Jazz Suomessa
Jazz-iskelmästä nu-jazziin
31. Muistan sua Elaine
Tämä alkuperäisversio on suomalaisen jazz-iskelmän varhaisia helmiä 1930-luvulta. Tyylillisesti kappale on pomppivalta rytmiikaltaan varhaista jazzia, mutta hallittu sovitus on enemmän swingiin kuuluvaa. Jazzille tyypilliseen tapaan kappaleen sanoitus on lyhyt, sillä eri soittimet soittavat sooloja muissa säkeistöissä.
32. Ranskalaiset korot
Erik Lindströmin säveltämä Ranskalaiset korot on blues-henkinen jazz-iskelmä vuodelta 1958. Solisti Helena Siltala on tunnettu myös iskelmälaulajana, mutta hänelle itselleen läheisintä on jazz. Hän esiintyi Erik Lindströmin jazz-yhtyeiden solistina. Lindström itse viheltää levyllä.
33. Kellä kulta, sillä onni
Laila Kinnunen on suomalaisen musiikin moniosaaja. Vaikka hän voitti iskelmälaulukilpailun vain 16-vuotiaana, hän on levyttänyt monia eri tyylisiä kappaleita. Tämän kappaleen soitinsovitus on todella jazz: rumpuja soitetaan vispilöillä, kontrabasso, yksinkertainen kuiva kitarariffi, puhallinsektion mukaan tulo tuo kappaleeseen swingiä.
34. Finnish Schnapps
Suomalainen instrumentaalijazz on ollut vuosikymmeniä voimissaan, vaikka suuria levymyyntimenestyksiä ei tältä alalta ole tullut. Suomalaiset jazzmuusikot nauttivat kuitenkin arvostusta ulkomailla. Orkesterinsa johtaja Esa Pethman soittaa tässä suomalaista juomakulttuuria mahdollisesti kuvastavassa huilua. Rumpukompista kuulee jazzvalssin ominaisrytmiikan. Kappale on julkaistu vuonna 1965 levyllä The Modern Sound of Finland.
35. Cuckoo's nest
UMO Jazz Orchestra on Suomen ainoa ei-klassisen musiikin ammattimainen orkesteri, jonka soittajat saavat säännöllistä palkkaa. Lyhenne UMO tulee sanoista uuden musiikin orkesteri. Yhtye on big band, jotka tulivat maailmalla tunnetuiksi 1930-luvulla swing-aikakaudella. Big bandeissa on useita saman puhaltimen soittajia, esim. kolme tumpetistia, kolme pasunistia jne. Sen vuoksi big band -kappaleiden sovitukset ovat lähes klassiseen tyyliin sovitettuja ja ainoat vapaammat paikat ovat yksittäisten soittajien pidemmät soolot. Tässä kappaleessa kuullaan jazzille tyypillisesti useita sooloja, huipennuksena loppupuolella noin kohdassa 6.20 rumpusoolo. Big band -musiikki on edelleen todella suosittua ympäri maailmaa, samoin UMO Jazz Orchestra kiertää kansainvälisesti tehden suomalaista musiikkia tunnetuksi.
36. Iiro's not so good polka
Pianisti Iiro Rantala perusti jazzyhtye Trio Töykeät vuonna 1988. Hän on siitä asti toiminut suomalaisella musiikkikentällä monipuolisesti pyrkien tuomaan "vaikeita" musiikinlajeja lähemmäs tavallista kansaa (mm. lukuisat YLElle tehdyt musiikkiohjelmat). Hänen musiikissaan on kautta aikojen ollut huumoria, kuten tämän kappaleen vokaaliosuuksista ja pianon polkkayritelmistä voi päätellä. Hän on myös opiskellut klassista pianonsoittoa ja säveltänyt pianokonserton Concerto for Piano and Orchestra in G♯ΔA♭, joka luetaan GismajAs.
37. Raindrops
2000-luvulla syntyi ns. nu-soul ja sen kovimpia kotimaisia nimiä oli yhtye nimeltä Quintessence. Nuorten jazzmuusikoiden soittama musiikki oli monimutkaisen sijaan coolia ja yksinkertaista, urbaanit vaikutteet hiphopista napattiin häpeilemättä. Jazz-laulajien keskuudessa hyvin eleetön, mutta puhdas laulutyyli oli todella suosittua. Yhtyeen ensimmäinen levy oli ehdolla jazz-Emman saajaksi. Bändissä soittivat nykyään omilla soolourillaan tunnetut pianisti ja laulaja Tuomo Prättälä, trumpetisti Verneri Pohjola ja laulaja Emma Salokoski.
38. Soikoon
Johanna Iivanainen on suomalainen jazzlaulaja, jonka äänessä on vanhanaikaista pehmeyttä. Saksofonisti Eero Koivistoinen on puolestaan suomalaisen jazzin suuria nimiä. Tämä kappale on tehty brasilialaiseen bossa nova -tyyliin. Bossa nova syntyi 1960-luvulla Brasiliassa ikään kuin jazzin ja samban rentona fuusiona. Bossa nova on todella suosittu pehmeä rytminen musiikkityyli. Johanna Iivanaisen monipuolista tulkintakykyä on voinut ihailla televisiosta hänen toimittuaan jo useamman vuoden ajan SuomiLOVE-orkesterin naissolistina.
Tämä alkuperäisversio on suomalaisen jazz-iskelmän varhaisia helmiä 1930-luvulta. Tyylillisesti kappale on pomppivalta rytmiikaltaan varhaista jazzia, mutta hallittu sovitus on enemmän swingiin kuuluvaa. Jazzille tyypilliseen tapaan kappaleen sanoitus on lyhyt, sillä eri soittimet soittavat sooloja muissa säkeistöissä.
32. Ranskalaiset korot
Erik Lindströmin säveltämä Ranskalaiset korot on blues-henkinen jazz-iskelmä vuodelta 1958. Solisti Helena Siltala on tunnettu myös iskelmälaulajana, mutta hänelle itselleen läheisintä on jazz. Hän esiintyi Erik Lindströmin jazz-yhtyeiden solistina. Lindström itse viheltää levyllä.
33. Kellä kulta, sillä onni
Laila Kinnunen on suomalaisen musiikin moniosaaja. Vaikka hän voitti iskelmälaulukilpailun vain 16-vuotiaana, hän on levyttänyt monia eri tyylisiä kappaleita. Tämän kappaleen soitinsovitus on todella jazz: rumpuja soitetaan vispilöillä, kontrabasso, yksinkertainen kuiva kitarariffi, puhallinsektion mukaan tulo tuo kappaleeseen swingiä.
34. Finnish Schnapps
Suomalainen instrumentaalijazz on ollut vuosikymmeniä voimissaan, vaikka suuria levymyyntimenestyksiä ei tältä alalta ole tullut. Suomalaiset jazzmuusikot nauttivat kuitenkin arvostusta ulkomailla. Orkesterinsa johtaja Esa Pethman soittaa tässä suomalaista juomakulttuuria mahdollisesti kuvastavassa huilua. Rumpukompista kuulee jazzvalssin ominaisrytmiikan. Kappale on julkaistu vuonna 1965 levyllä The Modern Sound of Finland.
35. Cuckoo's nest
UMO Jazz Orchestra on Suomen ainoa ei-klassisen musiikin ammattimainen orkesteri, jonka soittajat saavat säännöllistä palkkaa. Lyhenne UMO tulee sanoista uuden musiikin orkesteri. Yhtye on big band, jotka tulivat maailmalla tunnetuiksi 1930-luvulla swing-aikakaudella. Big bandeissa on useita saman puhaltimen soittajia, esim. kolme tumpetistia, kolme pasunistia jne. Sen vuoksi big band -kappaleiden sovitukset ovat lähes klassiseen tyyliin sovitettuja ja ainoat vapaammat paikat ovat yksittäisten soittajien pidemmät soolot. Tässä kappaleessa kuullaan jazzille tyypillisesti useita sooloja, huipennuksena loppupuolella noin kohdassa 6.20 rumpusoolo. Big band -musiikki on edelleen todella suosittua ympäri maailmaa, samoin UMO Jazz Orchestra kiertää kansainvälisesti tehden suomalaista musiikkia tunnetuksi.
36. Iiro's not so good polka
Pianisti Iiro Rantala perusti jazzyhtye Trio Töykeät vuonna 1988. Hän on siitä asti toiminut suomalaisella musiikkikentällä monipuolisesti pyrkien tuomaan "vaikeita" musiikinlajeja lähemmäs tavallista kansaa (mm. lukuisat YLElle tehdyt musiikkiohjelmat). Hänen musiikissaan on kautta aikojen ollut huumoria, kuten tämän kappaleen vokaaliosuuksista ja pianon polkkayritelmistä voi päätellä. Hän on myös opiskellut klassista pianonsoittoa ja säveltänyt pianokonserton Concerto for Piano and Orchestra in G♯ΔA♭, joka luetaan GismajAs.
37. Raindrops
2000-luvulla syntyi ns. nu-soul ja sen kovimpia kotimaisia nimiä oli yhtye nimeltä Quintessence. Nuorten jazzmuusikoiden soittama musiikki oli monimutkaisen sijaan coolia ja yksinkertaista, urbaanit vaikutteet hiphopista napattiin häpeilemättä. Jazz-laulajien keskuudessa hyvin eleetön, mutta puhdas laulutyyli oli todella suosittua. Yhtyeen ensimmäinen levy oli ehdolla jazz-Emman saajaksi. Bändissä soittivat nykyään omilla soolourillaan tunnetut pianisti ja laulaja Tuomo Prättälä, trumpetisti Verneri Pohjola ja laulaja Emma Salokoski.
38. Soikoon
Johanna Iivanainen on suomalainen jazzlaulaja, jonka äänessä on vanhanaikaista pehmeyttä. Saksofonisti Eero Koivistoinen on puolestaan suomalaisen jazzin suuria nimiä. Tämä kappale on tehty brasilialaiseen bossa nova -tyyliin. Bossa nova syntyi 1960-luvulla Brasiliassa ikään kuin jazzin ja samban rentona fuusiona. Bossa nova on todella suosittu pehmeä rytminen musiikkityyli. Johanna Iivanaisen monipuolista tulkintakykyä on voinut ihailla televisiosta hänen toimittuaan jo useamman vuoden ajan SuomiLOVE-orkesterin naissolistina.