Tasaikäisenä kasvatettavan metsän hoidon voidaan karkeasti sanoa olevan uudistamista ja kasvattamista. Uudistamisvaiheessa metsänhoidon painopiste on uuden metsän perustamisessa ja taimikonhoidossa. Tavoitteena on saada hakatun metsän tilalle hyvätuottoinen taimikko nopeasti ja edullisesti.

Puuston ikääntyessä ja uudistamiskypsyyden lähestyessä puuston kasvu hidastuu. Ikääntyneillä, pitkillä puilla veden ja ravinteiden kuljetus puun juurista latvaan on työlästä ja se rajoittaa puiden kasvua. Puuntuotannon kannalta oleellisnen taitekohta tulee vastaan, kun puuton vuotuinen kasvu(m3/ha/v) alittaa puuston keskimääräisen vuotuisen kasvun. Nopeakasvuiset lehtipuut saavuttavat suurimman tuotoksensa huomattavasti aikaisemmin kuin aluksi hidaskasvuisemmat havupuut.

Uudistamisjärjestys

Metsä kannattaa uudistaa heti, kun se saavuttaa uudistamiskypsyyden rajan. Joskus metsätaloudessa on kuitenkin tilanteita, että metsä kannattaa uudistaa ennen varsinaista uudistuskypsyyttä. Joskus tilanne voi olla päinvastoin ja metsikön kiertoaikaa voi jatkaa yli sen taloudellisen uudistuskypsyysrajan.

Metsiköt kannattaa uudistaa tässä järjestyksessä:

1. Myrskytuhoalueet
2. Yli-ikäiset lahoavat puustot
3. Kehityskelvottomat vajaatuotoiset metsät
4. Hyväkuntoiset juuri uudistamiskypsyyden saavuttaneet metsät

Alla olevassa taulukossa on esitetty uudistamissuosituksia läpimitan perusteella puulajeittain ja kasvupaikan perusteella.(Lähde: www. metsanhoidonsuositukset.fi)



Metsän voi uudistaa myös iän perusteella. Alla olevassa taulukossa on metsän ikään perustuvat uudistamiskriteerit.




Kasvupaikka asettaa reunaehdot uudistamiselle

Kasvupaikan ominaisuuksia ovat maantieteellinen sijainti, kasvupaikan ravinteisuus,
maalajiominaisuudet ja vesitalous. Kaikki nämä tulee ottaa huomioon uudistamismenetelmän valinnassa. Maantieteellinen sijainti vaikuttaa esimerkiksi siemen- ja taimimateriaalin alkuperän soveltuvuuteen kohteelle. Kasvupaikan runsasravinteisuus antaa useampia mahdollisuuksia puulajin valintaan. Toisaalta se myös asettaa enemmän haasteita, koska viljavilla kohteilla pintakasvillisuuden voimakas kilpailu voi heikentää kasvatettavien taimien kehitystä. Toisaalta runsasravinteisilla kohteilla taimet kasvavat hyvin ja alkuunlähdön onnistuttua taimikko kehittyy nopeasti.

Maalajin ominaisuudet tulee ottaa huomioon uudistamistavan ja maanmuokkausmenetelmän valinnassa. Karkearakeisilla mailla vesi liikkuu helposti, joten ne kuivuvat nopeasti eivätkä roudi. Yleensä karkearakeiset maalajit ovat niukkaravinteisempia. Hienojakoisilla mailla vesi liikkuu maassa hitaasti ja maan vedenpidätyskyky on hyvä. Haittapuolena on hienojakoisen maa-aineksen tiivistyminen ja voimakas routiminen. Metsänuudistamisen kannalta helpoimpia maalajeja ovat keskikarkeat maat, joissa on sopivasti vettä pidättäviä hienoaineksia.