6. Kitkakerroin kolmella tapaa
Kitkakerroin
- On taulukoitava kokeellinen lukuarvo, joka mittaa kahden tietyistä materiaaleista valmistetun pinnan välistä kitkaa eli pitovoimaa sivusuuntaista liikettä vastaan.
- Suuri kitkakerroin merkitsee hyvää pitoa ja pieni sellainen huonoa.
- Kitka on voima, joka on kosketusvuorovaikutuksesta kappaleelle aiheutuva voima
- Lepokitka pyrkii estämään kappaleen liikkeellelähdön
- Liukukitka pyrkii jartuttamaan kappaleen lepoon
- Usein suurin mahdollinen lepokitka on hieman suurempi kuin liukukitka.
Kitkakertoimen määrittäminen vetokokein
- Vedetään kitkakappaletta kitkapinnan suuntaisesti jousivaa'alla
- Kunnes se liikahtaa - suurin lepokitka F(lepo)
- Tasaista nopeutta - liukukitka F(liuku)
- Punnitaan kappale ja määritetään sen paino kaavalla G=mg
- Kitkakerroin lepokitkalle μ = F(lepo) / G
- Kitkakerroin liukukitkalle μ = F(liuku) / G
Kitkakertoimen määrittäminen kaltevan tason avulla
Näin voidaan määrittää helposti vain lepokitkakerroin.
Nyt kappaletta ei vedetä, joten liikkuttava voima on kappaleen oma paino
Kun taso on vaaka-suorassa, paino on kohtisuorassa, joten kappale ei liikahda edes liukkaalla pinnalla.
Kun tasoa kallistetaan, paino ja liukupinta ovat osittain samansuuntaisia.
Tutkitaan siis, kuinka suuri osuus painosta on siis kitkapinnan suuntainen.
Työvaiheet
- Asetetaan kitkakappale kallistettavan tason päälle
- Kallistetaan tasoa hitaasti kunnes kappale liikahtaa
- Mitataan tarkasti kallistuskulma α, jotta tilanne voidaan jäljentää vihkoon.
- Perustetaan koordinaatisto, jonka x-akseli on kaltevan tason suuntainen ja y sitä vastaan
- Piirrä paino riittävän pitkänä nuolena, jotta mittaustarkkuus vihkon sivulla ei kärsi liikaa
- Jaetaan voima x ja y -suuntaisiin vektorikomponentteihin ja mitataan niiden pituudet

Kuva: Kaltevalla tasolla olevan kappaleen paino on jaettu koordinaattiakselien suuntaisiin vektorikomponentteihinsa.
Ⓔ Mitataan viivottimella vektoreiden pituudet. Paino G, vektorin pituus 4,9 cm (7 ruutua, 7 mm per ruutu)
Tason suuntaisen vektorin Gx pituus on 2,5 cm. Kohtisuoran vektorin Gy pituus on 4,2 cm.
Nopea tarkistus pythagoraan avulla, onko kolmio todella suorakulmainen:
a2+b2=c2
(2,5 cm)2 + (4,2 cm)2 = (4,9 cm)2
23,89 cm2 ≈ 24,01 cm2 OK! Niin lähellä, kuin voidaan kohtuudella piirtää.
Kitkakertoimen kaava on nyt muotoa μ = Gx / Gy
Käytämme yhdenmuotoisuuden nojalla todellisten voimien tilalla piirtämiemme vektoreiden pituuksia seuraavasti:

Kitkakertoimen määrittäminen jarrutuskokeella
Jos tehdään kaikilla renkailla lukkojarrutus, voidaan arvioida liukukitkakerrointa.
Lukkiutumattomien jarrujen tapauksessa tulos saattaa olla lähempänä lepokitkakerrointa.
Epätarkkuus on kuitenkin hyvin suurta johtuen ilmanvastuksesta ja jarrutuksen hallinnasta.
- Idea: Autotesteissä mitataan usein jarrutusmatka ja jarrutusaika 100 km/h nopeudesta.
- 100 km/h on 100 : 3,6 m/s eli noin 27,78 m/s
- Putoamiskiihtyvyys on 9,81 m/s2
- Jos jarrutus vastaisi putoamiskiihtyvyyttä, pysähtyminen kestäisi noin 2,83 s.
- Tällaisen jarrutuksen jarrutusmatka on suurin piirtein 40 m.
- Silloin kitkakerroin on 1,0 ja näin aika tarkkaan onkin kumin ja asfaltin välillä.
- Tähän suhteuttaen voidaan selvittää kitkakerroin, kun lähtötietoja on riittävästi.
- Perustelu: putoamiskiihtyvyys määrää putoamisen lisäksi painon ja kitka johtuu painosta.
Työt
- Valitse haluamasi kitkapinnat ja niitä edustavat kitkakappale ja alusta
- Määritä kitkakerroin jousivaa'an avulla
- Määritä lepokitkakerroin kaltevan tason avulla
- Pohdi, millaisen koejärjestelyn tarvitset, että voisit määrittää liukukitkakertoimen niin, että kitkakappaleesi on liikkeessä.
Kitkakertoimien taulukkoarvoja