Ulostenäytteet

Ulostenäytteet ja niistä tehtävät laboratoriotutkimukset

Tavallisimmat ulosteesta tehtävät laboratoriotutkimukset ovat: 
  • F -hHb-O - hemoglobiinin osoittaminen ulosteesta - suolistoperäisten verenvuotojen selvittely
  • bakteeriviljely - ripulin aiheuttajan selvittely
  • F -Para-O - parasiitit - alkueläinten aiheuttamien kystien, matojen, madonmunien ja toukkien aiheuttamien anemioiden tms. selvittely
Verenvuoto ulosteeseen voi olla merkki pohjukaissuolihaavasta tai kasvaimesta suolistossa. Hemoglobiinin osoittamiseksi ulostenäyteet otetaan kolmella eri ulostamiskerralla, näin taataan hemoglobiinin havaitseminen ulosteesta.
 

Ulosteesta otetaan bakteeriviljely, kun selvitellään ulosteessa olevia patogeenisia ripulia aiheuttavia bakteereita tai joitakin ruokamyrkytyksen aiheuttavia bakteereita.
  • Ulosteviljely 1 - salmonellat, shigellat, yersiniat ja kambylobakteerit - F -BaktVi1
  • Ulosteviljely 2 - Clostridium difficile, Stafylococcus aureus ja Candida -hiivasienet - F -BaktVi2
  • Ulosteviljely 3 - bakteeritoksiinivälitteisen ruokamyrkytyksen aiheuttajaa, Bacillus cereus, Clostridium perfringens tai Staphylococcus aureus - F -BaktVi3

Parasiiteista esimerkiksi kihomadot ovat tyypillinen ongelma päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten parissa. Madonmunia voi olla maaperässä ja ne tarttuvat herkästi likaisten käsien välityksellä ihmisestä toiseen. Kihomadot ovat vaaleita ja ohuita, vain noin 8-10 millimetrin pituisia matoja. Kihomadot aiheuttavat peräaukon kutinaa, ja ne elävät ihmisellä paksusuolessa. Jos lapselta löytyy kihomatoja, yleensä koko perhe lääkitään.