Tämä onkin kurssin viimeinen viikko teoriaa. Olette tähän mennessä perehtyneet erilaisiin asiakasryhmiin, mielenterveystyön teoriaan ja hoitotyön suosituksiin, osallisuuden ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen sekä hieman toivottavasti harjoitelleet vuorovaikutusta. Sitähän koko hoitotyö on: kanssakäymistä ihmisten kanssa, heidän hoitamistaan, kuuntelua ja ymmärrystä. Ei tarvitse olla mielenterveystyön ammattilainen oppiakseen huomioimaan asiakkaan kokonaisvaltaisena, fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona.
Vuorovaikutusta ja sen taitoja todella voi harjoitella:

Empatia tarkoittaa kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin. Se on sosiaalisten taitojen kulmakivi, jota tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Empatiaa on niin toisten ihmisten tunteiden, tarpeiden, viestien ja tavoitteiden tunnistaminen, kuin niiden huomioiminen ja niihin vastaaminen. Se antaa valmiuksia lukea viestejä myös rivien välistä, eli ymmärtää tarvittaessa myös sanojen kanssa ristiriidassa olevia, sanattomia ja kehollisia eleiden ja ilmeiden viestejä. Empatian aakkoset opitaan saamalla itse myötätuntoa ja ymmärrystä varhaisesta vuorovaikutuksesta lähtien. Myöhemmin sitä voi harjoitella kaikissa ihmissuhteissa, koko elämän ajan.

• Ole kasvotusten, ja katso puhujaa silmiin.
• Keskity kuuntelemaan, mitä hän sanoo.
• Ilmaise eleillä, ilmeillä ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista.
• Odota vuoroasi, älä keskeytä.
• Malta olla kertomatta heti omia kokemuksiasi.
• Sano, mitä haluat sanoa.
• Kysy toiselta täydentäviä kysymyksiä.
• Kerro ajatuksistasi tai tunteistasi.
• Rohkaise ja kannusta toista tarvittaessa.
• Voit myös toistaa lyhyesti kuulemasi ja näin varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein (mieli.fi).

 Lääkehoito

Kurssin yhtenä tavoitteena on turvallisen lääkehoidon toteuttaminen. Näytössä osallistut siis tavalla tai toisella lääkehoidon toteuttamiseen. Olisi mieluisinta, että näyttöpaikassasi on lääkehoitoa käyttäviä asiakkaita - tämä on helpoin tie. Toki hyton jakson lääkelaskut täytyy olla suoritettuna näyttöön tällöin päästäkseen.

Psykiatrinen lääkehoito voi olla asiakkailla käytössänsä hyvin monista syistä johtuen. Tiesitkö, että 500 000 suomalaista käyttää mielialalääkkeitä? Se on iso määrä, eikä kaikilla välttämättä edes ole psykiatrista sairautta tai diagnoosia. Lääkkeitä voidaan syödä hyvin erilaisiin tarkoituksiin: kroonisten psykiatristen sairauksien hoitamiseksi, kivunhoitoon, unettomuuden hoitoon, käytöshäiriöihin... lisäksi eri lääkeaineryhmistä voidaan käyttää valmisteita monenlaisiin vaivoihin: psykoosilääkkeitä hyödynnetään myös muun muassa unilääkkeenä, masennuslääkkeenä tai mielialantasaajana, masennuslääkkeillä voidaan hoitaa ahdistuneisuushäiriöitä, kuten paniikkihäiriötä tai pakko-oireista häiriötä.. esimerkkejä on lukuisia! Ei olekaan helppoa, eikä tietysti tämän opintojakson tarkoituskaan juurta jaksaen opetella psyykenlääkkeiden koko kirjoa läpi. 

Lääkkeet jaetaan viiteen eri ryhmään niiden pääasiallisen käyttötarkoituksensa mukaisesti:
- Psykoosilääkkeet
- Masennus- eli depressiolääkkeet
- Mielialan tasaajat
- Ahdistuneisuushäiriöihin käytettävät lääkkeet
- Uni- ja nukahtamislääkkeet

Nämä pääkategoriat hyvin kuvaavatkin sitä, mihin niitä pääsääntöisesti tarvitaan:
- Psykoosilääkkeitä PSYKOOSIEN (kuten akuutti psykoottisuus, skitsofrenia..) hoitoon
- Masennuslääkkeitä MASENNUSTILOJEN hoitoon, mielialaa kohentamaan ja toimintakykyä parantamaan
- Mielialan tasaajat KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN hoitoon taltuttamaan vauhdikkuusjaksoja ja estämään masennusta
- Ahdistuneisuushäiriöihin käytettävät lääkkeet kohtauksittaisiin AHDISTUSTILOIHIN pääsääntöisesti TILAPÄISESTI
- Uni- ja nukahtamislääkkeet UNIHÄIRIÖIDEN hoitoon (ja usein myös vain tilapäiseen käyttöön).


TYÖ MIELENTERVEYDENHÄIRIÖIDEN PARISSA

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä mielenterveyspalvelut. 

Mielenterveyspalveluihin sisältyvät

• ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki
• kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki
• mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa asukkaidensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Avopalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia. Mielenterveyspalveluja järjestetään myös erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona. Kunnan sosiaalihuolto järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, kotipalveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Näissä kaikissa riittää töitä lähihoitajille. Kuitenkin yhtälailla mielenterveystyön taitoja vaaditaan kaikkialla muuallakin terveydenhuollossa. Parhaimmillaan työ edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Hyvässä kunnossa jaksaa enemmän ja elpyy rasituksista nopeammin. Henkiseen hyvinvointiin liittyy myönteinen perusasenne, tyytyväisyys elämään ja työhön, kohtuullinen paineensietokyky sekä oman itsensä hyväksyminen vahvuuksineen ja puutteineen. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa, mutta päävastuun työssä kantavat johto ja henkilöstöhallinto.
Työstressi heijastaa usein ristiriitaa työn liiallisten vaatimusten, työntekijän omien ja työssä tarjolla olevien voimavarojen sekä muiden edellytysten välillä. Voi myös olla, etteivät työn antamat mahdollisuudet vastaa työntekijän odotuksia. Stressioireet varoittavat loppuun palamisen mahdollisuudesta. Stressaantunut ihminen unohtelee usein pieniä arkipäiväisiä asioita. Myös esimerkiksi pysähtyminen lukemaan päivän lehteä saattaa olla ylivoimaista, sillä ihminen käy ikään kuin tuplanopeudella jolloin keskittyminen on vaikeaa. Ihmissuhteiden ylläpito jää usein taka-alalle ja unihäiriöt ovat tavallisia. Lisäksi töihin lähteminen tuntuu päivä päivältä vastenmielisemmältä. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, eikä ylikuormituksen merkeille ole annettu yleispätevää mittaa. Oma henkilökohtainen tuntuma omasta jaksamisesta on hyvä ja luotettava arvio.

Mielenterveystyö on eritoten henkisesti kuormittavaa. Oman elämän tulee olla hyvässä tasapainossa, jotta asiakkaiden raskaita oireita, ja heidän kertomaansa elämänhistoriaa jaksaa kannatella uupumatta. Mitkä ovat sinun keinojasi estää työperäistä uupumusta? Sitä pääset vielä miettimään.