Koulutus
1800-luku ja koulutuksen uudistuminen
1800-luvun lopulla eurooppalaisessa koulumaailmassa tapahtui monenlaisia muutoksia. Valtio alkoi kiinnittää enemmän huomiota koulutusmahdollisuuksien parantamiseen ja koulutus levisi nopeasti. Luku- ja kirjoitustaito yleistyivät, kun kansakouluja perustettiin. Haluttiin nostaa kansanopetuksen tasoa, helpottaa koulukuria ja lisätä liikuntakasvatusta. Kansankoulujen ansiosta tavat paranivat.
1800-luvun puolessavälissä naisasialiike alkoi vaatia naisille samanlaisia mahdollisuuksia opiskeluun kuin miehillä oli. Alettiin perustaa tyttökouluja ja yhteiskouluja, jotta kaikilla olisi tasa-arvoinen asema oppia uutta. Alettiin vaatia laajempaa ja monipuolisempaa opetusta, mutta kirkko vastusti tätä ajatusta. Monessa maassa oppivelvollisuus astui voimaan 1800-luvulla.
Kansakoulu = Kansakoulu oli kuusivuotinen koulu, nykyisen koulun esiaste. Kansakoulussa sai opiskella omalla äidinkielellään.
Naisasialiike = Naisasialiike syntyi 1800-luvulla. Tavoitteena oli parantaa naisten asemaa yhteiskunnassa. Vaadittiin naisille muun muassa äänioikeutta.
Tasa-arvo = Kaikkien ihmisten yhtäläinen arvo yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Oppivelvollisuus = Velvollisuus ja oikeus saada kouluopetusta.
Kysymykset
- Miksi luku- ja kirjoitustaito yleistyivät?
- Millainen on mielestäsi hyvä koulukuri?
- Mitä tarkoittaa tasa-arvo? Selitä omin sanoin.
- Miksi kansakoulujen perustaminen edisti tasa-arvoa?
- Mitä tarkoittaa oppivelvollisuus? Selitä omin sanoin.
Opettaja, miksi emme käy tavallista koulua?
- Opettaja, miksi jotkut lapset käyvät koulua muualla ja me opiskelemme kotona?
- Teidän ei tarvitse käydä koulua, koska teille järjestetään opetusta täällä kotona. Jos et saa opetusta missään muualla ja olet täyttänyt 6 vuotta tai olet vielä alle 16 vuotta, silloin sinun pitää käydä koulua. Näin päätettiin vuonna 1870. Kaikille tämänikäisille lapsille pitää siis järjestää sopivaa opetusta.
- Opimmeko sitten samat asiat mitä muutkin lapset oppivat, vaikka emme käy samaa koulua?
- Aivan varmasti, sen teille kyllä lupaan!
Lapsityö ja yhteiskunnan luokkaerot esteenä kansanopetuksen kehittymiselle
Kansanopetus, eli tavallisten kansalaisten sivistäminen, oli usein kirkon vastuulla. Jotkut kuitenkin suhtautuivat melko vihamielisesti kansanopetukseen. Väitettiin, että koulutus johtaisi työnväenluokan “ajattelun kehittymiseen” ja rohkaisisi mahdollisesti kapinaan. Yhteiskunnan ylimmät luokat eivät siis juuri kannattaneet työväenluokan kouluttamista. Toisaalta suurin osa työväenluokastakaan ei ollut varsinaisesti kiinnostunut koulutuksen mahdollisuuksista - kiinnostus kansanopetukseen oli yleisesti ottaen vähäistä.
Lapsityövoiman hyödyntäminen oli tavallista 1800-luvulla, eivätkä työväenluokan perheet halunneet luopua lastensa työtuloista koulunkäynnin takia. Lapsityöntekijöiden määrä kasvoi vielä vuoden 1850 jälkeenkin.
Työväenluokka = Työväenluokka oli teollistumisen aikana yhteiskuntaluokka, joka sai elantonsa palkkatyöstä.
Lapsityövoima = Alaikäisten lasten tekemä työ, esimerkiksi tehtaissa tai viljelyksillä. Työ monesti estää koulunkäyntiä ja kestää aamusta iltaan. 1800-luvulla oli paljon lapsityöntekijöitä tehtaissa, missä työnteko oli joskus hyvinkin vaarallista. Lapsityö on vielä tänä päivänä yleistä kehitysmaissa.
Kysymykset
- Miksi rikkaammat yhteiskuntaluokat pelkäsivät työväenluokan mahdollista kapinaa, mitä luulet?
- Miksi työväenluokka ei innostunut koulunkäynnistä?
- Olisitko itse mieluummin töissä vai kävisitkö koulua? Perustele.
Kirkon valta-asema
Euroopan ihmisten maailmankuva pohjautui 1800-luvulla Raamatun oppeihin. Koulu toimi vielä tähän aikaan kirkon johdossa ja valvonnassa. Kirkko puolestaan toimi valtion rahoilla. Kirkko tarjosi opetusta yhteiskunnan köyhimmille, eikä halunnut menettää vaikutusvaltaansa nuoriin. Ajatus kirkosta riippumattomasta kansanopetuksesta ei siis ollut kovin suosittu.
Kristinuskon maailmankuvaa alettiin kuitenkin kyseenalaistaa, sillä luonnontieteet tarjosivat paljon uutta tietoa. Opetuksessa siirryttiin vähitellen luonnontieteelliseen maailmankuvaan. Maalliset ja kirkolliset elämänkatsomukset olivat ristiriidassa koko vuosisadan ajan. Tavallisten kansalaisten kasvatuksessa uskonto oli kuitenkin tärkeässä roolissa vielä 1800-luvun lopussa.
Vaikutusvalta = Kyky vaikuttaa johonkin.
Kirkosta riippumaton kansanopetus = Valtio ja kirkko toimivat erikseen. Tässä tapauksessa valtio hoitaa koulutuksen, kirkosta riippumatta.
Kristinuskon maailmankuva = Maailma ja tapahtumat tulkitaan kristinuskon kautta.
Luonnontieteet = Luonto tutkivien tieteiden yhteisnimitys, esimerkiksi biologia, fysiikka, maantiede ja kemia.
Maallinen elämänkatsomus = Irrottautumista uskonnosta, uskonnon merkitys on pieni.
Kysymykset
- Mikä oli kirkon rooli opetuksessa?
- Miten kirkon rooli opetuksessa muuttui?
Opettaja, mikä on Eton?
- Opettaja, olen kuullut sellaisesta koulusta kuin Eton, millainen se on?
- Se on niin sanottu yksityinen huippukoulu täällä Englannissa. Siellä luonteen, rohkeuden ja isänmaallisuuden kasvattaminen on tärkeässä roolissa. Lisäksi opetuksessa oli tiukka kuri ja pitää opetella paljon asioita ulkoa.
- Millaisia oppilaita siellä sitten oikein on?
- Vain rikkaiden perheiden pojilla on mahdollisuus opiskella siellä.
- Tiedätkö vielä jotain Etonista?
- Olen kuullut huhuja, että luokan paras oppilas laitetaan istumaan etummaiseen pulpettiin ja huonoin viimeiseen.
- No huh!
EKSTRA: Suomalaisen koulutuksen kehitys 1800-luvulla
Suomen kaupunkien ja koko maankin väkiluku kasvoi nopeasti 1800-luvun alkupuolella. Suomen kansanopetus rakentui 1800-luvulla lähinnä pitäjänkouluista, kyläkouluista ja rippikoulusta. 1800-luvun puolessavälissä suuressa osassa kouluista opetuskielenä oli ruotsi, jonka takia suomenkielisille lapsille opiskeleminen oli hankalaa. Oli siis perustettava suomenkielisiä kouluja. Yleissivistyksen alkeiden antamiseksi perustettiin sunnuntaikouluja, jotka vuonna 1842 määrättiin pakollisiksi.
Vuodesta 1866 tuli suomalaisen kansakoulun perustamisvuosi. Alemmassa kansakoulussa opetettiin uskontoa, äidinkieltä, laskentoa ja mittausoppia, kuvaamataitoa sekä voimistelua. Ylemmässä kansakoulussa opetettiin lisäksi maantietoa ja historiaa, luonnontietoa, käsitöitä, joskus myös vierasta kieltä sekä lastenhoitoa, puutarhanhoitoa, maanviljelystä sekä joitakin muita käytännöllisiä taitoja.
Kansakoulu kehittyi hitaasti, maalla asuvan väestön ja osittain kirkon vastustuksesta johtuen. 1800-luvun loppupuolella maaseudulla alettiin suhtautua paremmin kansakouluun muun muassa siksi, että oli helpompi saada työtä kansakoulun käyneenä. Vuonna 1880 noin kymmenesosa suomalaisista osasi kirjoittaa, vaikka reilusti yli puolet kansalaisista osasikin jotenkuten lukea.
Suomen ensimmäinen kuurojen koulu avattiin vuonna 1846 Porvoossa ja kehitysvammaiset saivat koulun 1870-luvulla Pietarsaareen.
