• asiakkaan osallisuuden tukemista 
• arjenhallinnan tukemista:
• liikkumaan aktivointia, ravitsemuksen merkitystä, taiteen ja kulttuurin huomiointia, päivärytmiä, hoidon ja oman elämänhallinnan kokemusta 

Mitä on osallisuus?

Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita. Se on nostettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi torjua köyhyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuutta edistämällä vähennetään eriarvoisuutta. Osallistuminen on yksi väylä osallisuuden kokemiseen. Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin on olennainen osa yhteiskunnallista osallistumista ja kiinnittymistä yhteisöön. 

Suomalaisessa yhteiskunnassa palkkatyö on yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista. Työ ja ammatti määrittelevät osaltaan ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa. Työelämän ulkopuolelle jääminen rajaa yksilöltä pois normaalit siteet työyhteisöön ja siltä osin myös yhteiskuntaan. Pitkäkestoinen palkkatyön ulkopuolelle jääminen saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen, jolla on vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Haavoittuvimpia ovat syrjintää ja ennakkoluuloja elämässään kohtaavat vähemmistöryhmät. Esimerkiksi vammaisuus tai kieli- ja kulttuuritausta voivat olla syynä syrjinnälle. 

Yhteiskunnan palveluilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä työllisyyspalveluilla on tärkeä rooli osallisuuden edistämisessä. Myös muut toimijat eri tasoilla ovat tärkeitä osallisuuden vahvistamisessa, kuten koulut, työpaikat, järjestöt, harrastusseurat, seurakunnat ja yhdistykset. 

Osallisuutta voidaan edistää esimerkiksi seuraavin keinoin:

• Tarjotaan kansalaisille vaikuttamisen mahdollisuuksia esimerkiksi lisäämällä tiedon saantia itseä koskevista asioista, huomioidaan että kaikki eivät käytä samoja tiedonsaannin kanavia
• Asiakasosallisuuden hyödyntäminen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä; kokemusasiantuntijuus, asiakaslähtöiset ja monikulttuurisuuden huomioivat toimintamallit
• Kehitetään kaikkien ikäryhmien osallistumismenetelmiä kansalaistoiminnassa ja palveluissa
• Varmistetaan turvallinen, esteetön ja osallisuutta edistävä elinympäristö
• Mahdollistetaan kaikille osallistuminen vapaa-ajantoimintaan, kuten kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin 
• Edistetään maahanmuuttajien osallistumismahdollisuuksia ja tuetaan yhteiskuntaan integroitumista, kehitetään maahanmuuttajien kieliopintoja
• Tuetaan arjesta selviytymistä sosiaalityön keinoin ja ohjataan tarvittaessa kuntoutuspalveluihin
• Varmistetaan riittävä toimeentulo ja oikea-aikainen viranomais- ja vertaistuki
• Tuetaan asumista riittävillä palveluilla ja asumistuella
• Yhteistyön lisääminen luomalla ehjiä palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi ”yhden luukun malli”
• Koulutuksen lisääminen: kuten vaihtoehtoiset koulutuspolut
• Monimuotoisten työmarkkinoiden luominen: palkkatuki, työhönvalmentajatoiminta, asennevaikuttaminen ja monimuotoinen rekrytointi 
• Työllistymisen edistäminen: välityömarkkinoiden kehittäminen, työnantajien kannusteet, kiintiöt, sosiaalisten yritysten edellytysten vahvistaminen, osatyökykyisten työllistyminen ja sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa
• Taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen, kuten kannustinloukkujen purkaminen
• Työ- ja toimintakyvystä huolehtiminen: työntekijän vaikutusmahdollisuudet työolojen kehittämiseen, myös työttömien terveydestä huolehtiminen (thl.fi).

Mitä tämä voisi tarkoittaa mielenterveyden edistämisen ja päihteettömyyteen tukemiseen tähtäävässä työssä?

ARJENHALLINNAN TUKEMINEN

Arjen hyvinvoinnilla on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. Kun elämässä on kaikki hyvin, arki sujuu ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta arkiset asiat ja tavallinen päivärytmi edistävät terveyttä. On tärkeä pysähtyä miettimään, miten selviytyä parhaalla mahdollisella tavalla arjessa ja mitä voi itse tehdä, että jaksaa vielä paremmin. Omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla (mielenterveystalo.fi).

Mikä tahansa toimeliaisuus lisää elämänhallinnan tunnetta ja edistää hyvinvointia. Tekemisten ja toimintojen ei tarvitse olla mitään suurta. Arjen perusasiat kuten ruoanlaitto, liikunta, siivoaminen ja itsestä huolehtiminen ovat kaikki toimintoja. Perusasioista suoriutuminen luo rytmiä arkeen ja tuo mielihyvää lähes huomaamatta. Osallisuus työ- ja opiskelijayhteisössä sekä sosiaaliset suhteet tuovat elämään sisältöä. Liikunta ja muut harrastukset antavat mielihyvää. Toimeliaisuus on hyvä olla tasapainossa omien voimavarojen, kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Tuntuuko, että arjessa on tarpeeksi mielekästä tekemistä? Jos tähän vastataan ”ei”, kannattaa miettiä, millaisia tekemisiä voisi vielä lisätä elämään (mielenterveystalo.fi).

MItä vaikeammasta mielenterveyden häiriöstä tai päihderiippuvuudesta asiakas kärsii, sitä tärkeämpää hänelle usein on tutut rutiinit ja niiden ylläpitäminen. Monesti myös rutiineja ylläpitämällä voidaan asiakasta ohjata jo varsin varhaisessa vaiheessa sairastumistaan, ja täten jopa ennaltaehkäistä sairauden puhkeaminen tai kroonistuminen. Tämä on tietenkin reilusti elämänlaatua vahvistavaa työotetta parhaimmillaan. Monesti hoitajan henkilökohtaiset asenteet, harrastuneisuus, ymmärrys erilaisista arjenhallinnan menetelmistä, mutta myös tieto niiden merkityksestä sairauksien hoidossa, kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisyssä ovat merkittävässä osassa hoitotyön keinoja ja menetelmien käyttöä. Oletko musikaalinen - voitko hyödyntää tätä hoitotyössä? Jos ravitsemusasiat kiinnostavat, voisitko olla ravitsemukseen perehtynyt asiantuntija työssäsi? Myös omat elämän- ja arjenhallintataidot ovat isossa roolissa hoitajan työminässä. Voiko päivärytmistä täysin tietämätön, taloutensa täysin sotkenut, mitään harrastamaton tai mistään kiinnostumaton hoitaja olla hyvä, täysipainoinen ja monipuolinen arjenhalinnan ohjaaja? Näitä kannattaa miettiä - myös oma kokemus ja omat vakaat elinolosuhteet auttavat paljon asiakastyössä -- toimiihan hoitaja peilinä asiakkaalleen ja tämän psyykelle. 

Miten tukea asiakasta arjenhallintataidoissa? Miten havaita kaikessa hoitotyössä ne asiakkaat, joilla arjenhallintataitoja petraamalla voidaankin estää mielenterveyden heikkeneminen?