Vanhat hyvät tavat ja arvot pidetään käytössä.
Esikoulussa opetellaan erilaisia työtapoja. Lapsille tarjotaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisia työskentelymalleja; yksilötyöskentelyä, pari- ja pienryhmätyöskentelyä.
Leikkiminen pidetään tärkeinpänä työtapana. Maaseudun lapsilla leikki on monipuolista ja luontevaa. Lapsille halutaan luoda tilat ja mahdollisuus rauhalliseen leikkiin.
Työtehtävinä huolehditaan omista tavaroista, siivotaan leikkien ja työskentelyn jäljet sekä suoritetaan pieniä aputehtäviä.
Luonto on lähellä, sitä hyödynnetään työskentelyssä kaikin mahdollisin keinoin.
Ehdotuksia otetaan lapsilta ja vanhemmilta vastaan ja toiveita kuunnellaan sekä työskentelyä muutetaan saadun palautteen mukaan.

Arviointia koskevan tiedon siirto lapsen siirtyessä perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa tapahtuu sekä suullisesti että kirjallisesti.

Lapsen taitoja havainnoidaan Havainnointi ja suunnittelu-lomakkeella, johon tulee opettajan arvio lapsen taidoista osa-alueilla

-omatoimisuus /päivittäistoiminnot

-sosiaaliset taidot, tunneilmaisu ja työskentelytaidot

-motoriikka, visuomotoriikka ja hahmotus

-kielelliset valmiudet

-matemaattiset valmiudet, looginen ajattelu ja päättely

-käyttäytyminen oppimistilanteissa.

Lomakkeen arviointi tapahtuu asteikolla; osaa, orastava taito, tarvitsee harjoitusta.

Vanhempain varteissa keskustellaan lapsen taidoista lomakkeen mukaisesti. Lomakkeessa on kohta, johon voidaan kirjata vanhempien arviota omasta lapsestaan sekä palautetta esiopetuksesta. Vanhempain vartti pidetään kaksi kertaa vuodessa.

Perhossa on ollut käytäntönä pitää keväällä ”siirtopalaveri” esikoulusta ensimmäiselle luokalle. Palaverissa on läsnä esikoulun opettaja ja tuleva luokanopettaja sekä erityisopettaja. Jokaisen lapsen asioista keskustellaan vuorollaan ja tulevalle opettajalle annetaan kirjallisena Havainnointi- ja suunnittelulomake sekä muut kirjalliset dokumentit, terapeuttien lausunnot, hojks ym.

Henkilöstö arvioi jatkuvasti omaa toimintaansa, ”mikä onnistuu ja toimii, sitä käytetään ja mikä taas ei toimi, se hylätään” –periaatteella. Lapsilta yksilöinä sekä lapsiryhmältä saatu palaute on välitöntä ja suoraa. Ammattitaitoinen henkilö osaa ottaa palautteen vastaan ja hyödyntää tiedon toiminnan suunnittelussa. Lapset ja lapsiryhmät ovat erilaisia. Lapsiryhmään täytyy ensin tutustua, sen jälkeen suunnittelu on laadukkaampaa.

Henkilöstön itsearvioinnissa on tukena myös esiopetuksen työpari sekä muu työyhteisö. Työtovereiden kanssa keskustellaan laadusta ja toiminnan kehittämisestä. Kokoonnutaan säännöllisesti arviointipapaleviin koko kunnan esikoulujen henkilöstön kanssa kaksi kertaa vuodessa.

Lapsen itsearviointia tapahtuu esikouluvuoden aikana keskustellen aina sopivissa tilanteissa. Esikouluissa on myös käytössä lomake, johon lapsi voi arvioida omaa osaamistaan ja toimintaansa kirjallisesti.

Vanhemmat voivat antaa palautetta päivittäin haku- ja tuontitilanteissa sekä puhelimella tai Wilman välityksellä. Lisäksi heillä on mahdollisuus vanhempain varteissa antaa palautetta, joka kirjataan Havainnointi- ja suunnittelulomakkeeseen.

Perhossa käytetään samanlaista osallistumistodistusta joka koululla. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksenjärjestäjän, koulun ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksenantamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen xx.xx2016 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistuksessa on yleiskuvaus toteutuneesta esiopetuksesta runon muodossa. Lisäksi todistukseen merkitään ensimmäisen luokan alkamispäivä ja kelloaika.

 

nimi: ”Esikoulun lukuvuositodistus” ja ulkoasu samanlainen kuin perusopetuksen todistuksissa.