Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Osaksi paikallista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se toimii ohjaustyön arvioinnin ja kehittämisen välineenä.

Lukion ohjaussuunnitelman tulee sisältää lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta seuraavat:

• ohjauksen keskeiset käsitteet
• ohjauksen tehtävät ja tavoitteet
• ohjauksen järjestäminen
• ohjauksen toimijat ja työnjako
• ohjaus siirtymävaiheissa: yhteistyö perusopetuksen, korkea-asteen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen
• ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat
• ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa
• ohjaustoiminnan arviointi.

Ohjaussuunnitelmassa tarkastellaan myös esteettömyyttä siirtymävaiheissa. Suunnitelmassa kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukioon ja sieltä jatko-opintoihin. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan esteetön opintopolku ja oppimisympäristö.

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:

1) opiskelusuunnitelma

• aikaisempi koulutus ja muu osaaminen
• suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
• hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen
• suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat
• opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
  • opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
• korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot
• työelämän tutustumisjaksot
• arvioitu opiskeluaika

2) ylioppilastutkintosuunnitelma

3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)


Paikallinen tarkennus

Siirtymävaiheen yhteistyö perusopetuksen kanssa

Perusopetuksen aikana tiedotetaan yläkoululaisille lukion toiminnasta ja opiskelumahdollisuuksista sekä jatkokoulutusmahdollisuuksista yhteistyössä yläkoulun toimijoiden kanssa. 7-9 -luokkien oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tutustua lukion toimintaan yksittäin ja ryhmissä. Lukioon tulevista opiskelijoista pyydetään lähettäviltä kouluilta siirtotietoja opetuksen ja mahdollisen tuen järjestämiseksi oikea-aikaisesti.

Siirtymävaiheen - ja muu yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen kanssa

Yhteistyötä kehitetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Toimintamuotoja voivat olla vaihtojaksot tai kurssit ammatillisessa koulutuksessa, lukiolaisille avoimet korkeakoulukurssit kontakti- tai etäopetuksena, vierailut toisen asteen oppilaitoksiin sekä korkeakouluihin ja muu kehitettävä yhteistyömuoto. Näiden mahdollisuuksien luomisessa tehdään alueellista yhteistyötä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen toimijoiden kanssa.

Yhteistyö työ- ja yrityselämän kanssa sekä opiskelijoiden työelämäkokemukset

Lukio tekee yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Muodot voivat vaihdella vuosittain ja työelämän muuttuvien tilanteiden mukaan. Lukioaikana voidaan toteuttaa eri mittaisia TET (työelämään tutustuminen) -jaksoja. Lukiolle tai yksittäiselle ryhmälle voidaan hankkia työelämä- tai yrityskummeja. Lukiossa tai työelämän tiloissa voidaan järjestää erilaisia ammatti- ja yritysesittelyitä. Näistä laaditaan vuosittain suunnitelma. Lisäksi voidaan hyväksilukea yrittäjyystoimintaa ja työelämäkokemuksia lukio opinnoiksi ennalta sovittavalla tavalla. 

Yhteistyö TE-palveluiden, Monitaitosten ja nuorisopalveluiden kanssa

Opiskelijoita ohjataan lukioaikana TE-palvelujen käyttöön ja sisältöön. Toimintatapoja voivat olla TE-palveluiden toimijoiden vierailut oppitunnilla (myös etänä), vierailut toimitiloissa, tutustuminen sähköisiin palveluihin oppitunneila tai muu sopiva tapa. Ammatinvalintapsykologin palvelut ovat lukiolaisten käytössä. Monitaitosten kanssa tehdään yhteistyötä opiskelijoiden jälkiohjauksessa erityisesti etsivän nuorisotyön kanssa. Nuorisopalveluista yhteistyötä tehdään erityisesti nuorisotyöntekijän kanssa. He käyvät esittäytymässä koululla jo lukion alussa ja pitävät mahdollisuuksien mukaan opetustuokion lukionsa päättäville opiskelijoille. Aiheena on nuorten tukeminen nivelvaiheessa. Etsivä nuorisotyö tukee ja ohjaa lukion päättäneitä nuoria aina 29 ikävuoteen saakka. Lisäksi nuorisotyö on mukana lukion tapahtumien suunnittelussa ja muutoinkin monipuolisesti arjessa erikseen sovittavilla tavoilla. 

Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhoidon kanssa

Lukiolla on käytössä terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palvelut. Lukiolaisille järjestetään määräväliajoin kouluterveyskysely, jonka tuloksia tarkastellaan lukion oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoasioissa toimitaan yhteistyössä opiskelijan lähtökunnan sosiaalityön kanssa. 

Kansainvälisyys lukiossa

Lukio järjestää opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia kansainvälisiin kokemuksiin. Vakiintuneita toimintamuotoja ovat opiskelijavaihdot ja opintoretket. Kotikansainvälisyyttä toteutetaan kansainvälisillä vierailuilla lukioon.

Pielaveden lukiossa ohjausta järjestetään

1. Opintojaksomuotoisena kontaktiopetuksena tai itsenäisesti suoritettavina opintojaksoina. Jaksot ovat osin pakollisia ja osin valinnaisia. Ne arvioidaan ja ne kerryttävät opintopisteitä

2. Henkilökohtaisena ohjauksena, jota voivat tehdä opinto-ohjaaja, RO, aineenopettaja tai muu henkilökunnan jäsen aina tarpeen mukaan. Päävastuu tästä on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi toimintaa.

3. Pienryhmäohjauksena, jossa ryhmiä kootaan tarpeen mukaan. Voidaan tehdä eri teemojen ympärille myös ikäluokkiin tai kouluasteeseen katsomatta. 

4. Vertaisohjauksena opiskelijoiden kesken ikäluokkiin sitomattomasti

5. sekä näiden yhdistelmänä

lukion ohjauksen koordinointi kuuluu opinto-ohjaajalle. Lisäksi siihen osallistuvat kaikki lukion opettajat, rehtorit ja muu henkilökunta.

Ylioppilaskirjoituksia varten opiskelijalle tehdään tarvittaessa ylioppilastutkintolautakunnan kulloistenkin määräysten mukainen erityisjärjestelyhakemus, jonka edellytyksiä ja ohjeita noudatetaan jo opintojen aikana.

Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään oppimisen esteet ja toimenpiteet niiden lievittämiseksi lukiolain mukaan. Esteettömyyden takaamiseksi lukioon tulevilta pyydetään tietoja peruskouluaikaisista tukitoimista ja tarvittaessa niiden taustatiedoista

Ohjaus voidaan jakaa lukio-opintojen aikana kolmeen eri osa-alueeseen:

Lukio-opintojen alkuvaiheessa ohjaus keskittyy lukion eri käytänteiden ja toimintakulttuurin tuntemiseen, lukio-opinnoissa vaadittavien taitojen harjaannuttamiseen ja lukio-opiskelijaksi kasvamiseen.

Opintojen edetessä ohjauksessa painottuu lukio-opintojen suunnitelmallinen eteenpäin vieminen, ylioppilastutkintoon valmistautuminen ja jatko-opintoihin tutustuminen.

Opintojen loppuvaiheessa keskitytään lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon vaatimien suoritusten saamiseen sekä tutustutaan lukion jälkeisiin jatko-opintomahdollisuuksiin ja uravaihtoehtoihin.

Lukioaikana opiskelija saa ohjausta monipuolisesti. Henkilökohtaisen ohjauksen ja kaikilla oppitunneilla tapahtuvan opetuksen lisäksi opiskelijaa ohjataan ryhmänohjaustuokioissa, sähköisellä viestinnällä ja tiedottamisella sekä opinto-ohjauksen kursseilla luokka-, suur- ja pienryhmäopetuksena. Opinto-ohjausta järjestetään myös henkilökohtaisena ohjauksena vuosittain. Opiskelija ohjataan tarvittaessa erityisopettajalle tai muiden tukipalvelujen pariin: terveydenhoitajalle, kuraattorille tai psykologille.

Ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako

Rehtori:

• koordinoi ja tukee ohjaustoimintaa

• tiedottaa lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon liittyvistä säännöistä ja määräyksistä

 

Opinto-ohjaaja:

• vastaa ohjauksen kokonaissuunnittelusta koulussa

• ohjaa ja auttaa opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatimisessa

• ohjaa ja auttaa kurssivalintojen tekemisessä

• ohjaa ja auttaa henkilökohtaisen lukujärjestyksen laatimisessa

• organisoi jatko-opiskelupaikkoihin ja työelämään tutustumisia

• ohjaa nivelvaiheissa ja opiskelijan siirtyessä oppilaitoksesta toiseen

• tekee monialaista yhteistyötä opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseksi

• osallistuu opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan

 

Ryhmänohjaaja:

• on oman ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja

• on ensisijainen yhdyshenkilö koulun ja huoltajien välillä

• perehdyttää uudet opiskelijat koulun käytänteisiin

• ohjaa opiskelijoita ryhmäytymään ja tukee ryhmänsä yhteisöllisyyttä

• haastattelee oman ryhmänsä opiskelijat

• seuraa hallinto-ohjelman avulla säännöllisesti ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä, kurssikertymää ja poissaoloja sekä puuttuu niihin tarvittaessa

• tekee säännöllistä yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa

• tiedottaa ryhmällensä ajankohtaisista asioista

• osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan

 

Aineenopettaja:

• ohjaa ja auttaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan

• seuraa ja merkitsee hallinto-ohjelmaan opiskelijan kurssin aikaiset poissaolot ja tiedottaa niistä tarvittaessa ryhmänohjaajalle

• seuraa opiskelijan opintojen edistymistä omassa oppiaineessaan

• tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta

• osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan

 

Erityisopettaja tai muu koulun nimeämä asiantuntija:

• arvioi oppimisen ja opiskelun tuen tarpeen

• ohjaa ja opettaa opiskelijaa opiskelutaidoissa

• tekee luki-testit ja laatii tarvittaessa luki-lausunnon

• antaa lausunto- ja erityisjärjestelyohjausta lukioaikana ja yo-kirjoituksia varten

• tekee säännöllistä yhteistyötä opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa

• osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan

Lukion ohjaussuunnitelma liitteenä.