Juliste
Tehtävä
Teksti
Graafisen suunnittelun digitalisoituminen
Tietokoneiden kehittymisen myötä graafinen suunnittelu digitalisoitui. Nykypäivänä suunnittelija hyödyntää niin käsin tekemisen tekniikoita kuin kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmia.
1984 oli merkittävä vuosi graafisen suunnittelun digitalisoitumisen kannalta, jolloin Apple julkaisi ensimmäisen Macintosh-tietokoneen. Jo pelkkä tietokonetta varten tehty televisiomainos 1984 (Mac History, Youtube) on ikoni itsessään. Macintosh-tietokoneen mainos on intertekstuaalinen, sillä se viittaa julkaisuvuoden lisäksi Orwellin samaiseen romaaniin. Mainoksen ohjasi elokuvaohjaaja Ridley Scott, joka oli juuri saanut valmiiksi Blade Runner scifi-elokuvan, ja siinä onkin tyylillisiä samankaltaisuuksia. 1984-mainoksen vaikutus niin elokuviin, mainoksiin kuin musiikkivideoihin on ollut suuri.
Aiga Design Archives sisältää yli 2000 julistetta eri vuosikymmeniltä. Voit tarkastella julistekokoelmaa ajallisesti, jolloin näet digitalisoitumisen vaikutuksen julistetaiteeseen 80-luvulta eteenpäin.
Nykygraafikko yhdistää käsin tehtyä ja digitaalista
Digitaalisten mahdollisuuksien myötä merkitykselliseksi nousee tekijän omanlainen tyyli niiden käyttämisessä. Usea käyttääkin samanlaista teknologiaa ja samoja kuvankäsittelyohjelmia omassa työskentelyssään, minkä takia keskeisintä ei ole tekniikka-hypetys vaan omaperäiset ideat. Julistesuunnittelussa tulee jatkuvasti pohtia, miten oma kuva viestii ja millaista viestiä se välittää. Kuvataiteen opintojen ja omien kokeilujen myötä oman persoonallisen, visuaalisen ilmaisun tyylin löytäminen helpottuu. Rohkeat kokeilut, useiden tekniikoiden sekä analogisten että digitaalisten sekoittaminen ja satunnaiset mokat luovat hyvän perustan uudenlaisten juttujen luomiselle.
Veera Kemppaisen tekemä juliste on yksi vuoden 2015 ennakkotehtävistä Metropolia ammattikorkeakouluun. Aiheena oli tehdä tapahtumajuliste, jonka ainut kriteeri oli, että julisteessa tulee olla teksti "Klovni 2016". Kemppainen on yhdistänyt työssään niin käsin piirtämistä, valokuvaa kuin digitaalista kuvankäsittelyä.
Kemppaisen julisteessa tehtävänantona on ollut toteuttaa oma näkemys Suomi-neidosta vuonna 2016. Abstraktit muodot ja hallittu väriharmonia luovat viimeistellyn sommitelmallisen vaikutelman. Elementit ovat tasapainossa keskenään, ja viisto kuviomaailma johdattaa katseen luontevasti tekstiotsikkoon. Lähde: Veera Kemppainen 2016Typografia: kirjaimet luovat (mieli)kuvia
Tässä luvussa käsittelemme typografiaa eli fonttien ja kirjasimien muotoilua. Erilaisilla fonteilla viestitetään monia asioita esimerkiksi kyseisen firman tuotteista tai brändistä. Tämä edellyttääkin tekijältä perehtymistä typografian tilaajan haluamiin tavoitteisiin.
Ohessa kuva Suomi100-juhlavuoden kunniaksi suunnitellusta Finlandica-fontista. Fontin suunnitteli Helsinki Type Studio, jonka yksi tekijöistä, Juho Hiilivirta kuvaa sitä seuraavasti: "Fontti on kuin suomenhevonen – sopii niin ratsastukseen kuin työntekoonkin. Fontissa on pieniä yksityiskohtia, jotka on veistetty tylpällä kirveellä, suomalaisella sisulla tietenkin".
Kun kirjain onkin kuva
Typografia on näkymätön yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja manipulaation väline.
– Neville Brody
Kirjaimia voi luoda monilla eri piirtimillä, mutta myös kodista löytyvillä arjen esineillä. Rautakaupan mainosfontti voisi rakentua nauloista, metallimusiikin festarin kirjaimet korvatulpista, syntymäpäiväsankarin onnittelukortin teksti samettinauhasta ja mausteisesta ruoastaan tunnetun ravintolan nimi chilijauheella tehdystä fontista. Lähde: Perttuli-Borobio (CC-BY-SA 3.0)
Valmiit fontit ja kirjasimet antavat harvoin parhaan mahdollisen visuaalisen ilmeen erilaisille graafisille julkaisuille. Usein tekijät päätyvätkin valmistamaan omat kirjasimensa julkaisun teeman tyyliin sopiviksi. Perinteisten piirtimien ja digitaalisten työvälineiden lisäksi kannatta usein kokeilla hyvinkin erikoisia ratkaisuja, kuten kirjainten muodostamista vaikka kukan terälehdistä, kidesokerista jne.
Kuvan F-kirjain on tehty paperiveitsellä, ja se on hyvin minimalistinen sekä pelkistetty. Vahaliiduista koottu H-kirjain on värikäs ja tunnelmaltaan naivistinen. G-kirjain on luotu pistelemällä neulanreikiä pahviin ja asettamalla se vasten valoa – fontteja pystyy luomaan siis ilman piirtimiä tai konkreettisia esineitä. Lähde: Perttuli-Borobio (CC-BY-SA 3.0)
Typografia tiivistää olennaisen
Fontin kehittäminen tiettyyn käyttötarkoitukseen edellyttää perehtymistä mainostettavan asian tai ilmiön luonteeseen. Fontin tulisi olla luettava, mutta myös ilmaista jo itsessään jotain olennaista asian tai ilmiön luonteesta. Esimerkiksi kauniista typografiastaan tunnettu Apple ei olisi ollut samanlainen, jos Steve Jobs ei olisi yliopistoaikoinaan käynyt Robert Palladinon opettamaa kalligrafian kurssia, jossa hän ymmärsi erilaisten kirjasimien ja suhteellisten kirjainvälien merkityksen.
[Kurssilla] opin serif ja sans serif kirjasintyypeistä, eri kirjainten vaatimista kirjainväleistä ja siitä, mikä tekee hyvästä typografiasta hyvää. Se oli kaunista, historiallista ja taiteellisesti hienovaraista työskentelyä, sellaista mitä tiede ei voi todentaa, ja koin sen äärimmäisen kiehtovaksi.
– Steve Jobs
Hammastikuista tehty N-kirjain on fonttina kapea ja korkea. Sweet Chili -kastikkeesta tehtyyn O-kirjaimeen tulee nestemäisyydestä johtuva kaunis kiilto. K-kirjaimen neilikat kuljettavat katsojan ajatukset heinäkuuhun. Paperisuikaleista koostettu E-kirjain on repaleinen, mutta hallittu. Lähde: Perttuli-Borobio (CC-BY-SA 3.0)
Kirjojen kansiin vaikuttavat yleiset isot trendit. Samanlaisia [korkeita, käsinkirjoitusta mukailevia] fontteja on näkynyt katumainoksissakin viime vuosina, kuten myös kuluneita ja rikottuja fontteja. – – Viimeistelemättömän näköisessä fontissa on inhimillinen kosketus.
– Graafikko Jussi Karjalainen
Typeradio on kokoelma graafisen suunnittelun, kuvittamisen ja visuaalisen alan ammattilaisten haastatteluja. Joukosta löytyy muun muassa suomalainen Kustaa Saksi, joka on kansainvälisesti erittäin suosittu kuvittaja. Useat Typeradion haastatteluista käsittelevät typografiaa ja sitä tekevän ammattilaisten työtä, joten voit valita haluamasi haastateltavan ja kuunnella.
Tehtävä
Juliste
Julisteet ovat graafisia julkaisuja, jotka pyrkivät esittämään ja mainostamaan jotain tiettyä asiaa tai ilmiötä. Niiden visuaalisuus ja tehokkuus perustuu kuvan ja sanan välittämään merkitykseen ja muistettavuuteen. 1800-luvun ajanviettopaikkoja ja viihdettä mainostaneet julisteet heijastavat aikansa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia tekijöitä.
Jules Chéret: Les Girard, (1879). Ranskalaisen graafisen suunnittelijan litografiatekniikalla toteuttama juliste. Lähde: Flickr (MCAD Library, CC BY 2.0)Litografia-painotekniikan kehittyminen
Litografian kehittyminen 1800-luvulla mahdollisti suurikokoisten ja moniväristen julisteiden massatuotannon, jolloin taiteilijoiden luova työ yhdistyi teollisen tuotannon mahdollistamaan laajaan näkyvyyteen. Julisteiden käyttäminen mainonnan välineenä katukuvassa yleistyi.
Chéret: julistetaiteen tekninen ja visuaalinen kehittäjä
Jules Chéret kehitti 1860-luvulla nelivärisen litografiamenetelmän. Hänellä oli oma studio ja painotalo, jossa hänen jopa 2,5 metriset julisteensa painettiin. Chéretin julisteille tyypillistä oli naishahmon käyttäminen keskeisenä elementtinä ja käsintehdyn tekstin, yleensä sloganin, yhdistäminen toisiinsa. Hänen julisteidensa kerrontatyylillä on ollut valtava vaikutus niin hänen aikalaisiinsa kuin myöhempiin graafisen suunnittelun ammattilaisiin.
Alfons Mucha, Gismonda 1894. Lähde: Wikimedia Commons (PD)Julisteesta taidemuoto
Pariisissa 1800-luvun loppupuolella kehittynyt julistemania loi perustan julisteelle taidemuotona. Chéretin lisäksi tunnettuja julistetaiteilijoita olivat Henri de Toulouse-Lautrec, Alphonse Mucha, Leonetto Cappiello ja Thomas Theodore Heine.
Mucha art nouveau -tyylisuunnan ikoni
Tšekkiläisen Muchan julisteet edustavat art nouveau -tyylisuuntaa. Pariisissa työskennelleen Muchan ensimmäinen tilaustyönä tekemä juliste oli Gismonda (1894). Se poikkesi muista ajan julisteista tyylillisesti ja saavutti niin suuren suosion, että pariisilaisten sanotaan käyneen öisin kaduilla varkaissa, jotta saisivat sellaisen kotiinsa. Myöhemmin Mucha alkoikin tuottaa taidejulisteita, jotka eivät mainostaneet mitään, vaan tarjosivat edullisen mahdollisuuden jokaiselle hankkia kotiinsa taidetta. Taide ei ollut siis enää vain rikkaiden yksinoikeus.
Yöelämän kuvittaja: Henri de Toulouse-Lautrec
Henri de Toulouse-Lautrecin Moulin Rouge -kabareelle suunnittelema juliste (1891) Lähde: Wikimedia Commons (PD).Henri de Toulouse-Lautrecin tyyli on omaperäinen ja inspiroi yhä useita nykypäivän graafisista suunnittelijoista. Toulouse-Lautrec teki lukuisia eri julisteita niin Pariisin tunnetuimmille tähdille kuin kabareeravintoloille. Oheisessa Moulin Rouge -kabareelle tehdyssä julisteessa näkyy hänen julisteilleen tyypillinen laajojen värialueiden toimiva sommittelu, niukasti käytettyjen ääriviivojen merkitys ja kuvapintaa ohjailevat linjat.
Yksivärisen taustan mestari, Leonetto Cappiello
Leonetto Cappiello, Maurin Quina (1906) Lähde: Wikimedia Commons (PD)Cappiellon julisteissa voi nähdä vaikutteita häntä edeltäneistä julistetaiteen mestareista, mutta hän yhdisti ne omaperäiseen tyyliinsä luoden näin uudenlaisen juliste-estetiikan. Uransa alkuaikoina hän teki karikatyyrejä, joiden tyylillisiä piirteitä näkyy myös julisteiden hahmoissa. Esimerkiksi Maurin Quina -julisteen hahmo on pirullinen ja juonivan näköinen. Yksiväristä tummaa taustaa vasten vihreä hahmo korostuu ja saa taianomaisen olemuksen.