17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä
17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä
Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Maastrichtin sopimuksessa 1992:
- unionin “toinen pilari”
- Jugoslavian hajoamissotien jälkeen unioni ryhtyi tiivistämään yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa
Lissabonin sopimuksessa 2009
- Ulkosuhdehallinto, edustustot
- EU:n ulkoministeri johtaa, toimii komissiossa ja neuvostossa
Tavoitteena säilyttää rauha ja edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia monenkeskisellä yhteistyöllä, EU:n turvallisuustavoitteet s.146
Lisää unionin vaikutusvaltaa maailmalla
Syksyllä 2017 sopimus pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä
Tulevaisuudessa arktinen alue nousee geopoliittisesti tärkeäksi
Myös kyberturvallisuus on ajankohtainen huolenaihe, Hybridiosaamiskeskus Helsinkiin 2017
Päätöksenteko
- Eurooppa-neuvosto päättää suuntalinjat
- Ministerineuvosto määrittelee yhteiset toimet ja kannat, yleensä yksimielisesti
- Käytännön päätökset ulkoasiainneuvostossa
- ulkoministeri edustaa EU:ta, ulkoasiainhallinto avustaa
- kriisinhallinta olennainen osa EU:n turvallisuuspolitiikkaa
- ennata ehkäiseva kriisinhallinta, esim. kehitysapu ja diplomatia
- kriisinhallintajoukot (10000)
- kukin jäsenmaa päättää itse osallistumisesta
- osa joukoista nopean toiminnan joukkoja
Mitä on siviilikriisinhallinta?
- tavoite estää kriisin synty ja auttaa toipuvaa valtiota
- toimijoita kv. järjestöt
- voidaan lähettää asiantuntujoita esim. kouluttamaan poliiseja, tuomareita, syyttäjiä jne. ja pelastushenkilökuntaa
- kooknasivaltainen kriisinhallinta
- EU osallistunut n. 30kriisin hoitamiseen
- k
- Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan, kato pedanet