Osa 1: Peruskäsitteitä ja perustietoa
Perussanastoa ja tietoja
Tähtitiede on siis tiede joka tutkii tähtien lisäksi ylipäätään maailmankaikkeutta. Sen syntyä, kehitystä ja ilmiöitä. Tähtitiede tutkii siis oikeastaan kaikkea maapallon ilmakehän ulkopuolella olevaa toimintaa. Tähtitiede ei rajoitu pelkästään kappaleiden katsomiseen taivaalta, vaan myöskin elämän merkkien etsiminen toisilta planeetoilta (astrobiologia) lasketaan, joten tähtitieteessä voidaan tarvita myös kemiaa ja biologiaa. Tähtitieteilijöitä sanotaan myös astronomeiksi.
Vaikka monessa fysiikan tieteenalassa maallikon on mahdotonta löytää mitään uutta, niin tähtitiede on tässä ilahduttava poikkeus. Harrastelijat pystyvät tekemään löydöksiä, kunhan vain sattuvat katsomaan oikeaan aikaan taivaalle. Iso kasa tähän mennessä tuntemattomia kohteita on vielä luetteloimatta ja niiden tullessa riittävän lähelle, voi harrastelija-astronomi sellaisen ensimmäisenä löytää. Tähtitiede jakautuu seuraaviin osa-alueisiin (wikipedia)
On mahdollista tehdä jaottelu myös tutkittavien aallonpituuksien mukaan, mutta yläkouluun on varmasti luontevampaa käyttää ylläolevaa jaottelua. Tähtiä ei pelkästään havainnoida, vaan myös niiden ratoja lasketaan, kuten taivaanmekaniikassa.
Wikipedian listaus tähtitieteen sanastosta
Vaikka monessa fysiikan tieteenalassa maallikon on mahdotonta löytää mitään uutta, niin tähtitiede on tässä ilahduttava poikkeus. Harrastelijat pystyvät tekemään löydöksiä, kunhan vain sattuvat katsomaan oikeaan aikaan taivaalle. Iso kasa tähän mennessä tuntemattomia kohteita on vielä luetteloimatta ja niiden tullessa riittävän lähelle, voi harrastelija-astronomi sellaisen ensimmäisenä löytää. Tähtitiede jakautuu seuraaviin osa-alueisiin (wikipedia)
- planeettatutkimus
- galaktinen tähtitiede
- ekstragalaktinen tähtitiede
- kosmologia
On mahdollista tehdä jaottelu myös tutkittavien aallonpituuksien mukaan, mutta yläkouluun on varmasti luontevampaa käyttää ylläolevaa jaottelua. Tähtiä ei pelkästään havainnoida, vaan myös niiden ratoja lasketaan, kuten taivaanmekaniikassa.
Wikipedian listaus tähtitieteen sanastosta
Tähtitieteen historiaa
Tähtiä ja muita taivaan kohteita on tarkkailtu vähintään 5000 vuotta (wikipedia - tähtitiede). Jo ammoisina aikoina taivaankappaleille on annettu nimiä ja merkityksiä. Alun perin tähtien merkitys onkin ollut ennemminkin uskonnollinen, kuin tieteellinen. Osin myös käytännöllinen, koska kirjanpito juhlapäivien ajoista on ollut uskonnollisilla johtajilla. Aiemmin on ollut pitkään uskomus maakeskisestä maailmankaikkeudesta (wikipedia - tähtitiede), mutta jo vuonna 280 eaa. Aristarkhos esitti, että Maa kiertää Aurinkoa (wikipedia - tähtitiede). Aurinkokeskinen malli sai odottaa vielä yli 1500 vuotta uutta tulemistaan ja Kopernikus esitteli ajatuksen kunnolla 1543 (wikipedia - tähtitiede). Noista vuosista alkoikin tähtitieteen menestystarina kaukoputken keksimisen, Keplerin planeettalakien, Galileo Galilein havaintojen ja Newtonin työn myötä.
Tähtitieteen etäisyyksiä ja mittoja
Tähtitieteessä käytetään paljon erilaisia mittoja. Normaalisti arjessa käytämme metrejä ja kilometrejä, mutta tähtitieteeseen ne eivät sovellu niin hyvin. Esimerkiksi tähtitieteen lyhyt matka maasta aurinkoon olisi keskimäärin 149 600 000km tai 149 600 000 000m. Lähimpään tähteen olisi kilometreinä noin 40 000 000 000 000 000km. Koska näin suuria lukuja on haastavaa käyttää. Usein käytetään etäisyyksinä aurinkokunnassa AU-yksikköä. Joka on lyhenne Astronomical Unit ja on maan ja auringon keskietäisyys, eli1AU = 149 600 000km. Tähtien välisissä etäisyyksissä tämäkin olisi pieni matka, joten käytössä on myös valovuosi. Valovuosi ei nimestään huolimatta kuvasta aikaa, vaan se on matka, jonka valo kulkee vuodessa. Valon nopeus on maapallon asujalle käsittämätön. Valo kulkee maapallon ympäri 7,5 kertaa sekunnin aikana. Tästä huolimatta valolla kuluu 4,2 vuotta kulkeakseen lähimmälle tähdelle. Tähtitieteellisessä mielessä kaikki liike onkin todella todella hidasta. Monet tähtitaivaan kohteet voivat olla esim. miljardin valovuoden päässä. Sieltä tänne saapuneella valolla on tosiaan silloin kulunut miljardi vuotta tänne kulkemiseen. Valovuosi ei ole ainoa pitkän matkan mitta, vaan on olemassa yksikkö nimeltänsä parsec. 1 parsec = 3,26 valovuotta. Tätä käytetään myös usein tähtitieteessä. Siihen palataan tarkemmin kun katsotaan mitä tarkoittaa parallaksi.