssit, kohdealueen ominaisuudet ja metsätalouden toimintaympäristö. Näiden pohjalta ratkaistaan mittausten laajuus, paikkaan sidotun tiedon tarve ja tarkoituksenmukaisin mittausmenetelmä.

Ennen kuin lähdetään suunnittelemaan hakkuita ja muita metsänhoitotoimia, tarvitaan tietoa metsästä.
Tutustu metsämittauksen perusteisiin seuraavasta esityksestä:

Metsänmittaus ja arviointi

Harvennusmallit

Harvennusmallit ovat käytännön apuneuvo harvennushakkuiden ajoituksen ja toteutuksen määrittelyyn. harvennusmalleissa on pyritty yhdistämään korkea puuntutotos, runkojen nopera järeytyminen tukkipuiksi sekä puunkorjuun ja metsänkasvatuksen kannattavuus. metsänhoitosuosituksissa esitetyt harvennusmallit osoittavat rajat, joiden sisällä metsikön käsittelyssä on syytä pysyä. Mallit osittavat paljonko puita eri pituusvaiheessa olevissa metsiköissä tulisi jättää harvennuksen jälkeen kasvamaan.

Pohjanpinta-alaan perustuvat harvennusmallit on laadittu puulajeittain ja kasvupaikkatyypeittäin eri maantieteellisille alueille lämpösumman mukaan.

Lue lisää harvennusmalleista tästä:

Harvennusmallit

Leimikon ja korjuun suunnittelu

Puunkorjuu on osa puuraaka-aineen hankintaketjua. Hankintaketju alkaa puukaupalla ja päättyy, kun puu syötetään jalostusprosessiin tehtaalla. Ketjun suunnittelu ja ohjaus ovat yleensä metsäyhtiön puunhankintaorganisaation käsissä, mutta yhtiöiden sopimusyrityksillä on merkittävä rooli toiminnan onnistumisessa.

Puunhankintaketju alkaa puukaupalla, jossa ostetaan metsäteollisuuden tarpeita vastaavaa raaka-ainetta. Yleensä puukaupan kohteena on jonkin tietyn alueen puusto. Tehtyjen puukauppojen puut muodostavat varannon. Korjuun suunnittelussa varannosta valitaan korjattavaksi kyseisen hetken tarpeisiin sopivat alueet. Korjuun suunnittelun tavoitteena on, että tuotantolaitos saa tilauksensa mukaisesti oikean määrän oikeanlaatuista puuraaka-ainetta haluamaansa aikaan. Suunnittelussa ja korjuussa on otettava huomioon sekä asiakkaan että lopputuotteiden vaatimukset raaka-aineelle. Myös ympäristön huomiointi on tärkeä osa korjuun suunnittelua ja toteutusta.

Metsäteollisuustuotteiden kysyntä vaikuttaa suoraan tuotantomääriin, koska tuotanto suunnitellaan asiakastilausten ja tuotteiden kysynnän mukaan. Tuotannon määrä vaikuttaa puun kysyntään, ja siten myös korjuumääriin. Tehtaiden tuotantoonsa tarvitsemat puumäärät, niiden laatuvaatimukset ja toimitusajankohdat ovat lähtökohtina puutavaratoimitusten suunnittelussa. Eri tuotelajien ja markkina-alueiden lopputuotemarkkinoiden seurannalla pyritään ennakoimaan kysyntämuutoksia, ja siten myös raakapuun tarpeita. Puuvirtojen määriin ja suuntiin vaikuttaa kotimaisen puumarkkinatilanteen lisäksi puun ulkomaantuonti.

Lue lisää Leimikon suunnittelusta:

Leimikon suunnittelu

Korjuun suunnittelu


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä