muistiinpanot
17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä
17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä
Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Maastrichtin sopimuksessa 1992:
- unionin “toinen pilari”
- Jugoslavian hajoamissotien jälkeen unioni ryhtyi tiivistämään yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa
Lissabonin sopimuksessa 2009
- Ulkosuhdehallinto, edustustot
- EU:n ulkoministeri johtaa, toimii komissiossa ja neuvostossa
Tavoitteena säilyttää rauha ja edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia monenkeskisellä yhteistyöllä, EU:n turvallisuustavoitteet s.146
Lisää unionin vaikutusvaltaa maailmalla
Syksyllä 2017 sopimus pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä
Tulevaisuudessa arktinen alue nousee geopoliittisesti tärkeäksi
Myös kyberturvallisuus on ajankohtainen huolenaihe, Hybridiosaamiskeskus Helsinkiin 2017
Päätöksenteko
- Eurooppa-neuvosto päättää suuntalinjat
- Ministerineuvosto määrittelee yhteiset toimet ja kannat, yleensä yksimielisesti
- Käytännön päätökset ulkoasiainneuvostossa
- ulkoministeri edustaa EU:ta, ulkoasiainhallinto avustaa
- kriisinhallinta olennainen osa EU:n turvallisuuspolitiikkaa
- ennata ehkäiseva kriisinhallinta, esim. kehitysapu ja diplomatia
- kriisinhallintajoukot (10000)
- kukin jäsenmaa päättää itse osallistumisesta
- osa joukoista nopean toiminnan joukkoja
Mitä on siviilikriisinhallinta?
- tavoite estää kriisin synty ja auttaa toipuvaa valtiota
- toimijoita kv. järjestöt
- voidaan lähettää asiantuntujoita esim. kouluttamaan poliiseja, tuomareita, syyttäjiä jne. ja pelastushenkilökuntaa
- kooknasivaltainen kriisinhallinta
- EU osallistunut n. 30kriisin hoitamiseen
- k
- Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan, kato pedanet
KPL 16 Suomen turvallisuuspolitiikka
- Itämeri ja muut lähialueet
- Eurooppa
- Maailma
- Turvallisuuspolittikan linja:
- Hyvät suhteet lähinaapureihin
- EU:n yhteinen turvallisuuspolitiikka
- Kv. järjestöjen rooli tärkeä (YK, EU, Nato)
- Sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus
- Linkki puolustusvoimien entisen komentajan Jari Puheloisen kommenttiin
- Pedanetin tehtävä puolustusvoimien valistusvideosta Taistelukenttä
- Ukrainan kriisi 2014 huononsi Venäjän ja EU:n välit -> Itämeren tilanne kiristynyt -> Naton ja Venäjän sotaharjoitukset ja sotajoukkojen vahvistaminen
- Pedanetin Linkki ylen artikkeliin
- Suomi tuominnut Venäjän toimet ja pitänyt kiinni EU:n kauppapakotteista
- Itämeren tilanne tiivistänyt Suomen ja Ruotsin suhteita
- Viime aikoina puolustusyhteistyötä lisätty Pohjoismaiden kesken
- Pedanetissä linkki HS:n artikkeliin Suomen kansainvälisen puolustuksen haarniska valmistui
- Suomi varautuu hybridiuhkaan, esim. valheellisen tiedon levittäminen ja verkkohyökkäykset
Kuka turvallisuuspolitiikasta päättää?
- Turvallisuuspolitiikka koostuu ulkopolitiikasta ja maanpuolustuksesta
- Presidentti, valtioneuvosto, utva
- Ulkoasiainministeri ja -ministeriö, edustustot
- Puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäministeriö
- Eduskunta
- kaikki suomalaiset maanpuolustusvelvollisia
- Miehillä yleinen asevelvollisuus, naisilla vapaaehtoinen
- Asepalvelu 165-347 pv, aseeton palvelu, siviilipalvelu
- Pedanetissa tehtävä puolustusvoimien valistusvideosta Maan puolustajat
KPL 15
Kpl 14 Euroopan unioni ja talouden globalisaatio, s.117
tuotannontekijät hyödykkeet
pääomien vapaa liikkuminen -> tehdas -> tavaroiden vapaa liikkuminen
työvoiman vapaa liikkuminen -> tehdas -> palveluiden vapaa liikkuminen
Neljän vapauden tavoitteena on tehokas tuotanto ja markkinat
I------------------------------------------------v--------------------------------------------------------------I
Euro
Aluepolitiikalla tasoitetaan eroja
- Jäsenvaltiot jakautuvat nettomaksajiin ja nettosaajiin
- EU:n hyöty Suomelle tulee myös vapaakaupasta
- Aluepolitiikalla siirretään voimavaroja vaurailta alueilta köyhille
- rakennerahastot
- koheesiorahasto
Euron syntyhistoria
Euron syntyhistoria ja EMUn lähentymiskriteerit.pptx
Euroopan keskuspankki hoitaa rahapolitiikaan
- Talouspolitiikan keskeiset keinot finanssi- ja rahapolitiikka
- Euromaiden rahapolitiikka yhteistä, EKP ei saa ottaa eikä pyytää ohjeita muilta EU:n toimielimiltä tai hallituksilta
- EMU= Euroopan talous- ja rahaliitto( Economic and Monetary Union)
- kaikki unionin jäsenvaltiot kuuluvat, osa jäsenmaista EMU:n 3. vaiheessa: valuuttana on euro
- Euroalueen kartta pedanetissa
- EKPJ:ään kuuluvat EKP ja kaikkien EU-maiden keskuspankit
- EKP:n keskeinen tavoite hintavakaus eli inflaation pitäminen noin 2%:ssa
- Aineisto EKP:n rahapolitiikka Pedanetissaluku14-tehtava-ekp-rahapolitiikka.pptx
- Vuonna 2015 EKP aloitti laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman
- Euro on kelluva valuutta
- EKP voi vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon ostamalla ja myymällä valuuttoja (valuuttainterventioita varten valuutta valuuttavarasto)
Kpl 13
Ketkä päättävät maailmankaupan pelisäännöistä?
- Maailmankauppaa ohjataan sopimuksilla, joiden tavoitteena on vapauttaa kaupankäyntiä
- vapaakaupan vastakohta on protektionismi
- Vapaa kauppa on lähtökohtaisesti kaikkien etu, mutta se on suosinut kehittyneitä maita
- kansainväliset järjestöt luovat pelisääntöjä globaaliin kauppaan ja auttavat vaikeuksissa olevia valtioita
- YK:n alaisuudessa tai valvonnasa Maailman kauppajärjestö WTO, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki
- G20-ryhmään kuuluvat taloudellisesti merkittävimmät valtiot
- Maailman merkittävimmät teollisuusmaat muodostavat G7-ryhmän
- Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD
12.Maailmantalouden vapautuminen s. 104
luku12-tehtava-maailmankauppa.pptx
- globalisaatio mahdollistanut monien maiden nopean talouskasvun
- tärkeää erityisesti pienille valtioille
- tuotantoa siirretty alueille, joilla on kasvanut markkinat tai halpoja tuotannontekijöitä
- työntekijöiden liikkuvuus lisääntynynt
- globalisaation vastakohta on lokalisaatio
Ketkä päättävät maailmankaupan pelisäännöistä?
- Maailmankauppaa ohjataan sopimuksilla, joiden tavoitteena on vapauttaa kaupankäyntiä
- vapaakaupan vastakohta on protektionismi
- Vapaa kauppa on lähtökohtaisesti kaikkien etu, mutta se on suosinut kehittyneitä maita
- kansainväliset järjestöt luovat pelisääntöjä globaaliin kauppaan ja auttavat vaikeuksissa olevia valtioita
- YK:n alaisuudessa tai valvonnasa Maailman kauppajärjestö WTO, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki
- G20-ryhmään kuuluvat taloudellisesti merkittävimmät valtiot
- Maailman merkittävimmät teollisuusmaat muodostavat G7-ryhmän
- Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD
WTO -esteet pois vapaakaupasta
- WTO:ssa n. 160 jäsenvaltiota
- Tarkoitus sopia tasapuolista kaupan säännöistä ja poistaa kaupan esteitä
- syrjimättömyysperiaate
- kansallisen kohtelun periaate
- kauppakiistat ratkaistaan WTO:ssa
- Sallii kaupan suojelutoimet tietyissä tilanteissa
- WTO saanut kritiikkiä globalisaatioon kriittisesti suhtautuvilta kansalaisjärjestöiltä
Suuryritykset -talouselämän veturit
- Talouden globalisaatiosta hyötyneert etenkin suuryritykset
- Tuotanto halvan tuotannon maissa
- Suuryritykset hallitsevat maailman markkinoita; skaala- eli mittakaavaetu
- Mahdollisuus sijoittaa rahaa tuotekehittelyyn ja mainontaan
- valtiot tarvitsevat yrityksiä ja joutuvat kilpailemaan yritysten suosiota
- Läheinen suhde valtioon aiheuttaa ongelmia erityisesti diktatuurimaissa
Onko yrityksillä yhteiskuntavastuuta?
- yhteiskuntavastuullinen yritys ottaa vapaa-ehtoisesti huomioon yhteiskunnan edut
- ei syyllisty korruptioon tai harmaaseen talouteen, maksaa veronsa
- Kunnioittaa ihmisoikeuksia, työntekijöiden ja asiakkaiden reilu kohtelu
- minimoi toimintansa haitat ympäristölle
- Yritykset pyrkivät rakentamaan yhteiskuntavastuullista imagoa
- Käytännössä ongelmia esim. työoloissa ja verosuunnittelussa
- OECD ja Eu pyrkivät saamaan suuryritykset maksamaan enemmän veroja
KPL 11 Suomi Euroopan unionissa, s.95
- Hallitus johtaa Suomen EU-politiikkaa
- ministeriöt valmistelevat
- EU-ministerivaliokunta
- Edustkunnan suuri valiokunta antaa eduskunnan kannan (myös ulkoasiain valiokunta)
- Presidentti mukana muodostamassa Suomen kantaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Suomen EU-politiikka -mallioppilaasta vastarinnankiiskeiksi?
- Paavo Lipposen pääminiisterikaudella 1995-2003 Suomi pyrki EU:n ytimeen, Pilapiirros s.97
- Matti Vanhasen pääministerikaudella Suomi ei yhtä aktiivinen
- Talouskriisi lisäsi jännitteitä jäsenmaiden välillä, Suomi vaati Kreikalta takuut lainarahalle v. 2011
- Suomi on ollut EU:ssa aktiivisempi kuin Ruotsi ja Tanska
- Yhteistyö muiden pienten valtioiden kanssa
- Uuden Perustuslain (v. 2000) myötä hallituksen asema vahvistui suhteessa presidenttiin
- EU-asioiden valmistelu Suomessa, s. 97
Suomi vaikuttaa
- Unionin politiikka muodostuu jäsenmaiden ja EU:n toimielinten yhteisistä päätöksistä
- Suomi yrittää vaikuttaa tuleviin päätöksiin varhaisessa vaiheessa
- yhteydet unionin virkamiehiin
- neuvoston työryhmät
- suurlähettiläiden komitea COREPER
- EU:n parlamentissa
- mepit tekevät yhteistyötä muiden meppien kanssa
- valiokunnissa puheenjohtajistoon pääseminen ja valiokunnan mietinnön kirjoittaminen antavat mahdollisuuksia vaikuttaa
- suureen poliittiseen ryhmään kuuluminen ja hyvät suhteet muihin meppeihin
Kpl 9 Neljä vallan linnaketta
- Jäsenmaiden hallitusten päämijnisterit ja joidenkin maiden valtionpäämiehet
- Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on EU:n "presidentti", jonka toimikausi 2 1/2 vuotta
- koolla n. 4 kertaa vuodessa
- antaa poliitiiset linjaukset, nimittää henkilöt EU:n tärkeimpiin virkoihin
- Tärkeä rooli erityisesti perustamissopimusten muuttamisessa, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja jäsenyysneuvottelujen aloittamisessa
- s.77 sininen laatikko
Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto
- EU:n keskeisin päätöksentekoelin
- 28 jäsentä eli jäsenmaiden hallitusten ministerit, 10 kokoonpanoa
- Päätöksiä valmistelee COREPER ja virkamiesten työryhmät
- Päävastuu EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä oikeus- ja sisäasioista, tehtävät s.79 laatikko
- Yhteisen ulkopolitiikan ääni "ulkoministeri" l. ulko-ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
- säätää lait yleensä yhdessä parlamentin kanssa: tavallinen lainsäädäntömenettely (ks. video)
- solmii EU:n kansainväliset sopimukset
- Useimmat päätökset voidaan tehdä määräenemmistöllä eli kaksoisenemmistöllä: 55% jäsenmaista ja 65% väestöstä
- puheenjohtajuus kiertää
- 28 jäsentä eli komissaaria, toimikausi 5 vuotta
- unionin keskusvirasto, n.33 000 työntekijää, ajaa koko unionin etua
- komissio muodostetaan Euroopan parlamentin vaalien jälkeen:
- Eurooppa-neuvosto ehdottaa parlamentille komission pj:aa
- parlamentti hyväksyy tämän ja koko komission, tätä edeltävät kuulemiset
- Eurooppa-neuvosto nimittää
- Komissio toimii Brysselissä, komissaareilla omat vastuualueet, esim. Kataisella työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky
- tehtävät:
- aloiteoikeus lainsäädännössä
- päätösten toimeenpano
- talousarvion ja toimintaohjelien hallinnointi
- perussopimusten ja lakien noudattamisen valvonta
- neuvottelut kv. kauppa- ja yhteistyösopimuksista
- Kiistanalainen: suuri valta, mutta ei kansalaisten valitsema
Euroopan parlamentti
- Mepit edustavat EU:ssa kansalaisia
- 751 jäsentä eli europarlamentaarikkoa (meppiä), puhemies johtaa
- Strabourgissa ja Brysselissä
- Mepit kuuluvat europuolueisiin omien kansallisten puolueidensa mukaan, ks. s. 84
- Edustajien määrä suhteessa maan väkilukuun; Suomella 13
- Jäsenet valitaan joka viides vuosi
- Toimintaa voi seurata netistä
- Täysistunnot ja n. 20 valiokuntaa
- Säätää asetukset, direktiivit ja unionin budjetin yhdessä ministerineuvoston kanssa
- Hyväksyy EU:n kansainväliset sopimukset
- Valvoo demokratian toteutumista:
- vahvistaa komission kokoonpanon
- oikeus erottaa komissio epäluottamuslauseella
Täydentäviä toimielimiä
Euroopan unionin tuomioistuin
- Luxemburgissa, yksi tuomari jokaisesta jäsenmaasta
- Huolehtii, että EU-oikeutta tulkitaan, sovelletaan ja nouodatetaan samoin koko Euroopan alueella
Tilintarkastustuomioistuin
- oikeus tarkastaa kaikkien EU:n varoja käsittelleiden organisaatioiden tilit
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
- edustaa kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia
Euroopan unionin alueiden komitea
- edustaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä
Talous- ja rahoituskomitea
- arvioi jäsenvaltioiden talous- ja rahoitustilannetta
Euroopan keskuspankki
- vastaa euroalueen rahapolitiikasta ja määrää ohjauskorot
Euroopan investointipankki
- rahoittaa EU:n investointihankkeita
Euroopan oikeusasiamies
- suojelee EU:n kansalaisia, yrityksiä ja järjestöjä hallinnollisislta epäkohdilta
Erillisvirastot ja -laitokset
pilapiirros s.86
Kpl 5 Hyvinvoinnin vaihtelevat mallit
- valtio ja kunnat tuottavat paljon hyvinvointipalveluja, joista monet kaikille samanlaisia esim. lapsilisä
- veroaste korkea
Liberaali hyvinvointivaltio
- pääosa palveluiden järjestämisestä on yksityisten yritysten vastuulla eli kansalaiset hankkii sosiaaliturvan yksityisillä vakuutuksilla
- valtio kuitenkin on kantanut vastuuta terveydenhoidosta ja asuntopolitiikasta
- auttaa niitä jotka eivät yhteiskunnassa pärjää mutta tuet pieniä
Keski-Euroopan mannermainen hyvinvointijärjestelmä
- lasten, vanhusten ja vammaisten hoito pääosin perheen ja vapaaehtoisjärjestöjen vastuulla
- työpaikka tärkeä
- takaa sosiaaliturvan
- työelämässä olevat perheineen saavat siis hyvät sosiaaliset etuudet
- Saksassa ja Hollannissa panostettu vanhuspalveluihin mutta vähän päiväkoteja ja esikouluja
- Ranskassa ja Belgiassa taas runsaasti päiväkoteja ja esikoulujärjestelmä on Länsi-Euroopan kattavin
Välimeren alueen hyvinvointijärjestelmä
- korostaa suvun, perheen, kirkon ja vapaa-ehtoisten järjestöjen merkitystä hyvinvointipalvelujen tuottajana
- katolisissa Etelä-Euroopan maissa kirkon rooli tärkeämpi kuin luterisissa maissa
- julkisen vallan sosiaalipalveluja hyvin vähän ja esim. päivähoitojärjestelmää ei ole
Kpl 8 Vaikuttamista yli rajojen
Liitteet:
Kpl 7
7. EUROOPPA ON AUKI EU-KANSALAISILLE
- EU:n kansalaisuus Maastrichtin sopimuksessa 1992
- työskennellä, asua ja liikkua
- Eurooppalainen sairaanhoitokortti
- äänestää ja asettua ehdolle paikallis- ja Euroopan parlamentin vaaleissa
- suojelu diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta
- vedota Euroopan parlamenttiin
- kannella Euroopan asiamiehelle
- Lissabonin sopimuksessaa EU:n perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova, oikeudet koskevat kaikkia EU:n alueella suvia
Työtä Euroopasta?
- Työnhaku EU:ssa ja ETA-maissa vapaata
- Oleskelu kestää 3kk pidempään → rekisteröinti poliisille
- Työntekijöitä kohdeltava yhdenvertaisesti, maakohtaiset rajoitukset mahdollisia uusille jäsenmaille
- Työttömyystuen avulla voi lähteä työnhakuun ulkomaille, tukea työhaastattelumatkalle
- Työskentely toisessa maassa oikeuttaa työttömyystukeen ja sosiaaliturvaan
- Kaksinkertainen verotus kielletty, verot yleensä asuinmaahan
- Eures-portaali ja -neuvojat
- Esim. Eka Eures -tuki on tarkoitettu ensimmäistä kertaa ulkomaille vähintään puoleksi vuodeksi töihin lähteville 18-35-vuotiaille
- Tutkinnot tunnustetaan
- EU pyrkii kitkemään nuorisotyöttömyyttä esim. yrittäjyyshankkeilla
Schengenin sopimus
- EU:n, Norjan, Islannin ja Sveitsin sopimus keskinäisten rajamuodollisuuksien poistamisesta ja yhteisestä ulkorajasta, ks. kartta s.65
- Pidettävä mukana ne matkustusasiakirjat, joita maa vaatii
- Maa voi palauttaa rajatarkastukset väliaikaisesti turvallisuussyistä
Taustaa:
- Sopimuksen solmivat 1985 Benelux-maat, Ranska ja Länsi-Saksa, soveltaminen v. 1995
- Schengen-alue laajentunut vähitellen, paitsi Iso-Britannia ja Irlanti
- 2001 Suomi ja muut Pohjoismaat
- 2007 liittyivät 2004 unioniin tulleet maat, paitsi Kypros
- Romania ja Bulgaria eivät kuulu Schengen-alueeseen
- Sopimusta sovelletaan käytännössä myös MOnacossa, Vatikaanissa ja San Marinossa
- Syksyllä 2015 pakolaiskriisi sai Euroopan sekaisin
- Dublinin sopimus: turvapaikkahakemus siihen maahan, johon sitä hakeva ensimmäisenä saapuu
- Sovittiin pakolaisten jaosta kaikkien jäsenmaiden kesken, ei totetunut
→ monet maat aloittivat rajatarkastuksen uudelleen
→ ongelmia ja lisäkustannuksia työpaikkaliikenteessä ja kuljetuksissa
- Jos Schengen-sopimus puretaan, arvio taloudellisista kustannuksista on kymmeniä miljardeja euroja vuodessa
Kpl 5
Euroopan monet kasvot
- Monien valtioiden sisällä useita kansallisia, kielellisiä tai etnisiä väestöryhmiä
- Kielellinen jako mm. romaanisiin, germaanisiin, slaavilaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kieliiin
- Siirtolaisuus ja pakolaisuus muuttaa jatkuvasti etnisiä ja kielellistä rakennetta
- EU:n perinteiset valtakielet ranska ja englanti
- Jokaisella jäsenmaalla oma virallinen kieli
- Myös uskonnollinen hajanaisuus: kirkon jakautuminen keskiajalla, uskonpuhdistus, maahanmuutto
- Yhteiskuntajärjestelmissä eroja Itä- ja Länsi-Euroopan välillä
- Lännessä yksilön oikeusturva, itsenäinen tuomioistuinlaitos ja oikeus yksityisomaisuuteen tärkeitä
- Idässä itsevaltainen hallintoperinne, sosialismi
- Länsi-Euroopassa teollistuminen ja elintason nousu ollut nopeampaa
- Itä-Euroopassa teollistuminen hidasta, sosialismin vaikutus → siirtymätaloudet
- Myös Etelä-Euroopassa pahoja talousvaikeuksia
- Suurimpia jäsenmaita Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Espanja, Italia ja Puola
- Saksa ja Ranska toimineet monesti kehityksen moottoreina
- Unionissa vanhoja kansallisvaltioita sekä 1900-luvulla syntyneitä valtioita
- Väkiluku, vauraus ja poliittinen pääoma tuovat vaikutusvaltaa (Saksa)
Kpl 3
3. Euroopan unioni laajenee
Unioni syntyy ja kasvaa- 1957 jälkeen jäsenmaat haluttomia luovuttamaan poliittista valtaa yhteisölle
- Ranskan ja I-B:n tavoitteet ristiriidassa -> Iso-Britannia, Tanska ja Irlanti jäseneksi 1973
↪ Pohjoinen laajentuminen
- Kreikka 1981, Espanja ja Portugali 1986
↪ Eteläinen laajentuminen
- Globalisaatio -> poliittisen integraation tarve -> Euroopan yhtenäiskirja 1986, tavoite sisämarkkinat (neljä tavoitetta vapaaksi) ja yhteinen rahapolitiikka.
- Kylmä sota loppui -> Saksa yhdistyi, Euroopan kahtiajako päättyi, Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat
- Hallitusten välinen konferenssi (Hvk) Maastrichtissa 1991 -> sopimus EU:sta, voimaan 1993 -> I-B:n ja Tanskan osalta varaumia
- Maastrichtin sopimus 1993:
- Perustettiin Euroopan unioni, joka oli luonteeltaan poliittinen unioni
- Pilarirakenne. Yhteistyötä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeus- ja sisäasioissa
- Suunnitelma talous- ja rahaliitosta
- Myös sisämarkkinat voimaan 1993
- Suomi, Ruotsi ja Itävalta jäseniksi 1995
↪ EFTA-laajentuminen
- Tarve uudistaa unionin rakennetta ja instituutioita: Amsterdamin sopimus 1997 ja Nizzan sopimus 2001 (videot pedanetin linkeissä)
- Uudistukset olivat tarpeen ennen itälaajentumista
-> Perustuslaillinen sopimus 2004
-> kaatui Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä
- 2004 kymmenen uutta jäsentä, 2007 Bulgaria ja Romania, 2013 Kroatia
↪ Itälaajentuminen
- 2007 Lissabonin uudistussopimus -> ongelmat Irlannissa -> (voimaan 2009), ei korvaa vanhoja sopimuksia
Lissabonin sopimuksen pääkohdat
- EU:sta tuli oikeushenkilö -> sopimusosapuoli
- Unionista eroaminen mahdollista
- Perusoikeuskirja oikeudellisesti sitova
- Pääsääntö tavallinen lainsäätämisjärjestys (ent. yhteispäätösmenettely)
- Neuvostossa määräenemmistöllä päätettävien politiikanalojen määrä kasvoi
- Neuvoston päätöksenteossa
- yleisin kakksoisenemmistö: määräenemistö 55% jäsenmaista ja 65% väestöstä
- yksimielisyysvaatimus säilyi verotuksessa ja sosiaalipolitiikassa
- Euroopan-neuvosto virallinen toimielin -> voi tehdä sitovia päätöksiä
- Eu:n “presidentti” ja “ulkoministeri”
- Euroopan parlamentin valta kasvoi
- lainsäätäjänä useimmissa asioissa yhtä suuri valta kuin neuvostolla
- päättää budjetista neuvoston kanssa
- hyväksuu komission pj:n komission ja “ulkominiterin”
- Kansalliset parlamentit valvovat läheisyysperiaatteen toteutumista
- voivat keskeyttää komision ajamisen uudistuksen, jos katsovat asian kuuluvan itselleen (keltainen ja oranssi kortti)
- Kansalaisaloite: lakiote voi tulla komission ohella kansalaisilta
- 1 milj. EU-kansalaisen useasta EU-maasta allekirjoitettava aloite
- Turvatakuulauseke: jäsenmaat antavat apua kaikin keinoin, jos joku EU.n jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi
- Lissabonin sopimus mm. selkeytti unionin toimintaa, pilarijako poistui, tilalle politiikkalohkot
Minne menet unioni?
- Euroopan yhdentyminen on rakentunut erilaisille sopimuksille
- Pariisin sopimus Hiili- ja teräsyhteisöstä (1951)
- Rooman sopoimukset EEC ja Euratom (1957)
- Maastichtin sopimus (1992)
- Amsterdamin sopimus (1997)
- Nizzan sopimus (2001)
- Lissabonin sopimus (2007)
-> sopimusviidakko ja kompromissit
- Keskeisiä erimielisyyksien aiheita
- Nykyinen valtioliitto vs. Integraation syventäminen
- Ylikansallinen päätöksenteko liittyy myös pienten ja suurten jäsenmaiden välisiin suhteisiin
- Itälaajentumisen ja finanssi- ja pakolaiskriisin myötä yhteistyö vaikeutunut ja Saksan vahva asema
- Eriytynyt integraatio, esim.euron myötä
- Ensimmäinen EU:sta eroava valtio on Iso-Britannia
Brexit tausta
- Perinteisesti vahva Eurooppa-skeptisyys
- Vastustanut tiivistyvää yhteistyötä
- Itälaajentumisen myötä paljon siirtolaisia -> pelko työpaikkojen ym. puolesta
- Kun jäsenmaa ilmoittaa erosta, aikaa eroneuvotteluille on kaksi vuotta
2. Eurooppa yhdentyy, s. 17
- keskiajalla Kaarle Suuren valtakunta, ks. kartta s.17
- Keskiajalla katolisen kirkon alue oli läntinen kristikunta
- Eurooppa-käsite yleistyi uudella ajalla, katso s. 18
- etymugologisesti
- Ajatuksia valtioiden välisestä yhteistyöstä 1600- ja 1700-luvuilla
- 1800-luvuilla nationalismi korosti kansallista yhtenäisyyttä
- 1800-luvulla suurvaltojen välinen kilpailu -> 1. MS 1914-1918
- 1. MS:n jälkeen Paneurooppa-liike, ks. s. 18 ja Kansainliitto
- 1930-luvulla diktaattorit johtivat Euroopan toiseen maailmansotaan
Euroopan yhdentyminen alkaa
- 2. MS:n jälkeen USA ja NL supervaltoja, kylmä sota -> Eurooppaan ns. rautaesirippu
- Myös Länsi-Euroopassa talous oli romahtanut ja kommunismin kannatus kasvanut
- USA tukemaan jälleenrakentamista ja vastustamaan kommunismin leviämistä -> Marshall-apu 1947 ja OEEC (nykyinen OECD), Nato 1949
- Puolueettomia Sveitsi, Itävalta, Ruotsi ja Suomi (Irlanti)
- Aluksi tavoitteena Euroopan liittovaltio -> Haagin kokous 1948 -> tuloksena Euroopan neuvosto 1949
- perustettiin 1949
- kylmän sodan aikana länsiblokin ja puolueettomat maat, nykyään lähes kaikki
- Talous-, laki-, kulttuuri-, ym. aloilla
- Ei päätösvaltaa, ei ylikansallista elintä
- ihmisoikeusasiat olennaisia: ihmisoikeussopimus
- oma ihmisoikeustuomioistuin
- 1954 tunnus: 12-tähtilippu
Euroopan unionin neuvosto=ministerineuvosto
Hiilen ja teräksen liitto
- Ranskan ja Saksan vaikea historia
- Integraation keskeinen vaikuttaja Ranskan ulkoministeri Robert Schuman, julistus 9.5.1950
1.Globalisaation historia, s.10
- Globalisaatiotutkijoilla verkostoitumisen näkökulma
- ensimmäiset laajat verkot jokilaaksojen korkeakulttuureissa kaupankäynnin seurauksena
- Antiikin aikana vanhan maailman verkko: suurin osa Euroopasta ja Aasiasta sekä Pohjois-Afrikka
- Keskiajalla kolme verkkoa:
- Amerikassa Inkojen ja Atsteekkien valtakunnat
- Tyynimeri
- Vanhan maailman verkko
Globalisaation ja verkottumisen vaiheet, s.14
I. Vaihe
ajanjakso:1400-1800
- valtioiden globalisaatio
- löytöretket
- meriliikenne
- valtamerien rannikkokaupungit tärkeitä
- maailmankaupan kehitys
- valtioiden keskinäinen kilpailu
- maailma jakautui k
2. Vaihe
ajanjakso: 1800-2000
- yritysten globalisaatio
- maailmanlaajuisen verkon tihentyminen
- teollistumisen aikakausi
- matkustaminen ja tiedonkulku noputui
- rautatie, höyrylaiva, auto, lentokojne
- lennätin, puhelin,
3. vaihe
ajanjakso: 2000-
- yksilöiden globalisaatio
- tietotekniikan valtaisa kehitys
- pedanetin aineisto
- älyteknologia
- esineiden internet
- yhteiskuntiin kohdistuvien häiriöiden riskit kasvanee