KPL 20, s. 147 TEHTÄVIÄ
2.
Työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työikäisestä väestöstä.
Työttömäksi lasketaan vain aktiivisesti töitä hakevat työikäiset.
Työikäinen on 15-74-vuotias ihminen, mutta työllisyysaste mittaa työtä tekevien osuutta 15-64-vuotiaasta väestöstä.
65-vuotiaana eläkkeelle jääneet ei heikennä työllisyysastetta, mutta eläkkeelle jäädään jo aikaisemminkin.
Eläkeläisten voidaan silloin ajatella heikentävän työllisyysastetta.
3.
Rakennetyöttömyys on suhdannetyöttömyyttä vakavampi talouden häiriö, koska...
... Suhdannetyöttömyys vähenee, kun tulee seuraava noususuhdanne. Rakennetyöttömyys taas edellyttää isoja muutoksia mm. työttömien koulutukseen & työpaikkojen sijaintiin.
Suhdannetyöttömyys ei ole yhtä vakava, sillä se voi muuttua vakavampaan muotoon eli rakennetyöttömyydeksi, jos laskukauden aikana tai sen takia automatisoidaan tuotanto tai esim. kokonaisia teollisuusaloja tai ammatteja esim. katoaa kokonaan.
5.
Kulutussektorin kuluttaminen voi esim. vähentyä, jos kokonaiskysyntä pienenee runsaasti.
Jos työttömyys lisääntyy, kuluttajilla ei tarpeeksi rahaa jolloin tuotantosektorin voitot pienenevät.
Lisäksi julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät, sillä kuluttajilla ei ole varaa maksaa veroja.
Kotitalouksien tulonsiirtojen määrä kasvaa ja myös summa.
6.
Ongelmia:
Työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työikäisestä väestöstä.
Työttömäksi lasketaan vain aktiivisesti töitä hakevat työikäiset.
Työikäinen on 15-74-vuotias ihminen, mutta työllisyysaste mittaa työtä tekevien osuutta 15-64-vuotiaasta väestöstä.
65-vuotiaana eläkkeelle jääneet ei heikennä työllisyysastetta, mutta eläkkeelle jäädään jo aikaisemminkin.
Eläkeläisten voidaan silloin ajatella heikentävän työllisyysastetta.
3.
Rakennetyöttömyys on suhdannetyöttömyyttä vakavampi talouden häiriö, koska...
... Suhdannetyöttömyys vähenee, kun tulee seuraava noususuhdanne. Rakennetyöttömyys taas edellyttää isoja muutoksia mm. työttömien koulutukseen & työpaikkojen sijaintiin.
Suhdannetyöttömyys ei ole yhtä vakava, sillä se voi muuttua vakavampaan muotoon eli rakennetyöttömyydeksi, jos laskukauden aikana tai sen takia automatisoidaan tuotanto tai esim. kokonaisia teollisuusaloja tai ammatteja esim. katoaa kokonaan.
5.
Kulutussektorin kuluttaminen voi esim. vähentyä, jos kokonaiskysyntä pienenee runsaasti.
Jos työttömyys lisääntyy, kuluttajilla ei tarpeeksi rahaa jolloin tuotantosektorin voitot pienenevät.
Lisäksi julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät, sillä kuluttajilla ei ole varaa maksaa veroja.
Kotitalouksien tulonsiirtojen määrä kasvaa ja myös summa.
6.
Ongelmia:
- Kokonaistarjonta ei yhtä suurta kuin voisi olla kysynnän perusteella
- Palveluiden järjestäminen ei onnistu, jos ei ole riittävästi työvoimaa (lääkäreitä, siivoojia, opettajia,...)
- Palkat voi nousta työvoimapulan takia --> Hintojen mahdollinen nousu
- Yritykset voivat siirtää tuotantonsa maihin, joissa on paljon työvoimaa tarjolla ja halvemmalla.
- Koulutusmäärien ja tarpeiden ennakointi (kuitenkin todella vaikeaa)
- Tuotannon automatisointi ja muu työn tehostaminen, jolla saadaan sama työ aikaiseksi vähemmällä työntekijä määrällä
- Ulkomaisen työvoiman houkutteleminen maahan, esim palkan nostolla
- Työvoimapulaa ehkäisee laskusuhdanne: Suome pitkään jatkunut hidas talouskasvu on voinut viedä niin paljon työpaikkoja, että ennakoitu työvoimapula jää kokonaan toteutumatta