Esteettinen osaaminen
Parhaimmillaan oppiminen on sitä kun pääsee niin sanottuun flow-tilaan eli saa virtauskokemuksen. Sillon tuntuu että kaikki palaset loksahtavat paikoilleen ilman sen suurempaa ponnistelua. Tämä flow-tilan kaltainen tunne tuo suurta mielihyvää ja kohottaa itsetuntoa - olen hyvä, luova ja tyytyväinen. Vaikka flow-tilaan pääseminen olisikin optimaalisinta, tähän tilaan pääsemiseksi ei ole oikotietä. Olen siinä uskossa, että flow-tila on kovan harjoituksen tulos. Mutta kun oppii niin tarvitaanko siihen aina flow-tilan kaltaista latausta? Jos jää vain odottelemaan virtauskokemusta, saattaa jäädä työ kokonaan tekemättä. Taiteellisia toteutusmahdollisuuksia voi herätellä avaamalla mielensä. Uudet ideat syntyvät usein puolivahingossa, ilman että oppilas pakotettaisiin tekemään työtä. (Martikainen Ym 2013, 237.)
Luontevin tapani ilmaista itseäni on se että on yksinkertaisesti oma itsensä. Huolella heittäytyminen ja sellainen pieni pilke silmäkulmassa luo rennon tunnelman luokkaan. Terva-aho ja Mäenpää kiteyttävät, että ohjaajan kyky tukea yksilöitä heidän oppimisessaan ja kehityksessään ovat opettajuuden ydin asia. (Terva-Aho 2013, 139). Haluan kannustaa oppilaita menemään omien epämukavuusalueidensa luo ja tätä kautta löytää vahvuutensa. Opettajan tulee löytää nämä keinot, joilla jokainen oppilas pääsisi näkemään itseensä. Kun uusi luokka ryhmäytetään kunnolla, on helpompi olla oma itsensä muiden edessä.
Millainen on inspiroiva oppimisympäristö? Kysymykseen tuskin on täysin oikeaa vastausta. Me ihmiset olemme kaikki erilaisia. Toiset syttyvät väreistä, toiset taas rakastavat tasaisen maanläheisiä sävyjä. Tiedän aikuisia, joiden mielestä liian värikkäät kuviot saavat aikaan migreenin tai heille tulee levoton olo liian virittyneistä väreistä. Toiset taas voivat jopa maistaa tai haistaa meren sinisen sävystä. Tässä kohtaa opettajan roolin merkitys täydentyy. Opettajan tulee olla herkkänä erilaisille oppilaille ja kuunnella heidän toiveitaan. (Terva-Aho Ym 2013, 139.) Olen silti siinä uskossa että kaikkea erilaisuutta tulee opetella sietämään ja saada oppilaat ymmärtämään erilaisuutta ja nähdä erilaisuudessa mahdollisuuden. Kun puhutaan esimerkiksi kauneuden tai rumuuden välisestä erosta, kysyn että olemmeko oppineet jostain malleja rakastamaan vain tietynlaisia asioita? Medialla on varmasti vaikutusta, mutta monia malleja opitaan myös kotoa ja lähipiiristä. Tässäkin on eroa miten kukin näkee maailman, mutta yleinen mielipide valitettavan usein kantaa pisimmälle. Ihan pieni lapsi aistii, näkee ja havainnoi maailmaa suurena ihmemaana. Kaikki on kaunista, kunnes yhtenä päivänä asioiden luonne muuttuu. Tähän muutoksen syntyyn olisi hienoa saada vastaus, että mikä saa tämän muutoksen aikaiseksi?
Haluaisin saada oppilaat näkemään, että ulkoiset oletukset eivät aina ole tosia. Se mikä saatetaan mieltää rumaksi, voikin olla hyvinkin kaunista. Tästä esimerkkinä nostan ihmismielen. Vaikka henkilö olisi ulkoisesti kaunis, hänen mielensä voi olla hyvin ruma ja turmeltunut. Kun taas esimerkiksi rumaksi oletettu henkilö ulkoiselta olemukseltaan saattaa kantaa mukanaan hyvinkin kaunista mieltä kauniine ajatuksineen. Tälläistä mielen kauneutta on hyvin vaikea nähdä, jos tätä ei voi ilmaista muille. Ja usein juuri kiusaaminen tukahduttaa monen ilmaisukyvyn täysin ja pahimmassa tapauksessa kukaan ei koskaan pääse näkemään koulukiusatun kaunista mieltä.
Opettajan esimerkillä on merkitystä. En tarkoita että opettajan kuuluisi olla suuri taiteilija tai sirkustirehtööri luokassa, joka päivästä toiseen tulee kouluun viihdyttämään oppilaitaan. Tarkoitan sitä, että avoin ilmapiiri tuo luokse ja antaa paljon. Jännittyneisyyttä luokassa helpottaa jos opettaja saa ja on oma itsensä.
Martikainen, A. Nikkola, T. & Lokka, A. 2013. Itseilmaisu ja taiteellinen työ integraatiokoulutuksessa. Teoksessa M. Rautiainen ym. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa, 232–246. Vastapaino.
Terva-Aho J., Mäenpää T. 2013. Opettaja - itseään vai oppilasta varten? Teoksessa M. Rautiainen ym. (toim.) Toinen tapa käydä koulua., 133-139. Vastapaino.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin