Tervetuloa opiskelemaan mielenterveys- ja päihdetyötä eri asiakasryhmille!

Nyt ensimmäisellä viikolla kertaamme ja hieman myös syvennämme mielenterveystietoisuuttamme, käymme läpi mielenterveyttä suojaavat ja heikentävät tekijät, ja pohdimme ja tutustumme kansallisiin mielenterveyden edistämisen tavoitteisiin. Lisäksi tutustumme erilaisiin mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyttä edistävään työotteeseen kaikilla terveydenhuollon sektoreilla. 

Mielenterveys on meidän kaikkien voimavaranamme. Positiivinen mielenterveys tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia meissä, mitkä estävät toimintakyvyn heikkenemistä mielessämme ja arjessamme. Mielestäni hyvä määritelmä positiiviselle mielenterveydelle on "puskuri, joka suojaa mieltämme elämän hankalissa tilanteissa". Vaikka ihmisellä olisi sairautta, mielenterveyden häiriöitä, onnettomuuksia tai vaikkapa taloudellisen tai sosiaalisen tilan muutoksia, voi hänellä silti olla positiivista mielenterveyttä, jolloin ongelmien kohtaaminen ja käsittelykin on helpompaa: ihminen luottaa itseensä, selviytymiseensä, voi kokea elämän mielekkääksi ja elämisen arvoiseksi. Tutkitusti heikosti positiivista mielenterveyttä omaavilla ihmisillä on enemmän itsetuhoisia ajatuksia, itsemurhasuunnitelmia, huonompi koulu- ja työmenestys ja keskimääräistä onnettomammaksi kokemansa elämä.

On tärkeää, että voimme hoitotyössä pyrkiä vaikuttamaan asiakkaamme positiiviseen mielenterveyteen. Suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä 51,5 % on mielenterveysperusteisia. Se on valtava määrä niin kansantaloudellisesti kuin inhimillisen kärsimyksen, yksilön elämänlaadun ja toimintakyvyn näkökulmastakin tarkasteltuna. Kansallisen mielenterveysstrategian 2020-2030 ja sen toteuttamisen yhtenä tavoitteena onkin työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen.


Palvelut

"Koska asenteet mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat lieventyneet, yhä useampi hakeutuu hoitoon,
mikä merkitsee, että palveluja on suunniteltava uusista lähtökohdista." 

Näin todetaan mielenterveysstrategian alkusanoissa. On hienoa, että ennakkoluulot mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat lieventyneet, ja ihmisillä on matalampi kynnys hakea apua. Historiamme mielenterveyden hoidossa onkin varsin synkkä - ei ole kauaakaan aikaa siitä, kun mielenterveysongelmista ei edes saanut puhua, ne kiellettiin, ja jopa läheiset saattoivat kääntää selkänsä. Hoito oli keskittynyt kauas asutuksesta, ja taannoisina vuosikymmeninä mielenterveyshäiriöiden hoitokin on ollut varsin kyseenalaista. Tiedämme historiasta mm. insuliinishokit, lobotomian ja loputtomat rajoitustoimenpiteet. Tänä päivänä laki potilaan asemasta ja oikeudesta on kyllä jalkautunut käytännön hoitotyöhön myös psykiatriassa onneksi vahvasti.

Palvelukenttä on laajentunut kysynnän myötä voimakkaasti. Mielenterveyshäiriöiden hoito on kunnan vastuulla. Pääpainopiste nykyään on avohoidolla: se voi olla polikliinista vastaanottotoimintaa, akuutti- tai kuntouttavia työryhmiä. Kolmas sektori on myös ahkerasti mukana palveluiden tuottamisessa; yhdistykset, järjestöt ja seurat, yksityiset yrittäjät ja yritykset, seurakunnat järjestävät myös mielenterveyttä edistäviä toimintoja, sekä mielenterveysongelmaisten hoitoa, kohtaamista ja kuntoutusta. Vapaaehtoistyö esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran paikallisyhdistyksissä on jokaisen tavoitettavissa. Valtakunnallisia palveluita ovat esimerkiksi erilaiset virtuaalipalvelut, kuten Mielenterveystalo.fi, sekä eri tahojen ylläpitämät auttavat puhelimet. Edelleen myös laitoshoitoa tarvitaan; psykiatrinen sairaalahoito on erikoissairaanhoidon palvelua, johon asiakkaat hakeutuvat tai päätyvät lääkärin lähetteellä. Erilaisilla pienkodeilla ja asumisyksiköillä on myös oma roolinsa mielenterveyspalveluiden kentällä.

Edelleen palveluiden kehittäminen jatkuu. Tehtävänänne onkin tällä viikolla miettiä jokin UUSI / oma kehittämänne PALVELU MIELENTEREYDEN ONGELMISTA KÄRSIVÄLLE. Tehtävänanto löytyy erillisestä palautuslaatikosta. Toinen tehtävänne on miettiä mielenterveyden edistämistä, jonka löydätte myös toisesta palautuslaatikosta.