Nobelin taloustieteen palkinto on erityisen korkeatasoisesta taloustieteellisestä tutkimuksesta vuosittain jaettava palkinto, jonka voitti vuonna 2016 suomalainen ekonomisti Bengt Holmström yhdessä brittiläis-yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Oliver Hartin kanssa.

Talousmonossamme keskustelimme aluksi käsitteistä omavaraistalous ja vaihdannnaistalous. Jatkoimme keskustelua rahan historiasta. Sen jälkeen katsoimme Rahan historiaa-ohjelmasta ( https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/25/rahan-historiaa ) tiivistelmän (n.3minuuttia). 

Ohjelman jälkeen aloitimme Talous-leikin, jossa leikimme ihmisten välistä kanssakäymistä joka liittyi hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen. Oppilaat saivat roolit alkutuottajana, hyödykkeentuottajana, palveluntuottajana, kauppiaana, jakelijana, pankkiirina, työnantajana tai kuluttajana.

Käytössä oli pieniä rahoja (maitotölkin korkit) ja suuria rahoja (siivoushanskat). Alkutuottajalla oli valmiiksi kerättynä puurenkaita ja askartelunorkkoja. Rahaa oli mahdollista hankkia tekemällä työtä tuottamalla omalla liikkumisella energiaa sähkölaitokselle, jonka johtaja maksoi energiantuottamisesta palkkaa. Hyödykkeentuottajat ja kauppiaat pystyivät lainaamaan rahaa pankkiirilta.
Välillä vaihdoimme rooleja, jotta jokaisella oli mahdollisuus osallistua leikkiin ainakin kahdessa roolissa. Hyödykkeentuottajilla oli hienoja ideoita, joita kauppiaat hankkivat ja myivät eteenpäin. Muutama turhakkeen ostaja keksi kierrättää ostamansa turhakkeet takaisin alkutuottajalle. Kampaajan ja hierojan penkille oli usein jonoa. Pankkiiri keräsi lainankorkoja ja energialaitoksen johtaja laskutti konttoreiden lämmitys- ja valaistuskuluista. Raha liikkui ja kaikilla oli hauskaa.