MUURASJÄRVEN KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LV. 2023-24

 

Koulumme koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu lukuvuoden alussa ja lopussa tai tarpeen vaatiessa. Lukuvuoden alussa ryhmä suunnittelee tulevan lukuvuoden oppilashuollon kokonaistarvetta ja oppilashuoltopalveluita. Keväällä ryhmä arvioi suunnitelman toteutumista ja mahdollisia kehittämistarpeita. Ryhmän kokoonkutsujana toimii koulunjohtaja. Kokouksista kirjoitetaan muistiot.

Vanhempainilloissa käsitellään oppilashuollollisia asioita. Vanhempainyhdistykselle annetaan mahdollisuus osallistua oppilashuollon suunnitteluun ja arviointiin, kotien ja koulun välisen yhteistyön ja yhteisöllisyyden rakentamiseen, toteuttamiseen ja arviointiin.

Oppilaat osallistuvat koulun toiminnan arviointiin, kouluruokailun suunnitteluun ja arviointiin, koulun tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen, yhteisen tekemisen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä yhteenkuuluvuuden tunteen luomiseen ja järjestyssääntöjen laatimiseen. Oppilaskunnan hallitus toimii yhtenä kanavana oppilaiden mielipiteiden esille tuomiseksi.

 

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma sisältää:

• Muurasjärven koulun säännöt
• oppimisen tuen ja oppilashuollon käsikirja; sisältää suunnitelman oppilaiden suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (verkossa)
• Lapset puheeksi- toimintamenetelmä (verkossa)
• KiVa- materiaalit ja toimintaohjeet
• koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano
• oppilashuollon monialaiset palvelut (kouluterveydenhuolto, koulupsykologi ja koulukuraattori, sosiaalitoimi, koulupoliisi)
• muut monialaiset yhteistyötahot (perheneuvola, lastenpsykiatrin osasto, puheterapeutti, toimintaterapeutti)
• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (verkossa) +liite
• Muurasjärven koulun pelastussuunnitelma (koulun toimistossa luettavissa)
• koulun yhteistyökumppanit (4H-kerho, seurakunta, kyläseura, vanhusten päivätoimintatyöntekijä, VPK, paikalliset seurat ja yhdistykset, kansalaisopisto, kirjasto)
• asiakirjojen säilytys- ja salassapito-ohjeet (koulun toimistossa)
• kouluruokailu
• Wiitaunionin kuljetusperiaatteet (verkossa)
• Wiitaunionin iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma (verkossa)
• yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
• oppilaskunta
• kummioppilastoiminta
• oppilashuoltotyössä tarvittavat lomakkeet ja liitteet

 

 

Koulun oppilashuoltopalvelut

 

Muurasjärven koulu on alakoulu, jossa on 0.-6.-luokilla neljä perusopetusryhmää ja 51 oppilasta. Koulun oppilashuollon kokonaistarve kartoitetaan lukuvuoden alussa. Koululla on käytössä erityisopettajaresurssi 14 tuntia viikossa ja kolme koulunkäynninohjaajaa.

Kouluterveydenhoitaja käy koululla parillisina viikkoina.

Koululääkäri käy koululla tekemässä laajat terveystarkastukset 1. ja 5.-luokan oppilaille.

Koulukuraattori on koululla tavattavissa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.

Koulupsykologin palvelut tuottaa lakisääteisenä palveluna perusturvan toimiala. Koulupsykologi käy koululla kaksi kertaa kuukaudessa.

Perheneuvolan palveluja on mahdollista käyttää ja tarvittaessa puheterapeutti ottaa oppilaita ohjaukseen.

Muita yhteistyötahoja ovat toimintaterapeutti ja keskussairaaloiden palvelut ja Valteri.

Iltapäivätoimintaa on tarjolla 0.-2. –luokkalaisille maanantaista perjantaihin 12.30-16.15. (liite 1)

 

1.  Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

 

1.1. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano:

• koulunjohtaja (koolle kutsuja)
• luokanopettajat
• erityisopettaja
• koulunkäynninohjaajat

Tarvittaessa ryhmään kutsutaan lisäksi koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, oppilaita, huoltajia, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja, sosiaalitoimen edustaja ja muita asiantuntijoita.

 

1.2. Koulu turvallisena yhteisönä

Koulun henkilöstö seuraa koulun ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Puutteet kirjataan ja ilmoitetaan tilapalvelulle. Kiireelliset korjausta vaativat asiat ilmoitetaan puhe­li­mitse kiinteistönhoitajalle. Palotarkastus suoritetaan kerran vuodessa. Poistumisharjoitus jär­jestetään koulussa vähintään kerran lukuvuodessa. Työsuojelutarkastukset järjestetään säännöllisesti.

Koulutapaturmista täytetään tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynneillä, -retkillä, kerhossa tai matkalla niihin mikäli ne sisältyvät koulun lukuvuosisuunnitelmaan.

Kouluterveydenhoitaja tarjoaa erityisasiantuntemusta päihdevalistuksesta, sek­su­aa­li­ter­vey­destä, ravitsemustieteistä sekä liikunnasta.

Koulussa pyritään luomaan turvallinen asenneilmasto, jossa luotetaan toisiin ihmisiin, aikuisella on aikaa kohdata lapsi ja jossa ristiriitatilanteet ratkotaan avoimesti rakentavassa hengessä.

Kummioppilastoiminta on ollut jo usean vuoden ajan osa koulumme toimintakulttuuria. Sillä pyritään tukemaan oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä ja koko koulun me-henkeä.

Koulun oppilastoimikunta laatii parannusehdotuksia ja järjestää erilaisia tapahtumia, joilla edistetään kouluarjen turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyvyyttä. Oppilas­kun­ta­toi­min­ta opettaa myös suotuisia vaikuttamiskeinoja ja tukee oppilaiden osallisuutta.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa palvelee Wilma-käyttöliittymä ja Pedanet. Tarvittaessa järjestetään henkilökohtainen tapaaminen vanhempien ja oppilaan kanssa. Yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet edistävät kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Koulu jakaa vuosittain koulutiedotteen, joka sisältää koulun työsuunnitelman, järjestyssäännöt, yhteystiedot ja oppilashuollon palvelut.

Koulumme tekee yhteistyötä Muurasjärven kylän yhdistysten, seurojen, Pihtiputaan seurakunnan, kansalaisopiston, kirjaston ja vanhusten päivätoimintatyöntekijän kanssa tarjotakseen oppilaille yhteisöllisyyttä sekä virkistys- ja harrastustoimintaa.

 

1.3. Poissaolot

Luokanopettaja pitää kirjaa oppilaiden poissaoloista (päiväkirja/Wilma). Poissaoloista on ilmoitettava opettajalle välittömästi ja yli viiden päivän poissaoloja varten anotaan poissa­olo­lupa koulunjohtajalta (viranhaltijapäätös).

1.4. Äkilliset kriisit

Koulussamme on toimintasuunnitelma kriisitilanteiden varalle. (liite 2 Pelastussuunnitelma)

1.5. Järjestyssäännöt (liite 3)

1.6 Koulukuljetuksen periaatteet Wiitaunionin alueella (liite 4)

1.7 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (liite 5 )

1.8 Suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista ( liite 6 )

1.9 Oppimisen tuen ja oppilashuollon käsikirja (liite 6) 

OKM:n ja THL:n ohjeistus koronaviruspandemian aikana (liite 7)

 

 

2. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

 

Yksilökohtainen oppilashuolto sisältää oppilaalle suunnatut koulu- ja oppilasterveydenhuollon palvelut, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, monialaiset yksilökohtaiset oppilashuoltopalvelut (asiantuntijaryhmä) sekä terveydenhuoltolain mukaiset tutkimus- ja hoitopalvelut.

Yksilökohtainen oppilashuolto edellyttää aina oppilaan ja tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumusta (esim. Wilma-viestin). Oppilaan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa oppilaan iän, kehitystason ja muiden henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. Oppilaan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua esim. asiantuntija tai oppilaan läheinen. Suostumusta ei tarvita, kun kyseessä on kolmiportainen oppimisen tuki ja siihen liittyvien asioiden ja selvitysten käsittely.

 

2.1. Asiantuntijaryhmä

Tarvittaessa koottavan asiantuntijaryhmän käytänteet Wiitaunionin Oppimisen tuen ja oppilashuollon käsikirjassa luvussa 4.2. Ryhmän voi kutsua koolle se opetustoimen/oppilashuollon henkilö, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Luokanopettajat toimivat yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa oppilaan oppilashuollon järjestämiseksi.

 

2.2. Monialainen yhteistyö

Kouluterveydenhuollolla (kouluterveydenhoitaja, psykologi, koululääkäri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, Valteri) on kokonaisvastuu oppilaan fyysisestä ja psyykkisestä terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon sekä tehdyistä tutkimuksista. Lukukauden alussa kartoitetaan oppilaiden erityisruokavaliot, ja niistä tiedotetaan ruokapalvelun henkilökuntaa.

Koulukuraattorin työn tavoitteena on varhainen puuttuminen sekä auttaminen ”matalalla” kynnyksellä. Tavoitteena on myös oppilaiden myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä.

Tarvittaessa tehdään yhteistyötä perheneuvolan perhetyöntekijän ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän sekä Valterin ja keskussairaalan kanssa.

Hammashuollosta käydään koululla antamassa oppilaille ohjausta ja valistusta suuhygieniasta.

Poliisi osallistuu kasvatustyöhön tarjoamalla ennaltaehkäisevää ohjausta koulussa.

Muu oppilashuoltoa tukeva yhteistyö:

• iltapäivätoiminta: 0-2 –luokkaisille sekä erityisoppilaille on tarjolla maksullista iltapäivätoimintaa, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa lapselle turvallisuutta koulupäivän jälkeiseen aikaan ennen vanhempien kotiintuloa.
• Harrastamisen Suomen malli -hanke tarjoaa 0-6 –luokkalaisille liikunta- ja harrastekerhoja.

2.3. Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

 

Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa, sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, mikä loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä niin, että pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, joista vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Lainsäädännön mukaan koululla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Koulussa jokaisen aikuisen kuuluu puuttua häiriökäyttäytymiseen ja keskeyttää se. Sivistyslautakunnan hyväksymissä toimintaohjeissa (Kuka puuttuu? Kenelle kuuluu?) löytyy menettelytapaohjeistuksia suojaamaan oppilaita väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Mikäli koulussa ilmenee tilanne, joka täyttää fyysisen väkivallan merkit, koulun aikuinen tekee lastensuojeluilmoituksen ja/tai ilmoituksen poliisille.

 

2.4. Seuraamukset

Koulussamme käytetään kiusaamisen ja epäkunnioittavan käytöksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi välitöntä puuttumista oppilaan epäasialliseen käytökseen ja koulun sääntöjen rikkomiseen. Tapauskohtaisesti arvioidaan, miten asiassa edetään.

Kotitehtäväänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä suorittamaan tehtäviään. Mikäli oppilas häiritsee käytöksellään oppitunnin pitoa, oppilaan tulee siirtyä opettajan osoittamaan paikkaan. Muita kurinpitokeinoja ovat kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen koulusta erottaminen.

Opettajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle. (Perusopetuslaki 29§)

Oppilaalle, joka on erotettu määräajaksi tai jolta on evätty opetus jäljellä olevan oppitunnin tai työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Huoltajat noutavat oppilaan koululta mahdollisuuksien mukaan (valvonta järjestettävä odotusajaksi). Oppilaan huoltajille tiedotetaan tapahtuneesta rikkomuksesta ja mahdollisista oppilashuoltopalveluista.

Koulussamme tapahtuvien rikkeiden yhteydessä käytetään Oppimisen tuen ja oppilashuollon käsikirjan mukaista seuraamusmenetelmää (liite 6).

 

 

3. Oppilashuoltotyön toteuttaminen ja seuranta

 

Oppilashuoltosuunnitelma tiedotetaan oppilaille koulussa ja huoltajille Wilma kautta ja/tai vanhempainillassa. Oppilaskunnan hallitukselle ja vanhempainyhdistykselle annetaan mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa. Oppilashuoltosuunnitelman toteutumista arvioidaan keväällä koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Vanhemmat ja oppilaat arvioivat suunnitelmaa joka toinen vuosi järjestettävässä arviointikyselyssä. Koulun henkilöstö, kouluterveydenhuolto ja sosiaalitoimi seuraavat oppilashuoltosuunnitelma toteutumista päivittäisessä työssään.