UE4 - Salla Havu
Uskonnottomat
Osalle uskonnottomista on tärkeä perustella ja pohtia omaa uskonnottomuuttaan.
He saattavat pitää itseään esim. ateisteina, agnostikkoina, vapaa-ajattelijoina tai humanisteina.
Uskonnottomuuden määritelmä tunnilla käyneen esittelijän mukaan:
- ei kuulu/usko uskonnolliseen yhteisöön
- ei usko uskonnolliseen uskoon (yliluonnolliseen)
- ei usko uskonnollisuuteen tunteena
- uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen.
Esittelijä kertoi meille uskonnottomien juhlista ja miten ne järjestetään. Tiesin uskonnottomien juhlista, jonkin verran, sillä tädilläni oli uskonnottomat häät maistraatissa ja hänen lapsensiansa eli serkkujani ei ole kstettu vaan heille pidettiin nimiäiset. Täysin uskonnottomissa hautajaisissa en ole ollut, sillä vaikka pappani ei kuulunut kirkkoon hänelle tehtiin hautaan siunaaminen hänen hautajaisissaan.
Vapaat suunnat
Ennen kun aloitimme käsittelemään vapaita suuntia tunnilla en tiennyt niistä mitään. Jotkin olin kuullut nimeltä, mutta en esim. tiennyt tarkalleen, mihin he uskovat jne. Käsiteltyämme aihetta opin vapaista suunnista paljon tai oikeastaan kaiken, mitä nyt tiedän.
Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko ja Baptistikirkko. Niille yhteisiä piirteitä ovat seuraavat:
- uskoontulon tärkeyden korostus
- seurakuntaan liitytään uskovien kasteessa (Pelastusarmeija ja Vapaakirkko ovat poikkeuksia)
- seurakunta koostuu vain henkilökohtaisesti uskovista ihmisistä
- tavallisten seurakuntalaisten osuus seurakunnan työssä ja rahoituksessa on suuri
- seurakuntakuri on usein ankara. Sopimattomasti käyttäytynyt ja katumaton voidaan erottaa seurakunnasta. Käytännössä erottaminen on harvinaista.
- Raamattua tulkitaan yleensä kirjaimellisesti
- maalliset huvitukset tuomitaan usein. Näitä ovat alkoholi ja tupakka.
- vapaamuotoiset jumalanpalvelukset
- armolahjat keskeisiä
Islam
Eniten minua islamissa kiehtoo se, kuinka erilainen se on.
Islam on maailman toiseksi levinnein uskonto ja se kuuluu suuriin maailmanuskontoihin. Islam syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla, sen perusti profeetta Muhammad, joka islamin mukaan otti vastaan ilmestyksiä Jumalalta.
Allah on muslimien jumala ja nimi tarkoittaa jumalaa arabiksi. Allahin määritelmä on erittäin tarkasti annettu Koraanissa, hän on ensimmäinen ilman alkua ja viimeinen ilman loppua. Jumala on ainoa laatuaan ja täydellinen ja hänellä ei ole muotoa eikä substanssia. Allah ei ole etäinen eikä abstrakti, Hän on kaikkialla elollisissa ja elottomissa. Allah mainitaan Koraanissa 99 häntä ylistävällä nimellä.
Paasto on osa muslimien elämää, he uskovat, että paastoaminen vaikuttaa positiivisesti sekä fyysisesti että henkisesti. Muslimi uskoo, että paasto voimistaa psykologisia ja sosiaalisia arvoja ja edesauttaa persoonallisuuden rakentamista sekä vastuullisen käyttäytymisen toista ihmistä kohtaan. Muslimit paastoavat yhden kuukauden vuodessa auringon noususta auringon laskuun. Paaston aikana ei saa syödä, juoda eikä harrastaa seksiä tupakointi on myös kielletty. Työssä pitää käydä normaalisti.
Sairaat eivät saa paastota ja alaikäiset lapset saavat paastota vain, jos he sitä haluavat ja niin kauan kuin he siihen pystyisivät. Jos potilas sairastaa esim. diabetesta, on antibioottikuurilla tai hänellä on muu terveyttä tai henkeä uhkaava tila, hän ei saa paastota. Jos paastoaminen voi pahentaa tautia tai vaarantaa parantumista hän ei saa paastota.
Islamilainen kulttuuri suhtautuu ihon paljastamiseen pidättyväisemmin ja tietyissä olosuhteissa kielteisemmin, kuin länsimaissa.
Muslimin kuuluu pukeutua säädyllisesti puhtaisiin vaatteisiin. Naisella vaate peittää koko vartalon, kädet ja kasvot saavat näkyä. Vaate ei saa tuoda esille tai korostaa naisen vartaloa. Muslimimiehellä ruumiinosaa navasta polviin ei saa näyttää edes miespuolisille, paitsi tutkimuksen ja hoidon yhteydessä. Mies ei saa käydä saunassa naisten kanssa, lukuun ottamatta omaa puolisoa, eikä riisuutua alasti muiden miesten nähden. Tämä voi tuottaa vaikeuksia käydä suomalaisissa uimahalleissa ja kylpylöissä.
Muslimilta on kielletty sianliha, veri, raadot, alkoholi ja kaikki ruuat, joiden päälle ei ole lausuttu Jumalan nimeä. Jalostetut ruuat eivät saa sisältää sian osia, verta tai alkoholia. Lihan tulisi olla ”halal” eli eläimen pitäisi olla sääntöjen mukaisesti teurastettu ja veri juoksutettu pois.
Sika pidetään epäpuhtaana Islamissa. Jos ”epäpuhtaasta” kemiallisen menetelmän kautta saadaan puhdasta, sitä saa käyttää. Kemiallisesti käsiteltyjä sian luita, ihoa ja jäänteitä esim. liivatetta saa siis käyttää ruuassa.
Alkoholi on kiellettyä ja sen käytölle ei Islamin lain mukaan ole lääketieteellisiä perusteluja ellei sitä käytetä ulkoisesti esimerkiksi puhdistukseen. Juomat, karkit ja ruoka, jotka sisältävät alkoholia ovat kiellettyjä.
Kuulin yläaste aikaiselta muslimi kaveriltani, että heillä naiset eivät saa tanssia miesten nähden, mutta yksin tai naisporukassa se on sallittua. Tiedän kuitenkin joidenkin muslimien tanssivan esimerkiksi häissä tai harrastavan tanssia. Tämä ja monet muutkin muslimien säännöt vaihtelevat kulttuurin ja uskovaisuuden tason mukaan, toinen esimerkki voisi olla, kuinka osa muslimeista ei kättele vastakkaista sukupuolta, mutta osa kättelee. Esim. suomalainen muslimiksi aikuisena kääntynyt varmaankin kättelisi vastakkaista sukupuolta, koska se tulee suomalaisen kasvatuksen takia suoraan selkärangasta ojentaa käsi vieraalle ensi kertaa tavatessa. Toisaalla esim. paistanilainen ei varmastikkaan ojentaisi kätään, koska kasvatus ja kulttuuri ovat olleet lapsena erilaiset.
Tämä liittyy liittyykin hieman siihen, mitä sanottiin päättöpäivänä katsomassamme puheessa muslimi nuorten monenlaisista identiteeteistä.
Videossa mm. puhuttiin kuinka muslimi nuoret voivat kokea oman muslimi identiteetinsäolevan ristiriidassa suomalaisuuden kanssa. Esim oli mielenkiintoista, miten lapset kirjoittivat itsestään muodossa "me suomalaiset", kun puhuttiin heidän mielestään positiivisissa asioissa, kuten vaatimattomuudesta, mutta kun alkoholi tuli puheeksi aloitettiin puhumaan niistä tai teistä suomalaisista.
Ortodoksinen kirkko
Kirkko vierailumme ei ollut ensimmäinen kertani ortodoksisessa kirkossa, peruskoulussa teimme vierailun Hämeenlinnan kirkkoon, joka oli aika samanlainen kuin Jyväskylän.
Ortodoksinen kirkko on kristillinen kirkko, johon kuuluu noin 270 miljoonaa ihmistä.
Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkan niemimaalla ja Lähi-isässä.
Suomessa ortodoksisia seurakuntia on 21, kolmessa hiippakunnassa.
Jäsenmäärä on noin 59 500 henkilöä, mutta seon laskussa, kuten vierailukäyntimme pitänyt pappi kertoikin.
Ortodoksiseen kirkkoon kuului viime vuoden päättyessä sen omien tilastojen mukaan 59 560 jäsentä, 626 vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Jäsenmäärä laski nyt kuudetta vuotta peräkkäin. Viimeksi ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on ollut alle 60 000 vuonna 2002.
Ortodoksisen kirkon jäsenistä noin kolmasosa on kirjoilla kirkon suurimmassa seurakunnassa Helsingissä, johon kuului vuoden päättyessä 19 839 henkilöä.
Jäsenmäärä on laskussa, koska moni nuori muuttaa pois seurakunnan alueelta tai eroaa kirkosta. Viime vuonna eronneita oli 981.
Kasteiden määrä on vähentynyt koko 2010-luvun ajan – vuonna 2017 kastettiin 357 lasta, jälleen kolmisenkymmentä edellistä vuotta vähemmän. Määrän laskuun vaikuttavat sekä matala syntyvyys että lisääntynyt haluttomuus päättää uskonnollisesta vakaumuksesta lapsen puolesta.
Kirkkoon liittyminen jatkuu sen sijaan runsaana. Ortodoksiseen kirkkoon liittyi viime vuonna 882 henkeä. Liittyneiden määrä pysytteli siis edelleen hyvällä, 2000-luvun alussa saavutetulla tasolla. Tämä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan väestön ikärakenteesta ja kasteiden vähenemisestä johtuvaa jäsenmäärän laskua.
Ortodoksisessa kirkossa on seitsemän sakramenttia kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu.
Sakramentit ovat Jumalan näkymättömän armon näkyviä välikappaleita. Ortodoksisessa kirkossa sakramentteja kutsutaan myös mysteerioiksi.
Katolinen kirkko
Suomalaisesta katolilaisuudesta en tiennyt mitään, en edes tienny, että Jyväskylässä on katolinen kirkko.
Esittelyssä tuli kyllä kattava selitys siitä, miten katolilaisuus levisi Suomeen, mutta nykypäivästä, joka minua kiinnosti enemmän jäi aika vähäiseksi.
Katolinen kirkko on kristillisistä suuntauksista suurin ja sen jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu Amerikoissa, heitä on erityisesti LatinalaisessaAmerikassa. Toiseksi eniten katolilaisia on Euroopassa.
Suomessa katolisen kirkon jäsenmäärä on noin 14 500, mutta maahanmuutto, korkea syntyvyys ja käännynnäiset takaavat jäsenmäärän jatkuvan kasvun. Koska jäseniä on vielä sen verran vähän, ettei joka paikka kunnalla ole kirkkoa, viettävät katolilaiset tuolloin messua, joko luterilaisen tai ortodoksisen kirkon tiloissa tai jopa jonkun seurakuntalaisen kotona.
Katolinen seurakunta Suomessaon todella kansainvälinen ja esim. Helsingin hiippakunnan jäsenistä noin puolet puhuvat äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia, jotka ovat viralliset kielet kirkossa. Esittelymme pitäneen papin mukaan tästä syystä Jyväskylässä pidetään messuja myös muilla kielillä muualta tulleiden seurakuntalaisten toimesta
Kuten ortodokseilla, myös katolisilla on seitsemän sakramenttia.
Katolilaisten sakramenttit: kasteen-, vahvistuksen-, eukarastian eli ehtoollisen-, parannuksen ja sovittamisen-, sairaiden voitelun-, vihkimyksen- ja avioliiton sakramentti. Katolisen kirkon elämä on sakramentaalista. Tämä tarkoittaa, että kirkko ja sen jäsenet kohtaavat Kristuksen sekä hänen sanassaan että erityisellä ja näkyvällä tavalla hänen asettamissaan sakramenteissa. Sakramentti merkitsee sananmukaisesti salaisuutta ja pyhää asiaa. Sakramentit ovat näkyviä merkkejä, jotka ilmoittavat ja jakavat Jumalan armoa. Katolisessa kirkossa painotetaan voimakkaasti sakramenttien tärkeyttä ja uskovaisia kannustetaan osallistumaan sakrameitteihin mahdollisimman usein.
Sakramentaaleilla taas tarkoitetaan sellaisia siunauksia, jotka eivät ole sakramentteja, mutta jotka ovat niiden tavoin merkkejä Jumalan armosta ja siunauksesta, joka ympäröi kristityn jokapäiväistä elämää. Kun katolilainen muuttaa uuteen asuntoon, on paikallaan, että hän pyytää pappia siunaamaan uuden kotinsa. Samoin on mahdollista siunata muita arkiseen elämään liittyviä tärkeitä asioita tai esineitä. Kristillinen hautaus on myös sakramentaali.
Paavi on maailman katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies. Tämän hetkinen paavi Franciscus on 265. Pyhän Pietarin seuraajaksi valittu.