Suomen tie itsenäisyyteen

Luku 25: Kansallinen herääminen Suomessa



26. Yhdistysten ja järjestöjen maa

  1. Mitä kansalainen ja kansalaisuus tarkoittaa? Entä kansalaisyhteiskunta?
  2. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun yhdistyksiä ja järjestöjä.
    • Tehdään miellekartta luvussa 26 esitellyistä järjestöistä ja liikkeistä. 
  3. Naiset toimivat oikeuksiensa puolesta. 
  4. Kotitehtävät:
    • s. 179 tehtävät 1-3.

27. Autonomia uhattuna

  1. Eetu Iston maalauksen Hyökkäys (1899) tulkintaa.
  2. Suuri lähetystö sortovaltaa vastaan, elävä arkisto n. 4 min.
  3. Venäläinen ja suomalainen näkökulma sortokausiin. 
    • Tehkää lööpit Bobrikovin toimista Suomessa
      • venäläisten näkökulmasta
      • suomalaisten näkökulmasta
  4. Suomalaisten suhtautuminen venäläistämistoimiin. 
    • Asettakaa alla luetellut suomalaisten vastustuskeinot sortotoimia vastaan tehokkuus- ja järkevyysjärjestykseen. Perustelkaa valintanne.
      • Suuri adressi
      • kutsuntalakko
      • Taide; Finlandia-hymni, Hyökkäys-maalaus jne.
      • Surukuoret ja surumerkki kirjeissä
      • Väkivaltaiset iskut, kuten kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha
  5. Kotitehtävät:
    • s. 184 tehtävät 1, 3 ja 4.

28. Venäjän vallan viimeiset vuodet

  1. Ykkösdokumentti: Sankarittaret. Keväällä 1907 Suomen eduskuntaan valittiin 19 naiskansanedustajaa - ensimmäisenä maailmassa. Keitä he olivat ja mitä he saivat aikaan? Dokumentin kesto 49 min. Vastaa dokumentin perusteella saamasi monisteen kysymyksiin.
  2. Sisällön kokoaminen julisteiden avulla:
    • Julisteissa kappaleen kannalta keskeiset asiat tiivistetään yhdellä virkkeellä.
    • Piirrä ensin vihkoosi yhdeksän ”tyhjää julistetta”.
    • Ensimmäiseen julisteeseen kirjoitetaan vuosi 1905 ja siihen lööppitekstiksi: ”Keisari antaa periksi – ensimmäinen sortokausi päättyy”.
    • Viimeiseen kirjataan vuosi 1914 ja tekstiksi: ”Jääkärit lähtevät Saksaan – haaveena itsenäisyys”.
    • Tämän jälkeen täytä tyhjät julisteet kappaleesta löytämilläsi tapahtumilla.
    • Huom! Osan julisteista voi jättää ilman vuosilukua, koska kaikille tapahtumille ei löydy selvää vuotta. Joillekin vuosille voidaan laittaa kaksi tapahtumaa.
  3. Jääkärit
  4. Kotitehtävät:
    • s. 189 tehtävät 3 ja 5.

Luku 29: Suomi tarttuu tilaisuuteen ja itsenäistyy

  1. Itsenäisyysjulistus:
    • Tutustukaa vuoden tapahtumiin oppikirjan sivulta 9 löytyvän itsenäisyysjulistuksen avulla.
    • Etsikää julistuksesta sen tärkein sanoma:
      • Mihin hallitusmuotoon Suomessa päädyttiin?
      • Mitä julistuksessa toivotaan Venäjän kansalta?
      • Minkälaisia ongelmia itsenäistyvällä Suomella oli?
      • Miten julistuksen lopussa viitataan suomalaisten välisiin erimielisyyksiin vuonna 1917?
  2. Pohjustusta sisällissodalle:
    • Jakakaa vihkon sivu tai aukeama kahteen osaan.
    • Sivun yläosaan kirjoitetaan otsikoksi ”porvarit / oikeisto” ja alaosaan ”työläiset / vasemmisto”.
    • Ylä- ja alaosan rajalle piirretään vuoden 1917 aikajana, joka jaetaan osiin joko vuodenajoittain tai kuukausittain.
    • Kerää kappaleen tekstistä tietoja ja näkemystä siitä:
      • Mitä toisaalta työläiset ja toisaalta porvarit tahoillaan ajattelivat ja miten he toimivat vuoden 1917 eri vaiheissa.
      • Mistä osapuolet unelmoivat tai iloitsivat, mikä heitä ärsytti, suututti tai innosti jne.?
  3.  Videoita:
    • Suomen tie itsenäisyyteen
    • Kun Suomesta tuli Suomi: Sarja seuraa Suomen itsenäistymisen vuosien dramaattisia tapahtumia ja ihmiskohtaloita tasan sadan vuoden takaa. Toimittaja Esko Varhon ja leikkaaja Petteri Latomäen sarjassa ääneen pääsevät niin historian suuret kuin pienetkin muokkaajat. 
  4. Linkkejä:
    • Olivia 17: mobiilipeli vuodesta 1917, pelin päähenkilönä nuori tyttö Olivia. 
  5. Kotitehtävät:
    • s. 195 tehtävät 1-2 ja 5.

30. Suomen sisällissota

  1. Eläytyminen sisällissodan osapuolten näkemyksiin:
    • Kirjoittakaa keskustelu, jossa punaisten ja valkoisten puolella sotineet pohtivat sisällissodan päätyttyä syitä sodan syttymiselle.
    • Pohjana voitte käyttää kappaleen 29 tehtävää, jossa kirjoititte vihkoon työläisten ja porvarien näkemyksiä vuoden 1917 tapahtumista.
    • Taulukkoa kannattaa nyt täydentää tammikuun 1918 sekä punaisten ja valkoisten tavoitteiden ja toimien, osalta.
  2. Sisällissodan nimet
    • Mikä sodan nimeksi ja miksi? Perustelkaa, mikä on teidän mielestänne paras nimi?
    • Luokittele nimet neutraaleihin, valkoisten puolella oleviin ja punaisten puolella oleviin nimiin. 
      • sisällissota
      • vapaussota
      • luokkasota
      • kansalaissota
      • veljessota
      • punakapina
      • vuoden 1918 tapahtumat
      • kapina
      • vallankumous
      • kapinakevät
  3. Kuvia Tampereelta sisällissodan ajalta https://www.flickr.com/photos/vapriikki/sets/72157668009883972/
  4. Dokumentteja
    • Dokumentti: Uhrit 1918. Vuoden 1918 sisällissodan aikana ja sen jälkeen teloitettiin tuhansia suomalaisia. Elokuva kertoo tästä kauhun ja terrorin ajasta kahden sodan uhrin, teloittajan ja teloitetun kautta. Kesto 52 min.
    • Uusi Kino: Sodan silmät 1918. Valokuviin perustuva lyhytdokumenttielokuva Suomen sisällissodasta lasten silmien kautta nähtynä. KK&O: Jouko Aaltonen & Seppo Rustanius. T: Illume Oy, 2018.
    • Tammisunnuntai 1918. Tammisunnuntai 1918 -dokumenttielokuva tuo päivänvaloon itsenäisyyden alkuaikojen tapahtumat, joista on pitkään vaiettu. Elokuva kytkee paikalliset tapahtumat maailmansodan runteleman maailman traagisiin tapahtumiin.
    • Suomen historian myytit: Kansalaissota. Väinö Linnan luoma hahmo Akseli Koskela on muokannut kuvaamme torppareista Suomen sisällissodassa. Mutta mikä oli torppareiden rooli sodassa - ketkä taistelivat ja miksi? Ohjelman juontaa Anna Laine. (U) 
    • Dok: Dragsvik 1918 - kauhujen leiri. Kesällä 1918 kymmenentuhatta punavankia eristettiin venäläisten entisiin kasarmeihin Tammisaaressa. Vankileirillä nälkään kuolleiden määrä on poikkeuksellisen suuri Suomen historiassa. O: Matts Dumell. Vidi-Press, 2010. (U)
    • Suomi ja Tampere Herran vuonna 1918. Sisällissodan Tampereen taistelun salattu puoli ja kirvelevät haavat. Kalevankankaan taistelun 75-vuotispäivänä vuonna 1993 puhuivat valkoiset ja punaiset veteraanit.
  5. Aineistoja:
  6. Kotitehtävät:
    • s. 202 tehtävät 2-4.

Pieniä punakaartilaisia Kymissä 1918. Lähde: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sisallissota-ei-armahtanut-lapsiakaan-kenttaoikeudet-teloittivat-kymmenia/3095286#gs.ybzeYBI

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä