Median peruskäsitteistö
Median peruskäsitteistö
| Mediavälineet | Joukkotiedotusvälineet, kuten lehdet, televisio, some. Myös itse tekninen väline on mediaväline, kuten älypuhelin. |
|---|---|
| Mediasisällöt | Mediavälineillä tuotetaan erilaisia sisältöjä, joita vastaanottaja hyödyntää, kuluttaa ja jakaa. Esimerkkejä median erilaisista sisällöistä: blogit, vlogit, elokuvat, mainokset, pelit jne. |
| Medioituminen | Medioitumisen käsite tarkoittaa sitä, miten yhteiskuntamme muuttuu yhä enemmän mediakeskeiseksi ja medioista riippuvaiseksi. Nykyään suurin osa tiedosta, jota saamme ja jota itse tuotamme tapahtuu jonkin median välityksellä. |
| Mediakasvatus | Mediakasvatus on tavoitteellista kasvatus- ja opetustoimintaa, joka pyrkii edistämään medialukutaidon kehittymistä. Se on myös tutkimuksen ala, ja sitä voikin opiskella tietyissä suomalaisissa yliopistoissa oppiaineena. |
| Medialukutaito | Medialukutaito sisältää laajemman osaamisen näkökulman kuin pelkän luku- ja kirjoitustaidon. Medialukutaidon kehittäminen pyrkii mahdollistamaan yksilön kykyjä tulkita erilaisia mediasisältöjä, kuten kuvia, videoita ja mainoksia sekä myös tuottaa niitä itse valitsemillaan välineillä. |
| Median konventiot | Jokaisella medialla on omat konventionsa eli esittämisen tapansa. Useimmiten ne jäävät meiltä tyystin huomaamatta, sillä olemme niin tottuneita niihin. Havahdummekin yleensä vasta, kun niitä rikotaan. Kuvittele vaikka lukevasi sanomalehteä, jonka ensimmäinen sivu alkaakin sarjakuvilla ja otsikot olisivat leipätekstiä pienemmällä fontilla. |
| Sosiaalinen media | Mediasta puhuttaessa on tietynlainen kaksijako perinteisten joukkoviestinten ja sosiaalisen median välillä. Some-termi käsittää internetin uudet sovellukset, joissa mahdollistuu niin käyttäjien välinen vuorovaikutus kuin oma sisällöntuotanto. |
| Vastaanottaja | Jokaisella mediasisällöllä on vastaanottaja tai yleisö. Se voi olla yksittäinen lehteä lukeva ihminen tai miljoonia ihmisiä seuraamassa maailmanlaajuista tapahtumaa televisiosta tai tietokoneelta. |
| Mediataide | Mediataiteessa hyödynnetään sähköisiä viestimiä taideteoksen välineenä. |
Creative Commons -materiaali ja avoimet kuva-aineistot
Luovien töiden levittämistä edesauttaa CC-lisenssijärjestelmä. Eri lisensseillä tekijä voi määrittää, mitkä tekijänoikeuslain suomista yksinoikeuksista hän haluaa pitää itsellään. Pelkästään Flickr-kuvapalvelussa CC-lisensoituja kuvia on satoja miljoonia.
Lisenssit kirjoitetaan teoksen yhteyteen seuraavasti:
esim. Tekijän nimi, CC BY-NC-SA = (BY: nimeä, NC: ei-kaupallinen, SA: jaettava samoin).
Video: CC-materiaalin hakeminen, Erika Perttuli-Borobio, Youtube.
CC-merkinnät
Lähde: Perttuli-Borobio (CC-BY-SA 3.0)
Aikajana median historiasta
1800-luvulta nykypäivään
Lähde: Perttuli-Borobio (CC BY-SA 3.0)Sisällönanalyysi: määrällistä tietoa luokittelemalla
Määrällinen sisällönanalyysi pyrkii nimensä mukaisesti tutkimaan, kuinka monta kertaa jokin tietty asia esiintyy valitussa aineistossa. Tämän laskennallisuuteen perustuvan tiedon pohjalta pyritään luomaan johtopäätös tai yleistys.
Kuva-aineiston luokittelu eli määrällinen sisällönanalyysi
Kuvantutkimukseen kehitettiin 1900-luvulla määrällisen eli kvantitatiivisen tieteen ihanteita noudattava teoria, sisällöntutkimus. Määrällinen sisällönanalyysi pyrkii tuottamaan tieteellisesti mitattavissa olevaa tietoa kohteesta. Sisällönanalyysissa luokitellaan kuva-aineistoja tietyn kysymyksen mukaisesti. Sen avulla on tutkittu esimerkiksi sitä, miten mainokset esittävät eri vähemmistöjen edustajia tai miten sukupuoli näyttäytyy tv-ohjelmissa.
Sisällönanalyysi tuo esiin laskennallisuuden avulla, kuinka monta kertaa jokin tietty asia esiintyy valitussa aineistossa. Tarkempana esimerkkinä voisi olla vaikka, kuinka monta kertaa Image-lehden kannessa esiintyy vuoden 2011 aikana nainen tai mies ja ovatko he esitettyinä vähäpukeisina. Tutkimustuloksista voidaan johtaa päätelmiä ja yleistyksiä.
Menetelmän avulla on myös kyetty osoittamaan, miten eri vähemmistöjen edustajat ovat saaneet toimia näissä representaatioissa usein negatiivisissa, epäilyttävissä, pelottavissa, rikollisissa tai paheellisissa rooleissa ja vain ani harvoin osana eettisesti ihanteellisten yksilöiden ryhmää.
– Anita Seppä
Sisällönanalyysin tutkimusvaiheet:
- Määrittele tutkimushypoteesi eli tutkimuksellinen väite tai olettamus. Esimerkkinä hypoteesista: "Naispoliitikot edustajat esitetään uutiskuvissa tavalla, joka on seksistinen".
- Määrittele tutkittava kuva-aineisto. Aineiston on edustettava sitä ilmiötä tai asiaa, jota on tarkoitus tutkia ja analysoida. Tarkoitus on valita kattava, mutta ei liian laaja aineisto. Systemaattisessa aineistonvalinnassa aineistosta valitaan esimerkiksi joka viides kuva tarjolla olevasta aineistosta, kun taas umpimähkäisessä aineistonvalinnassa tutkittavat kuvat valitaan satunnaisesti aineistosta.
- Listaa elementit, joita kuvissa tarkastelet. Tarkasteltava tekijä voi olla esimerkiksi vaatetuksen määrä tai sukupuoli: käsitteinä alaston, puolialaston ja vaatetettu tai mies ja nainen.
- Käy aineiston kuvat läpi ja kirjaa ylös eli koodaa tutkittavien elementtien ilmeneminen kuvissa.
National Geographicin 1896 julkaisema kuva Zulu-heimon avioituvista nuorista. Vastaavaa kuvaa vähäpukeisesta länsimaisesta naisesta ei julkaistu lehdessä moneen vuosikymmeneen.
Lähde: PD - Analysoi tulokset. Tässä vaiheessa mittaat tutkittujen kuvista kirjaamiesi elementtien esiintymistiheyttä. Voit rinnastaa niitä toisiinsa, esimerkiksi vertaamalla tv-sarjoissa tummaihoisten päähenkilöinä esiintyvien näyttelijöiden määrää valkoihoisten määrään. Tästä rinnastuksesta voit johtaa tutkimustuloksia, jotka liittyvät usein kulttuurisiin merkityksiin ja vaikutuksiin. Lutzin ja Collinsin aineistoanalyysi National Geographicin 1950–86 julkaistuista ei-länsimaalaista ihmistä käsittelevistä kuvista osoittaa esimerkiksi, että mitä tummaihoisempi kuvissa esiintyvä naishenkilö on, sitä useammin hänet kuvataan rinnat paljaina tai mitä tummaihoisempi henkilö on, sitä vihamielisempänä hänet esitetään. Näiden huomioiden voidaan katsoa vaikuttaneen siihen, miten länsimainen ihminen ajattelee muiden kulttuurien edustajista.