muistiinpanot

17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä

17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä

Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Maastrichtin sopimuksessa 1992:

  • unionin “toinen pilari”
  • Jugoslavian hajoamissotien jälkeen unioni ryhtyi tiivistämään yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa

Lissabonin sopimuksessa 2009

  • Ulkosuhdehallinto, edustustot
  • EU:n ulkoministeri johtaa, toimii komissiossa ja neuvostossa

Tavoitteena säilyttää rauha ja edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia monenkeskisellä yhteistyöllä, EU:n turvallisuustavoitteet s.146


Lisää unionin vaikutusvaltaa maailmalla


Syksyllä 2017 sopimus pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä


Tulevaisuudessa arktinen alue nousee geopoliittisesti tärkeäksi


Myös kyberturvallisuus on ajankohtainen huolenaihe, Hybridiosaamiskeskus Helsinkiin 2017



Päätöksenteko

  • Eurooppa-neuvosto päättää suuntalinjat
  • Ministerineuvosto määrittelee yhteiset toimet ja kannat, yleensä yksimielisesti
  • Käytännön päätökset ulkoasiainneuvostossa
  • ulkoministeri edustaa EU:ta, ulkoasiainhallinto avustaa
Sotilaallinen kriisinhallinta
  • kriisinhallinta olennainen osa EU:n turvallisuuspolitiikkaa
  • ennata ehkäiseva kriisinhallinta, esim. kehitysapu ja diplomatia
  • kriisinhallintajoukot (10000)
  • kukin jäsenmaa päättää itse osallistumisesta
  • osa joukoista nopean toiminnan joukkoja

Mitä on siviilikriisinhallinta?
  • tavoite estää kriisin synty ja auttaa toipuvaa valtiota
  • toimijoita kv. järjestöt
  • voidaan lähettää asiantuntujoita esim. kouluttamaan poliiseja, tuomareita, syyttäjiä jne. ja pelastushenkilökuntaa
  • kooknasivaltainen kriisinhallinta
  • EU osallistunut n. 30kriisin hoitamiseen
    • k
  • Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan, kato pedanet

KPL 16 Suomen turvallisuuspolitiikka

Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö
  • Itämeri ja muut lähialueet
  • Eurooppa
  • Maailma
  • Turvallisuuspolittikan linja:
    • Hyvät suhteet lähinaapureihin
    • EU:n yhteinen turvallisuuspolitiikka
    • Kv. järjestöjen rooli tärkeä (YK, EU, Nato)
    • Sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus
    • Linkki puolustusvoimien entisen komentajan Jari Puheloisen kommenttiin
  • Pedanetin tehtävä puolustusvoimien valistusvideosta Taistelukenttä
  • Ukrainan kriisi 2014 huononsi Venäjän ja EU:n välit -> Itämeren tilanne kiristynyt -> Naton ja Venäjän sotaharjoitukset ja sotajoukkojen vahvistaminen
  • Pedanetin Linkki ylen artikkeliin 
  • Suomi tuominnut Venäjän toimet ja pitänyt kiinni EU:n kauppapakotteista
  • Itämeren tilanne tiivistänyt Suomen ja Ruotsin suhteita
  • Viime aikoina puolustusyhteistyötä lisätty Pohjoismaiden kesken
  • Pedanetissä linkki HS:n artikkeliin Suomen kansainvälisen puolustuksen haarniska valmistui
  • Suomi varautuu hybridiuhkaan, esim. valheellisen tiedon levittäminen ja verkkohyökkäykset

Kuka turvallisuuspolitiikasta päättää?
  • Turvallisuuspolitiikka koostuu ulkopolitiikasta ja maanpuolustuksesta
  • Presidentti, valtioneuvosto, utva
  • Ulkoasiainministeri ja -ministeriö, edustustot
  • Puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäministeriö
  • Eduskunta
Yleinen asevelvollisuus vai jotain muuta?
  • kaikki suomalaiset maanpuolustusvelvollisia
  • Miehillä yleinen asevelvollisuus, naisilla vapaaehtoinen
  • Asepalvelu 165-347 pv, aseeton palvelu, siviilipalvelu 
  • Pedanetissa tehtävä puolustusvoimien valistusvideosta Maan puolustajat

Kpl 14 Euroopan unioni ja talouden globalisaatio, s.117

Miten Euroopan unioni pyrkii takaamaan tehokkaan tuotannon?

tuotannontekijät   hyödykkeet
pääomien vapaa liikkuminen -> tehdas  -> tavaroiden vapaa liikkuminen
työvoiman vapaa liikkuminen -> tehdas -> palveluiden vapaa liikkuminen


 Neljän vapauden tavoitteena on tehokas tuotanto ja markkinat
 I------------------------------------------------v--------------------------------------------------------------I
Euro


Aluepolitiikalla tasoitetaan eroja
  • Jäsenvaltiot jakautuvat nettomaksajiin ja nettosaajiin
  • EU:n hyöty Suomelle tulee myös vapaakaupasta
  • Aluepolitiikalla siirretään voimavaroja vaurailta alueilta köyhille
    • rakennerahastot
    • koheesiorahasto

Euron syntyhistoria
Euron syntyhistoria ja EMUn lähentymiskriteerit.pptx

Euroopan keskuspankki hoitaa rahapolitiikaan
  • Talouspolitiikan keskeiset keinot finanssi- ja rahapolitiikka
  • Euromaiden rahapolitiikka yhteistä, EKP ei saa ottaa eikä pyytää ohjeita muilta EU:n toimielimiltä tai hallituksilta
  • EMU= Euroopan talous- ja rahaliitto( Economic and Monetary Union)
  • kaikki unionin jäsenvaltiot kuuluvat, osa jäsenmaista EMU:n 3. vaiheessa: valuuttana on euro
  • Euroalueen kartta pedanetissa
  • EKPJ:ään kuuluvat EKP ja kaikkien EU-maiden keskuspankit
  • EKP:n keskeinen tavoite hintavakaus eli inflaation pitäminen noin 2%:ssa
  • Aineisto EKP:n rahapolitiikka Pedanetissaluku14-tehtava-ekp-rahapolitiikka.pptx
  • Vuonna 2015 EKP aloitti laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman
  • Euro on kelluva valuutta
  • EKP voi vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon ostamalla ja myymällä valuuttoja (valuuttainterventioita varten valuutta valuuttavarasto)




Kpl 13



Ketkä päättävät maailmankaupan pelisäännöistä?
  • Maailmankauppaa ohjataan sopimuksilla, joiden tavoitteena on vapauttaa kaupankäyntiä
  • vapaakaupan vastakohta on protektionismi
  • Vapaa kauppa on lähtökohtaisesti kaikkien etu, mutta se on suosinut kehittyneitä maita
  • kansainväliset järjestöt luovat pelisääntöjä globaaliin kauppaan ja auttavat vaikeuksissa olevia valtioita
  • YK:n alaisuudessa tai valvonnasa Maailman kauppajärjestö WTO, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki
  • G20-ryhmään kuuluvat taloudellisesti merkittävimmät valtiot
  • Maailman merkittävimmät teollisuusmaat muodostavat G7-ryhmän
  • Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD

12.Maailmantalouden vapautuminen s. 104

Talous globalisoitunut
luku12-tehtava-maailmankauppa.pptx
  • globalisaatio mahdollistanut monien maiden nopean talouskasvun
  • tärkeää erityisesti pienille valtioille
  • tuotantoa siirretty alueille, joilla on kasvanut markkinat tai halpoja tuotannontekijöitä
  • työntekijöiden liikkuvuus lisääntynynt
  • globalisaation vastakohta on lokalisaatio



Ketkä päättävät maailmankaupan pelisäännöistä?
  • Maailmankauppaa ohjataan sopimuksilla, joiden tavoitteena on vapauttaa kaupankäyntiä
  • vapaakaupan vastakohta on protektionismi
  • Vapaa kauppa on lähtökohtaisesti kaikkien etu, mutta se on suosinut kehittyneitä maita
  • kansainväliset järjestöt luovat pelisääntöjä globaaliin kauppaan ja auttavat vaikeuksissa olevia valtioita
  • YK:n alaisuudessa tai valvonnasa Maailman kauppajärjestö WTO, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki
  • G20-ryhmään kuuluvat taloudellisesti merkittävimmät valtiot
  • Maailman merkittävimmät teollisuusmaat muodostavat G7-ryhmän
  • Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD

WTO -esteet pois vapaakaupasta
  • WTO:ssa n. 160 jäsenvaltiota
  • Tarkoitus sopia tasapuolista kaupan säännöistä ja poistaa kaupan esteitä
  • syrjimättömyysperiaate
  • kansallisen kohtelun periaate
  • kauppakiistat ratkaistaan WTO:ssa
  • Sallii kaupan suojelutoimet tietyissä tilanteissa
  • WTO saanut kritiikkiä globalisaatioon kriittisesti suhtautuvilta kansalaisjärjestöiltä


Suuryritykset -talouselämän veturit
  • Talouden globalisaatiosta hyötyneert etenkin suuryritykset
  • Tuotanto halvan tuotannon maissa
  • Suuryritykset hallitsevat maailman markkinoita; skaala- eli mittakaavaetu
  • Mahdollisuus sijoittaa rahaa tuotekehittelyyn ja mainontaan
  • valtiot tarvitsevat yrityksiä ja joutuvat kilpailemaan yritysten suosiota
  • Läheinen suhde valtioon aiheuttaa ongelmia erityisesti diktatuurimaissa


Onko yrityksillä yhteiskuntavastuuta?
  • yhteiskuntavastuullinen yritys ottaa vapaa-ehtoisesti huomioon yhteiskunnan edut
  • ei syyllisty korruptioon tai harmaaseen talouteen, maksaa veronsa
  • Kunnioittaa ihmisoikeuksia, työntekijöiden ja asiakkaiden reilu kohtelu
  • minimoi toimintansa haitat ympäristölle
  • Yritykset pyrkivät rakentamaan yhteiskuntavastuullista imagoa
  • Käytännössä ongelmia esim. työoloissa ja verosuunnittelussa
  • OECD ja Eu pyrkivät saamaan suuryritykset maksamaan enemmän veroja

KPL 11 Suomi Euroopan unionissa, s.95

Kuka Suomessa päättää EU-asioista?
  • Hallitus johtaa Suomen EU-politiikkaa
    • ministeriöt valmistelevat
    • EU-ministerivaliokunta
  • Edustkunnan suuri valiokunta antaa eduskunnan kannan (myös ulkoasiain valiokunta)
  • Presidentti mukana muodostamassa Suomen kantaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Suomen EU-politiikka -mallioppilaasta vastarinnankiiskeiksi?
  • Paavo Lipposen pääminiisterikaudella 1995-2003 Suomi pyrki EU:n ytimeen, Pilapiirros s.97
  • Matti Vanhasen pääministerikaudella Suomi ei yhtä aktiivinen 
  • Talouskriisi lisäsi jännitteitä jäsenmaiden välillä, Suomi vaati Kreikalta takuut lainarahalle v. 2011
  • Suomi on ollut EU:ssa aktiivisempi kuin Ruotsi ja Tanska
  • Yhteistyö muiden pienten valtioiden kanssa
  • Uuden Perustuslain (v. 2000) myötä hallituksen asema vahvistui suhteessa presidenttiin
  • EU-asioiden valmistelu Suomessa, s. 97

Suomi vaikuttaa
  • Unionin politiikka muodostuu jäsenmaiden ja EU:n toimielinten yhteisistä päätöksistä
  • Suomi yrittää vaikuttaa tuleviin päätöksiin varhaisessa vaiheessa 
    • yhteydet unionin virkamiehiin
    • neuvoston työryhmät
    • suurlähettiläiden komitea COREPER
  • EU:n parlamentissa 
    • mepit tekevät yhteistyötä muiden meppien kanssa
    • valiokunnissa puheenjohtajistoon pääseminen ja valiokunnan mietinnön kirjoittaminen antavat mahdollisuuksia vaikuttaa
    • suureen poliittiseen ryhmään kuuluminen ja hyvät suhteet muihin meppeihin

Kpl 9 Neljä vallan linnaketta

Eurooppa-neuvosto eli huippukokous
  • Jäsenmaiden hallitusten päämijnisterit ja joidenkin maiden valtionpäämiehet
  • Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on EU:n "presidentti", jonka toimikausi 2 1/2 vuotta
  • koolla n. 4 kertaa vuodessa
  • antaa poliitiiset linjaukset, nimittää henkilöt EU:n tärkeimpiin virkoihin
  • Tärkeä rooli erityisesti perustamissopimusten muuttamisessa, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja jäsenyysneuvottelujen aloittamisessa
  • s.77 sininen laatikko

Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto
  • EU:n keskeisin päätöksentekoelin
  • 28 jäsentä eli jäsenmaiden hallitusten ministerit, 10 kokoonpanoa
  • Päätöksiä valmistelee COREPER ja virkamiesten työryhmät
  • Päävastuu EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä oikeus- ja sisäasioista, tehtävät s.79 laatikko
  • Yhteisen ulkopolitiikan ääni "ulkoministeri" l. ulko-ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
  • säätää lait yleensä yhdessä parlamentin kanssa: tavallinen lainsäädäntömenettely (ks. video)
  • solmii EU:n kansainväliset sopimukset
  • Useimmat päätökset voidaan tehdä määräenemmistöllä eli kaksoisenemmistöllä: 55% jäsenmaista ja 65% väestöstä
  • puheenjohtajuus kiertää
Euroopan komissio
  • 28 jäsentä eli komissaaria, toimikausi 5 vuotta
  • unionin keskusvirasto, n.33 000 työntekijää, ajaa koko unionin etua
  • komissio muodostetaan Euroopan parlamentin vaalien jälkeen:
    • Eurooppa-neuvosto ehdottaa parlamentille komission pj:aa
    • parlamentti hyväksyy tämän ja koko komission, tätä edeltävät kuulemiset 
    • Eurooppa-neuvosto nimittää
  • Komissio toimii Brysselissä, komissaareilla omat vastuualueet, esim. Kataisella työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky
  • tehtävät:
    • aloiteoikeus lainsäädännössä
    • päätösten toimeenpano
    • talousarvion ja toimintaohjelien hallinnointi
    • perussopimusten ja lakien noudattamisen valvonta
    • neuvottelut kv. kauppa- ja yhteistyösopimuksista
  • Kiistanalainen: suuri valta, mutta ei kansalaisten valitsema


Euroopan parlamentti
  • Mepit edustavat EU:ssa kansalaisia
  • 751 jäsentä eli europarlamentaarikkoa (meppiä), puhemies johtaa
  • Strabourgissa ja Brysselissä
  • Mepit kuuluvat europuolueisiin omien kansallisten puolueidensa mukaan, ks. s. 84
  • Edustajien määrä suhteessa maan väkilukuun; Suomella 13
  • Jäsenet valitaan joka viides vuosi
  • Toimintaa voi seurata netistä
  • Täysistunnot ja n. 20 valiokuntaa
tehtävät katso sivu 83
  • Säätää asetukset, direktiivit ja unionin budjetin yhdessä ministerineuvoston kanssa
  • Hyväksyy EU:n kansainväliset sopimukset
  • Valvoo demokratian toteutumista:
    • vahvistaa komission kokoonpanon
    • oikeus erottaa komissio epäluottamuslauseella




Täydentäviä toimielimiä

Euroopan unionin tuomioistuin 
  • Luxemburgissa, yksi tuomari jokaisesta jäsenmaasta
  • Huolehtii, että EU-oikeutta tulkitaan, sovelletaan ja nouodatetaan samoin koko Euroopan alueella

Tilintarkastustuomioistuin 
  • oikeus tarkastaa kaikkien EU:n varoja käsittelleiden organisaatioiden tilit

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
  • edustaa kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia

Euroopan unionin alueiden komitea 
  • edustaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä

Talous- ja rahoituskomitea
  • arvioi jäsenvaltioiden talous- ja rahoitustilannetta

Euroopan keskuspankki
  • vastaa euroalueen rahapolitiikasta ja määrää ohjauskorot

Euroopan investointipankki
  • rahoittaa EU:n investointihankkeita

Euroopan oikeusasiamies
  • suojelee EU:n kansalaisia, yrityksiä ja järjestöjä hallinnollisislta epäkohdilta

Erillisvirastot ja -laitokset
pilapiirros s.86






Kpl 5 Hyvinvoinnin vaihtelevat mallit

Pohjoismainen hyvinvointivaltio
  • valtio ja kunnat tuottavat paljon hyvinvointipalveluja, joista monet kaikille samanlaisia esim. lapsilisä
  • veroaste korkea



Liberaali hyvinvointivaltio
  • pääosa palveluiden järjestämisestä on yksityisten yritysten vastuulla eli kansalaiset hankkii sosiaaliturvan yksityisillä vakuutuksilla
  • valtio kuitenkin on kantanut vastuuta terveydenhoidosta ja asuntopolitiikasta
    • auttaa niitä jotka eivät yhteiskunnassa pärjää mutta tuet pieniä


Keski-Euroopan mannermainen hyvinvointijärjestelmä
  • lasten, vanhusten ja vammaisten hoito pääosin perheen ja vapaaehtoisjärjestöjen vastuulla
  • työpaikka tärkeä
    • takaa sosiaaliturvan
    • työelämässä olevat perheineen saavat siis hyvät sosiaaliset etuudet
  • Saksassa ja Hollannissa panostettu vanhuspalveluihin mutta vähän päiväkoteja ja esikouluja
  • Ranskassa ja Belgiassa taas runsaasti päiväkoteja ja esikoulujärjestelmä on Länsi-Euroopan kattavin

Välimeren alueen hyvinvointijärjestelmä
  • korostaa suvun, perheen, kirkon ja vapaa-ehtoisten järjestöjen merkitystä hyvinvointipalvelujen tuottajana
  • katolisissa Etelä-Euroopan maissa kirkon rooli tärkeämpi kuin luterisissa maissa
  • julkisen vallan sosiaalipalveluja hyvin vähän ja esim. päivähoitojärjestelmää ei ole

Kpl 7

7. EUROOPPA ON AUKI EU-KANSALAISILLE  


  • EU:n kansalaisuus Maastrichtin sopimuksessa 1992
    • työskennellä, asua ja liikkua

 - Eurooppalainen sairaanhoitokortti

  • äänestää ja asettua ehdolle paikallis- ja Euroopan parlamentin vaaleissa
  • suojelu diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta
  • vedota Euroopan parlamenttiin
  • kannella Euroopan asiamiehelle

  • Lissabonin sopimuksessaa EU:n perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova, oikeudet koskevat kaikkia EU:n alueella suvia

Työtä Euroopasta?

  • Työnhaku EU:ssa ja ETA-maissa vapaata
  • Oleskelu kestää 3kk pidempään → rekisteröinti poliisille
  • Työntekijöitä kohdeltava yhdenvertaisesti, maakohtaiset rajoitukset mahdollisia uusille jäsenmaille
  • Työttömyystuen avulla voi lähteä työnhakuun ulkomaille, tukea työhaastattelumatkalle
  • Työskentely toisessa maassa oikeuttaa työttömyystukeen ja sosiaaliturvaan
  • Kaksinkertainen verotus kielletty, verot yleensä asuinmaahan
  • Eures-portaali ja -neuvojat
    • Esim. Eka Eures -tuki on tarkoitettu ensimmäistä kertaa ulkomaille vähintään puoleksi vuodeksi töihin lähteville 18-35-vuotiaille
  • Tutkinnot tunnustetaan
  • EU pyrkii kitkemään nuorisotyöttömyyttä esim. yrittäjyyshankkeilla

Schengenin sopimus

  • EU:n, Norjan, Islannin ja Sveitsin sopimus keskinäisten rajamuodollisuuksien poistamisesta ja yhteisestä ulkorajasta, ks. kartta s.65
  • Pidettävä mukana ne matkustusasiakirjat, joita maa vaatii
  • Maa voi palauttaa rajatarkastukset väliaikaisesti turvallisuussyistä

Taustaa:

  • Sopimuksen solmivat 1985 Benelux-maat, Ranska ja Länsi-Saksa, soveltaminen v. 1995
  • Schengen-alue laajentunut vähitellen, paitsi Iso-Britannia ja Irlanti
  • 2001 Suomi ja muut Pohjoismaat
  • 2007 liittyivät 2004 unioniin tulleet maat, paitsi Kypros
  • Romania ja Bulgaria eivät kuulu Schengen-alueeseen
  • Sopimusta sovelletaan käytännössä myös MOnacossa, Vatikaanissa ja San Marinossa
  • Syksyllä 2015 pakolaiskriisi sai Euroopan sekaisin
  • Dublinin sopimus: turvapaikkahakemus siihen maahan, johon sitä hakeva ensimmäisenä saapuu
  • Sovittiin pakolaisten jaosta kaikkien jäsenmaiden kesken, ei totetunut

→ monet maat aloittivat rajatarkastuksen uudelleen

→ ongelmia ja lisäkustannuksia työpaikkaliikenteessä ja kuljetuksissa

  • Jos Schengen-sopimus puretaan, arvio taloudellisista kustannuksista on kymmeniä miljardeja euroja vuodessa

Kpl 5

Euroopan monet kasvot

  • Monien valtioiden sisällä useita kansallisia, kielellisiä tai etnisiä väestöryhmiä
  • Kielellinen jako mm. romaanisiin, germaanisiin, slaavilaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kieliiin
  • Siirtolaisuus ja pakolaisuus muuttaa jatkuvasti etnisiä ja kielellistä rakennetta
  • EU:n perinteiset valtakielet ranska ja englanti
  • Jokaisella jäsenmaalla oma virallinen kieli
  • Myös uskonnollinen hajanaisuus: kirkon jakautuminen keskiajalla, uskonpuhdistus, maahanmuutto
  • Yhteiskuntajärjestelmissä eroja Itä- ja Länsi-Euroopan välillä
    •  Lännessä yksilön oikeusturva, itsenäinen tuomioistuinlaitos ja oikeus yksityisomaisuuteen tärkeitä
    • Idässä itsevaltainen hallintoperinne, sosialismi

  • Länsi-Euroopassa teollistuminen ja elintason nousu ollut nopeampaa
  • Itä-Euroopassa teollistuminen hidasta, sosialismin vaikutus → siirtymätaloudet
  • Myös Etelä-Euroopassa pahoja talousvaikeuksia
  • Suurimpia jäsenmaita Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Espanja, Italia ja Puola
  • Saksa ja Ranska toimineet monesti kehityksen moottoreina
  • Unionissa vanhoja kansallisvaltioita sekä 1900-luvulla syntyneitä valtioita
  • Väkiluku, vauraus ja poliittinen pääoma tuovat vaikutusvaltaa (Saksa)

Kpl 3

3. Euroopan unioni laajenee

Unioni syntyy ja kasvaa
  • 1957 jälkeen jäsenmaat haluttomia luovuttamaan poliittista valtaa yhteisölle
  • Ranskan ja I-B:n tavoitteet ristiriidassa -> Iso-Britannia, Tanska ja Irlanti jäseneksi 1973

Pohjoinen laajentuminen

  • Kreikka 1981, Espanja ja Portugali 1986

Eteläinen laajentuminen

  • Globalisaatio -> poliittisen integraation tarve -> Euroopan yhtenäiskirja 1986, tavoite sisämarkkinat (neljä tavoitetta vapaaksi)  ja yhteinen rahapolitiikka.
  • Kylmä sota loppui -> Saksa yhdistyi, Euroopan kahtiajako päättyi, Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat
  • Hallitusten välinen konferenssi (Hvk) Maastrichtissa 1991 -> sopimus EU:sta, voimaan 1993 -> I-B:n ja Tanskan osalta varaumia

  • Maastrichtin sopimus 1993:
    • Perustettiin Euroopan unioni, joka oli luonteeltaan poliittinen unioni

 - Pilarirakenne. Yhteistyötä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeus- ja sisäasioissa


- Suunnitelma talous- ja rahaliitosta


- Myös sisämarkkinat voimaan 1993

- Suomi, Ruotsi ja Itävalta jäseniksi 1995

EFTA-laajentuminen


- Tarve uudistaa unionin rakennetta ja instituutioita: Amsterdamin sopimus 1997 ja Nizzan sopimus 2001 (videot pedanetin linkeissä)



- Uudistukset olivat tarpeen ennen itälaajentumista

-> Perustuslaillinen sopimus 2004

-> kaatui Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä


- 2004 kymmenen uutta jäsentä, 2007 Bulgaria ja Romania, 2013 Kroatia

Itälaajentuminen

  • 2007 Lissabonin uudistussopimus -> ongelmat Irlannissa -> (voimaan 2009), ei korvaa vanhoja sopimuksia


Lissabonin sopimuksen pääkohdat
  • EU:sta tuli oikeushenkilö -> sopimusosapuoli
  • Unionista eroaminen mahdollista
  • Perusoikeuskirja oikeudellisesti sitova
  • Pääsääntö tavallinen lainsäätämisjärjestys (ent. yhteispäätösmenettely)
  • Neuvostossa määräenemmistöllä päätettävien politiikanalojen määrä kasvoi
  • Neuvoston päätöksenteossa
    • yleisin kakksoisenemmistö: määräenemistö 55% jäsenmaista ja 65% väestöstä
    • yksimielisyysvaatimus säilyi verotuksessa ja sosiaalipolitiikassa
  • Euroopan-neuvosto virallinen toimielin -> voi tehdä sitovia päätöksiä
  • Eu:n “presidentti” ja “ulkoministeri”
  • Euroopan parlamentin valta kasvoi
    • lainsäätäjänä useimmissa asioissa yhtä suuri valta kuin neuvostolla
    • päättää budjetista neuvoston kanssa
    • hyväksuu komission pj:n komission ja “ulkominiterin”
  • Kansalliset parlamentit valvovat läheisyysperiaatteen toteutumista
    • voivat keskeyttää komision ajamisen uudistuksen, jos katsovat asian kuuluvan itselleen (keltainen ja oranssi kortti)
  • Kansalaisaloite: lakiote voi tulla komission ohella kansalaisilta
    • 1 milj. EU-kansalaisen useasta EU-maasta allekirjoitettava aloite
  • Turvatakuulauseke: jäsenmaat antavat apua kaikin keinoin, jos joku EU.n jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi
  • Lissabonin sopimus mm. selkeytti unionin toimintaa, pilarijako poistui, tilalle politiikkalohkot
















Minne menet unioni?

    • Euroopan yhdentyminen on rakentunut erilaisille sopimuksille
  • Pariisin sopimus Hiili- ja teräsyhteisöstä (1951)
  • Rooman sopoimukset EEC ja Euratom (1957)
  • Maastichtin sopimus (1992)
  • Amsterdamin sopimus (1997)
  • Nizzan sopimus (2001)
  • Lissabonin sopimus (2007)

-> sopimusviidakko ja kompromissit


  • Keskeisiä erimielisyyksien aiheita

    • Nykyinen valtioliitto vs. Integraation syventäminen
    • Ylikansallinen päätöksenteko liittyy myös pienten ja suurten jäsenmaiden välisiin suhteisiin
    • Itälaajentumisen ja finanssi- ja pakolaiskriisin myötä yhteistyö vaikeutunut ja Saksan vahva asema
    • Eriytynyt integraatio, esim.euron myötä

  • Ensimmäinen EU:sta eroava valtio on Iso-Britannia

Brexit tausta

  • Perinteisesti vahva Eurooppa-skeptisyys
  • Vastustanut tiivistyvää yhteistyötä
  • Itälaajentumisen myötä paljon siirtolaisia -> pelko työpaikkojen ym. puolesta
  • Kun jäsenmaa ilmoittaa erosta, aikaa eroneuvotteluille on kaksi vuotta



2. Eurooppa yhdentyy, s. 17

Eurooppa-aatteen historia
  • keskiajalla Kaarle Suuren valtakunta, ks. kartta s.17
  • Keskiajalla katolisen kirkon alue oli läntinen kristikunta
  • Eurooppa-käsite yleistyi uudella ajalla, katso s. 18
    • etymugologisesti
  • Ajatuksia valtioiden välisestä yhteistyöstä 1600- ja 1700-luvuilla
  • 1800-luvuilla nationalismi korosti kansallista yhtenäisyyttä
  • 1800-luvulla suurvaltojen välinen kilpailu -> 1. MS 1914-1918
  • 1. MS:n jälkeen Paneurooppa-liike, ks. s. 18 ja Kansainliitto
  • 1930-luvulla diktaattorit johtivat Euroopan toiseen maailmansotaan

Euroopan yhdentyminen alkaa
  • 2. MS:n jälkeen USA ja NL supervaltoja, kylmä sota -> Eurooppaan ns. rautaesirippu
  • Myös Länsi-Euroopassa talous oli romahtanut ja kommunismin kannatus kasvanut
  • USA tukemaan jälleenrakentamista ja vastustamaan kommunismin leviämistä -> Marshall-apu 1947 ja OEEC (nykyinen OECD), Nato 1949
  • Puolueettomia Sveitsi, Itävalta, Ruotsi ja Suomi (Irlanti)
  • Aluksi tavoitteena Euroopan liittovaltio -> Haagin kokous 1948 -> tuloksena Euroopan neuvosto 1949
Euroopan neuvosto 
  • perustettiin 1949
  • kylmän sodan aikana länsiblokin ja puolueettomat maat, nykyään lähes kaikki
  • Talous-, laki-, kulttuuri-, ym. aloilla
  • Ei päätösvaltaa, ei ylikansallista elintä
  • ihmisoikeusasiat olennaisia: ihmisoikeussopimus
  • oma ihmisoikeustuomioistuin 
  • 1954 tunnus: 12-tähtilippu
Eurooppa-neuvosto= EU:n huippukokous
Euroopan unionin neuvosto=ministerineuvosto


Hiilen ja teräksen liitto
  • Ranskan ja Saksan vaikea historia
  • Integraation keskeinen vaikuttaja Ranskan ulkoministeri Robert Schuman, julistus 9.5.1950

1.Globalisaation historia, s.10

  • Globalisaatiotutkijoilla verkostoitumisen näkökulma
  • ensimmäiset laajat verkot jokilaaksojen korkeakulttuureissa kaupankäynnin seurauksena
  • Antiikin aikana vanhan maailman verkko: suurin osa Euroopasta ja Aasiasta sekä Pohjois-Afrikka
  • Keskiajalla kolme verkkoa:
    • Amerikassa Inkojen ja Atsteekkien valtakunnat
    • Tyynimeri
    • Vanhan maailman verkko


Globalisaation ja verkottumisen vaiheet, s.14

I. Vaihe
ajanjakso:1400-1800
  • valtioiden globalisaatio
  • löytöretket
  • meriliikenne
  • valtamerien rannikkokaupungit tärkeitä
  • maailmankaupan kehitys
  • valtioiden keskinäinen kilpailu
  • maailma jakautui k

2. Vaihe
ajanjakso: 1800-2000
  • yritysten globalisaatio
  • maailmanlaajuisen verkon tihentyminen
  • teollistumisen aikakausi
  • matkustaminen ja tiedonkulku noputui
  • rautatie, höyrylaiva, auto, lentokojne
  • lennätin, puhelin, 

3. vaihe
ajanjakso: 2000-
  • yksilöiden globalisaatio
  • tietotekniikan valtaisa kehitys
  • pedanetin aineisto
  • älyteknologia
  • esineiden internet
  • yhteiskuntiin kohdistuvien häiriöiden riskit kasvanee