Kulttuurit muuttuvat, kun maailman muuttuu. Vai onko se sittenkin niin, että maailma muuttuu, kun kulttuurit muuttuvat? Nämä kaksi asiaa korreloivat keskenään. Kun on alkanut vallita teknologinen kulttuuri, maailma on teknologisoitunut. Kulttuurien ja maailman muuttuminen voi olla monella tapaa positiivista kehitystä, mutta yhtä lailla ne voivat kehittyä myös negatiiviseen suuntaan. 

Artikkelissa Minna Canth oli aikansa radikaali ja päähänpotkittujen puolustaja – nyt hänen värikkäästä elämästään tehdään esityksiä enemmän kuin koskaan (Minna Rinta-Tassi, yle.fi 4.3.2019) kerrotaan siitä miten lapsille opetetaan tarinaa Canthista jo pienestä pitäen esimerkiksi hänestä kertovien kuvakirjojen avulla. Alle kouluikäiset lapset osaavat kertoa artikkelissa mitä tasa-arvo on. Tämä on esimerkki siitä, miten kulttuuri voi muuttua hyvään suuntaan. Lapsia opetetaan ylipäätään moniin asioihin aiempaa paremmin kuten suvaitsevaisuuteen ja toisten ihmisten hyvään kohteluun. Naisten asema on vain pieni osa tätä suurta edistystä, mitä minunkin elinaikana on tapahtunut, mutta silti hyvin suuressa roolissa maailman parantamisen kannalta. Ennen vallitsi kaikkialla kulttuuri, missä naiset olivat aina miesten alapuolella. Edelleen naisilla on huono asema esimerkiksi Lähi-idän maissa, joissa se on tosi vahva osa kulttuuria ja joissa niitä hallitsevat miehet eivät halua tehdä elettäkään tämän kulttuurin parantamiseksi, koska kulttuuri nyt vain on sellainen. Mistä tällainen kulttuuri sitten on peräisin? Se on vain muotoutunut sellaiseksi jo hyvin varhaisilla ajoilla. Naiset ovat aina olleet miehen omaisuutta ja riippuvaisia miehistä. Naisten oikeuksien kasvu ja nousu tasavertaiseksi miesten kanssa on ollut suuri harppaus maailman kulttuurissa. Sellainen harppaus, joka on ollut hyväksi kaikille.

Jani Kaaron kolumnissa Emme pääse myyteistä eroon, siksi on tärkeää valita myytit oikein ( yle.fi 4.3.2018) käsitellään sitä, miten jokaiseen kulttuuriin liittyy myyttejä. Kulttuurit perustuvat aina jonkinlaiselle myytille. Toisilla myyttinä on jonkinlainen alkumyytti siitä, miten ja miksi ihminen on täällä ja minne se on menossa, ja toisilla taas myytti saattaa olla vähän käytännönläheisempi ideologia kuten teknokratia eli usko siihen, että teknologinen ratkaisu on aina luonnollista parempi. Myytit luovat ja uudistavat kulttuureita. Minusta on hienoa, että otetaan esiin se, ettei myytit ole aina vain jotakin uskonnollisia tarinointia, vaan että myytit voivat olla hyvinkin käytännönläheistä. Kulttuurit usein pohjautuvat johonkin uskontoon tai ainakin uskonto on osa kulttuureja, mutta ei se ole pelkästään sitäkään. Valitettavasti kuitenkin monien maiden kulttuurit jumittavat todella vanhoissa säännöissä vain sen vuoksi, että jonkin heidän uskonnollinen esikuva on antanut heille sen ajan kulttuurin mukaisia ohjeita joskus satoja tai tuhansia vuosia sitten. 

Kaaro kertoo, että hyvinvointivaltio on esimerkki myytistä, johon uskottiin ja siihen sitouduttiin niin, että siitä tehtiin totta. Mitä jos saadaan ihmiset uskomaan myyttiin, jonka avulla ilmastonmuutoksen voi pysäyttää? Nykyään ihminen elää yli maapallon varojen. Kun maapallolla on ollut antaa kaikkea ja sen raaka-aineita on opittu käyttämään, kulttuuri on muuttunut sellaiseksi, että niitä raaka-aineita käytetään koko ajan vain enemmän ja vastuuttomammin, joka taas johtaa siihen että maapallon resurssit heikkenevät liian kovaa tahtia ja niiden keräämisen ja jalostamisen tuotantoprosessit aiheuttavat ilmastonmuutosta.Tämä on esimerkki mainitsemastani negatiivisesta kulttuurin muuttumisesta. Kulttuurit lähtevät usein muuttumaan väärään suuntaan, jos ihmisellä on kaikkea. Kun kaikkea on, arvostus sitä kaikkea kohtaan laskee. Toisaalta maissa, joissa on kaikesta pulaa, on yleistä, että ihmisoikeusrikkomuksia on paljon. Kulttuurit muovautuisivat siis kaikkia palveleviksi silloin, jos olisi sopivasti kaikkea ja kaikilla riittävän hyvä olla. Emme voi loputtomiin saastuttaa tätä maapalloa ja tuhota ympäristöä. Tarvitaan myytti, jolla korjata nykyinen kulttuuri. Kaaron mukaan tällainen myytti on Gaia-hypoteesi eli ajatus siitä, että maapallo on elollista olentoa muistuttava järjestelmä. Tämän pohjalta pitäisi yhdessä lähteä muuttamaan tätä kulttuuria siten, että tämä elollinen järjestelmä saadaan pelastettua. 

Muun muassa tämä ilmastonmuutos ja sen hyväksyminen on lähtenyt vähitellen luomaan uudenlaista kulttuuria maailmaan. Tämä on tuonut maailman nuoret yhteen vaatimaan toimintaa ilmastokriisin sammuttamiseksi ruotsalaisnuoren Greta Thunbergin johdolla. Ihmiskunnalla on yhteinen ongelma ja tämän ongelman ratkaiseminen vaatii nykyisen tuhlauskulttuurin muuttamista. Juuri tällaisten muutosten toteuttamiseksi tarvitsemme esikuvia, jotka saavat vakuutettua ihmisiä ja saamaan heidät ajattelemaan. Aiemmin tekstissä mainittu Minna Canth on vahva esimerkki tällaisesta. Kuitenkaan joskus satoja tai tuhansia vuosia sitten eläneet ihmiset ja niiden opetukset eivät hirveän moni sovi nykyaikaiseen maailmaan. Pitäisi kulkea maailman tilanteesta tietoisten ihmisten jalanjälkiä ja näin saada kulttuuri soveltumaan maailman nykyhetkeen ja kriiseihin.

Se on hienoa, että maailmassa on erilaisia kulttuureita, joilla on omat ertyispiirteensä. Monet vanhat perinteetkin ovat viattomia ja tärkeitä kulttuurille ominaisia tekijöitä. Kuitenkin kaikki ihmisille tai maapallolle harmia aiheuttavat kulttuurilliset epäkohdat pitäisi pystyä kitkemään. Toisin sanoen siis kulttuureja tulee muuttaa positiiviseen suuntaan oli sitten kyse ihmisoikeuksista tai maapallon suojelemisesta. Maailmassa on todella monia kulttuureja, mutta näiden kulttuurien tulee pitää yhtä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. 

4912