Kappale 6: Geenien toiminta ja proteiinisynteesi

 

• Proteiinit rakentuvat DNA:n ohjeiden mukaan eli geeneissä on proteiinien rakentumiseen tarvittava ohje
• Katso millainen on kromosomin rakenne (kuva s. 71)
• Tumallisen solun geenin rakenne on hyvin s. 73 kuvassa. Muista, että suurin osa DNA:sta on geenien ulkopuolista aluetta!
• Osaa DNA:n ja RNA:n rakenne ja tehtävät
• Osaa emäsparisääntö ja taulukon käyttö
• Transkriptiossa lähetti-RNA:n rakentuu tumassa: ensin valmistetaan esiaste-RNA, josta silmuikoidaan intronit pois
• Translaatiossa ribosomeilla rakennetaan aminohappoketju solulimassa. Lähetti-RNA asettuu ribosomin pinnalle ja siirtäjä-RNA tuo oikeat aminohapot paikalle. Katso kuvat ja taulukko s. 76-79, niissä on hyvää settiä J
• Osa proteiineista jatkokäsitellään Golgin laitteessa. Vapaissa ribosomeissa syntyy proteiinit solun omaan käyttöön, karkeassa solulimakalvostossa valmistetaan solun ulkopuolelle menevät proteiinit
• Geenien ilmestymisen säätely tapahtuu säätelyproteiinien (tehostajajaksot) ja mirkro-RNA:n avulla
• Epigeneettisessä säätelyssä elimistön viestiaineet tai ympäristön tekijät muuttavat geenien ilmentymistä. Eli solut voivat toimia hyvin eri tavoin, DNA:n rakenne ei kuitenkaan silloin muutu

 

 

Kappalel 7: Eläin-, kasvi- sekä sienisolu sekä bakteeri:

• Tumalliset solut ovat suurempia kuin tumattomat solut
• Tsekkaa läpi sieni-, kasvi- ja eläinsolun solurakenteet ja niiden tehtävät
• Monisoluiset eliöt koostuvat erikoistuneista soluista:
  • eläinten solut muodostavat kudoksia
  • kasvien solut muodostavat solukoita
  • sienten solut muodostavat rihmastoja
  • Monisoluiset eliöt koostuvat miljardeista soluista ja niiden täytyy viestiä keskenään. Katso s. 91 kuvat läpi. Viestiaine saa aikaan vasteen
  • Eksosomien avulla solut kuljettavat viestejä solusta toiseen