III Julkinen talous ja verotus

KPL 11 TEHTÄVÄ Onko hyvinvointivaltio pelastettavissa?

Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herätti?
Mielenkiintoa asiaa kohtaan, sillä Soinivaara käytti mielenkiintoisia, ja osittain huvittavia esimerkkejä, joissa oli kuitenkin oudon paljon järkevyyttä, kun asiaa mietti enemmän

Mitkä ovat mielestäsi Soininvaaran neljä mielenkiintoisinta ajatusta? Perustele.
1) Päihdeäidit, ja vammautettujen lasten hinta yhteiskunnalle. Mielestäni todella mielenkiintoinen tapa lähestyä asiaa ja paljon hyviä pointteja, jotka jäivät mietityttämään. 
2) Sosiaalipolitiikka on liikaa juridiikkaa ja liian vähän talouspolitiikkaa. Olen samaa mieltä, sillä juridistisen puolen pitäisi minusta yrittää pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, jotka suojelisivat ihmisiä, mutta talouspolitiikka pidettäisiin kuitenkin mielessä ja ratkaisut olisivat myös parhaita yhteiskunnan talouden näkökulmasta. 
3) Singaporen sosiaaliturva. Soinivaara selittää asian erittäin järkevänä vaihtoehtona, jota mielestäni tulisi Suomenkin harkita, jos tilanne sellaista vaatii. 
4) "Olemmeko Titanicin kannella julistamassa, että laivan uppoaminen on väärin sen sijaan, että hakeutuisimme pelastuveneille?" Mielestäni loistava vertauskuva ja pistää miettimään Suomenkin tilannetta ja sitä, että onko juuri tästä kyse. Onko kyse siitä, että puhutaan asiasta ja ymmärretään tilanteen vääryys, mutta ei tehdä mitä pitäisi selviämiseen.

KPL 10 TEHTÄVÄ Harmaasta taloudesta

1. Mitä on harmaa talous?
Työtä, josta ei makseta veroa, eikä lakisääteisiä maksuja

2. Mitä haittaa harmaasta taloudesta on työntekijöille/kuluttajille, yrityksille ja julkiselle taloudelle. 
Työntekijät/kuluttajat Yritykset Julkinen talous
 Ei kerrytä eläkettä  Vääristää kilpailua  Verotuloja jää saamatta, lisää paineita korottaa verotusta laillisesti toimivilta. 
Työntekijä ei ole vakuutettu työaikana, Ei saa laillisia palkallisia lomapäiviä eikä lomarahaa Eivät pysty samanlaiseen hintakilpailuun, sillä maksavat esim. kalliimmista työntekijöistä. Työntekijät saattavat virallisesti olla työttömiä, jolloin julkinen talous joutuu maksamaan avustuksia.

3. Miten harmaata taloutta pyritään ehkäisemään?
Tehostamalla veroviranomaisten ja muiden viranomaisten yhteistyötä. 
Koventamalla kirjanpitorikoksista annettavia tuomioita.
Kuittipakko = myyjän on aina tarjottava asiakkaalle kuittia ostoksista. 
Velkojen maksua voidaan helpottaa ja voidaan tehdä erilaisia maksujärjestelyitä, joilla vähennetään maksuvaikeuksissa olevien halukkuutta veronkiertoon. 

4. Tutustu Ylen tutkimukseen harmaasta taloudesta.

  1. Mikä on uutisen pääsanoma?
    1. Suomessa suhtkoht vähän harmaata taloutta, miehillä yleisempää kuin naisilla.
  2. Etsi uutisesta mielestäsi kolme mielenkiintoista havaintoa.
    1. Miehillä pimeät maksut yleisempiä
    2. Suomalaiset uskovat saavansa veroille vastinetta
    3. Suurin osa suomalaisista ei syyllisty pimeiden palkkoiden maksuun, koska eivät koskaan maksa palkkoja
  3. Miten olisit itse vastannut kyselyyn? 
    1. Olisin vastannut: "En osaa sanoa"

KPL 10 TEHTÄVÄ Progressiivinen vai tasaverotus? s. 81-82

  Progressiivinen Tasavero
Puolesta Tasa-arvoinen vaihtoehto, tuloerot ihmisten välillä pienenee Kannustaa ihmisiä työntekoon ja yrittämiseen
  Oikeudenmukaisuus: rikkaat voivat maksaa enemmän veroja, koska heille silti jää käteen tarpeeksi Yksinkertainen, Lisäisi kulutusta; ihmisillä enemmän käyttörahaa
Vastaan Houkuttelee siirtämään tuloja alhaisemman pääomaverotuksen piiriin Lisää ihmisten välisiä tuloeroja

KPL 10 TEHTÄVÄ veroparatiisit t. 3, s. 88

s. 84-85, mitä vaikutuksia veroparatiiseilla on
a) Yritysten kannalta
Yritykset saavat taloudellista hyötyä pystyessään välttämään verojen maksua.
Tämä parantaa yritysten kilpailukykyä, sillä rahaa jää esim. investointeihin. 
Vääristää myös kilpailua, sillä yritysten, jotka ei kierrätä rahoja veroparatiisien kautta, asema yrityskilpailussa saattaa heiketä. 
b) Valtion kannalta
Valtion saamien yhteisöverojen tuotto pienenee.
Verojen pienentyminen täytyyy korvata muilla keinoilla: nostamalla muita veroja, säästämällä ja tekemällä leikkauksia tai ottamalla lisää velkaa. 
Valtion löyhä verolainsäädäntö saattaa toisaalta houkutella maahan yrityksiä.

KPL 9 TEHTÄVÄ valtion tulot ja menot

1.Suurin osa valtion tuloista saadaan työssäkäyvien maksamista tulo- ja varallisuusveroista.
Suurin osa tuloista ei tule tulo- ja varallisuusveroista, vaikka niiden osa on toisiksi suurin. Suurin osa tuloista kuitenkin tulee liikevaihtoon perustuvista veroista, joita on tuloista noin 32,8%. 

2.Valtio tukee budjetissaan kuntia.
Valtio tukee budjetissa kuntia, sillä vähän reilu 20% valtion menoista menee kunnille. 

3.Pääosa valtion menoista kuluu valtionapuihin.
Totta, sillä yli puolet valtion menoista yhteensä menee erilaisiin apuihin, joita menee esim. kotitalouksille, elinkeinoille ja kunnille. 

4.Valtio vain ottaa rahaa kotitalouksilta, eikä anna mitään.
Valtio myös antaa kotitalouksille, mutta ottaa kuitenkin huomattavasti enemmän kuin antaa. 

5.Elinkeinoelämälle annettavat tuet ovat valtion korkomenoja suuremmat.
Totta, korkomenot ovat 3,3% ja elinkeinoelämälle annettavien tukien määrä on on 6,8%

6.Valtion lisävelan määrä vuodessa on suurempi kuin koko valtionvelan korkomenot.
On suurempi, melkein kolminkertainen.