1. Maapallon lämpövyöhykkeet

Luvun tavoitteet

Tavoitteena on
  •  ymmärtää maapallon vyöhykkeisyys (eli neljä lämpövyöhykettä)
 a) Auringon säteet tulevat voimakkaampina ja ympäri vuoden päiväntasaajan seudulle: kuuma vyöhyke - ainainen kesä.
 b) Lämpimässä vyöhykkeessä on lämmin kesä mutta talvi on viileämpi. Mm. Välimeren seutu.
 c) Lauhkeassa vyöhykkeessä on neljä vuodenaikaa. Kun Aurinko paistaa pohjoiselle pallonpuoliskolle, täällä on kesä. Mm. Suomi.
 d) Kylmällä vyöhykkeellä kesälläkin on viileää sillä Auringon säteet tulevat hyvin vinottain (kuin suomalaisena kesäiltana) eivätkä enää lämmitä.
 
  • osata lukea ja laatia ilmastodiagrammi
  • oppia hakemaan säätietoa internetistä (ks. tehtävä)
  • kasvillisuusalueet opiskellaan vasta Kenia-luvussa.

Ilmastodiagrammista voit päätellä paikkakunnan sijainnin!

suomi_jyvaskyla_ilmastodiagrammi_alakoulu.pdf
Ilmastodiagrammissa esitetään ilmaston tärkeimpiä asioita eli kuukausien keskilämpötilaa ja sademäärää. Näitä kahta asiaa tulkitsemalla voidaan päätellä paikkakunnan olosuhteista hyvin paljon. Lämpöoloja tutkittaessa tarkastellaan ilmastodiagrammin viivaa, joka kuvaa kuukausien keskilämpötiloja. Kuukauden alkavat tammikuusta (T) ja loppuvat joulukuuhun (J). Sademäärä ilmoitetaan pylväinä.
 
Jyväskylän ilmastodiagrammi osoittaa, että talvi on melko kylmä ja että alue ei kärsi kuivuudesta.

Päiväntasaajalta navoille ilma viilenee

maailman lämpövyöhykkeet_palkki.jpg
Päiväntasaajalla on lämmintä ympäri vuoden, sillä aurinko paistaa korkealta, lähes kohtisuoraan pään päältä. Lauhkeassa vyöhykkeessä, kuten Suomessa, auringon säteet tulevat vinosti ja lämmittävät siksi vähemmän.
 
Koska Auringon lämmittävä vaikutus pienenee päiväntasaajalta kohti napa-alueita, maapallo voidaan jakaa neljään lämpövyöhykkeeseen
 
 

Kuuma lämpövyöhyke

nigeria_lagos_ilmastodiagrammi_alakoulu.pdf
 
Päiväntasaajan tuntumassa on kuuma vyöhyke. Siellä on ainainen kesä. 
 
Kasveja ja eläimiä, kuten hyönteisiä ja matelijoita, on eniten kuumassa lämpövyöhykkeessä. Ihmiselle kuuma vyöhyke ei ole silti suotuisinta asuinaluetta, sillä paikoin on liian kuumaa ja kosteaa kuten sademetsässä ja paikoin liian kuivaa ja kuumaa, kuten Saharan aavikolla.
 
Ohessa on Nigerian Lagosin ilmastodiagrammi. Lagos on päiväntasaajalla. Huomaa lämpötilakäyrä: lämpötila on korkea koko vuoden. Siitä tietää, että paikkakunta sijaitsee päiväntasaajalla. Diagrammin vieressä oleva teksti "2 m mpy" kertoo, että paikkakunta on vain kaksi metriä meren pinnan yläpuolella.
 

Lämmin lämpövyöhyke

egypti_kairo_ilmastodiagrammi_alakoulu.pdf
 
Kravun ja Kauriin kääntöpiirien kohdalla on lämmin vyöhyke. Näillä alueilla on myös aina melko lämmin, mutta talven aikana ei ole kesäisen kuumaa. Lämpimällä vyöhykkeellä menestyvät monet tärkeät kasvilajit, kuten monet hedelmät ja tärkein leivän raaka-aine, vehnä.
 
Egyptin Kairo sijaitsee lämpimällä vyöhykkeellä. Huomaa, että sademäärän kertovan akselin suuruus vaihtelee! Kairossa sataa sateisimpanakin kuukautena vähän!
 

Lauhkea lämpövyöhyke

ranska_pariisi_ilmastodiagrammi_alakoulu.pdf
 
Eurooppa kuuluu suurelta osin lauhkeaan vyöhykkeeseen. Tälle vyöhykkeelle on tyypillistä neljä vuodenaikaa: kesä, syksy, talvi ja kevät.
 
Vaikka lauhkean vyöhykkeen talven aikana kasvit eivät kasva, vyöhykkeellä sijaitsevat maailman tärkeimmät peltoalueet, kuten Amerikan preeria ja Länsi-Euroopan laajat pellot.
 
Lauhkeaan vyöhykkeen alueella ovat muun muassa Ranska ja Suomi. 

Kylmä lämpövyöhyke

norja_vardo_ilmastodiagrammi_alakoulu.pdf
 
Jäämeren seudulla ei ole koskaan lämmin. Niiden seutujen sanotaan olevan kylmällä vyöhykkeellä. Elinolot ovat ankarat, maanviljely on mahdotonta.
 
Pohjois-Norjassa sijaitseva Vardøn satamakaupunki on kylmässä vyöhykkeessä. Koska Jäämeren rannikko on karua, kalastus on yksi alueen tärkeimmistä elinkeinoista