Ortodoksinen kirkko
Ennen kirkko vierailuamme tiesin ortodoksisesta kirkosta aika vähän, muistin joitakin asioita peruskoulun uskonnontunneilta.
Kirkko vierailumme ei ollut ensimmäinen kertani ortodoksisessa kirkossa, peruskoulussa teimme vierailun Hämeenlinnan kirkkoon, joka oli aika samanlainen kuin Jyväskylän.
Ortodoksinen kirkko on kristillinen kirkko, johon kuuluu noin 270 miljoonaa ihmistä.
Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkan niemimaalla ja Lähi-isässä.
Suomessa ortodoksisia seurakuntia on 21, kolmessa hiippakunnassa.
Jäsenmäärä on noin 59 500 henkilöä, mutta seon laskussa, kuten vierailukäyntimme pitänyt pappi kertoikin.
Ortodoksiseen kirkkoon kuului viime vuoden päättyessä sen omien tilastojen mukaan 59 560 jäsentä, 626 vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Jäsenmäärä laski nyt kuudetta vuotta peräkkäin. Viimeksi ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on ollut alle 60 000 vuonna 2002.
Ortodoksisen kirkon jäsenistä noin kolmasosa on kirjoilla kirkon suurimmassa seurakunnassa Helsingissä, johon kuului vuoden päättyessä 19 839 henkilöä.
Jäsenmäärä on laskussa, koska moni nuori muuttaa pois seurakunnan alueelta tai eroaa kirkosta. Viime vuonna eronneita oli 981.
Kasteiden määrä on vähentynyt koko 2010-luvun ajan – vuonna 2017 kastettiin 357 lasta, jälleen kolmisenkymmentä edellistä vuotta vähemmän. Määrän laskuun vaikuttavat sekä matala syntyvyys että lisääntynyt haluttomuus päättää uskonnollisesta vakaumuksesta lapsen puolesta.
Kirkkoon liittyminen jatkuu sen sijaan runsaana. Ortodoksiseen kirkkoon liittyi viime vuonna 882 henkeä. Liittyneiden määrä pysytteli siis edelleen hyvällä, 2000-luvun alussa saavutetulla tasolla. Tämä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan väestön ikärakenteesta ja kasteiden vähenemisestä johtuvaa jäsenmäärän laskua.
Ortodoksisessa kirkossa on seitsemän sakramenttia kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu.
Sakramentit ovat Jumalan näkymättömän armon näkyviä välikappaleita. Ortodoksisessa kirkossa sakramentteja kutsutaan myös mysteerioiksi.
Kirkko vierailumme ei ollut ensimmäinen kertani ortodoksisessa kirkossa, peruskoulussa teimme vierailun Hämeenlinnan kirkkoon, joka oli aika samanlainen kuin Jyväskylän.
Ortodoksinen kirkko on kristillinen kirkko, johon kuuluu noin 270 miljoonaa ihmistä.
Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkan niemimaalla ja Lähi-isässä.
Suomessa ortodoksisia seurakuntia on 21, kolmessa hiippakunnassa.
Jäsenmäärä on noin 59 500 henkilöä, mutta seon laskussa, kuten vierailukäyntimme pitänyt pappi kertoikin.
Ortodoksiseen kirkkoon kuului viime vuoden päättyessä sen omien tilastojen mukaan 59 560 jäsentä, 626 vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Jäsenmäärä laski nyt kuudetta vuotta peräkkäin. Viimeksi ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on ollut alle 60 000 vuonna 2002.
Ortodoksisen kirkon jäsenistä noin kolmasosa on kirjoilla kirkon suurimmassa seurakunnassa Helsingissä, johon kuului vuoden päättyessä 19 839 henkilöä.
Jäsenmäärä on laskussa, koska moni nuori muuttaa pois seurakunnan alueelta tai eroaa kirkosta. Viime vuonna eronneita oli 981.
Kasteiden määrä on vähentynyt koko 2010-luvun ajan – vuonna 2017 kastettiin 357 lasta, jälleen kolmisenkymmentä edellistä vuotta vähemmän. Määrän laskuun vaikuttavat sekä matala syntyvyys että lisääntynyt haluttomuus päättää uskonnollisesta vakaumuksesta lapsen puolesta.
Kirkkoon liittyminen jatkuu sen sijaan runsaana. Ortodoksiseen kirkkoon liittyi viime vuonna 882 henkeä. Liittyneiden määrä pysytteli siis edelleen hyvällä, 2000-luvun alussa saavutetulla tasolla. Tämä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan väestön ikärakenteesta ja kasteiden vähenemisestä johtuvaa jäsenmäärän laskua.
Ortodoksisessa kirkossa on seitsemän sakramenttia kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu.
Sakramentit ovat Jumalan näkymättömän armon näkyviä välikappaleita. Ortodoksisessa kirkossa sakramentteja kutsutaan myös mysteerioiksi.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin