• Luokanopettajan asiantuntijuus koostuu kokonaisuuden ymmärrykselle. Opettajan tulee ymmärtää lähtökohtaisesti, mistä osa-alueista opettajuuden asiantuntijuus koostuu. Asiantuntijuutta on ymmärtää perusopetussuunnitelman perusteet, niiden tavoitteet, arvot ja ideologia opsin taustalla. Opetussuunnitelman perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa koko maassa. Kuntien ja koulujen omat opetussuunnitelmat ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat. (oph.fi) Toimintakulttuurilla on keskeinen rooli osana opettajan asiantuntijuutta. Toimintakulttuurilla on myös keskeinen rooli perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Kuten olen aiemmin tuonut esille esimerkiksi ydinosaamisalueiden pohdinnassa, eikä koulutuksellinen tasa-arvo toteudu suomessa, vaikka tarkoitus olisikin. Yhteisön toimintakulttuuri on puolestaan historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa tarpeen mukaan. Opettajan asiantuntijuus koostuu myös toimintakulttuurista, joka rakentuu työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta , johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista, yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä, pedagogiikasta ja ammatillisuudesta ,vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä. Osana opettajan asiantuntijuutta, opettajan tulee ymmärtää esimerkiksi koulutuspoliittisia näkökulmia ja ideologiaa, sekä koulutuspoliittista historiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 2 OPS:ssa esitellään opetuksen tavoitteet. Opettajan on tärkeä ymmärtää, että tavoitteet ovat syntyneet yhteiskunnallisen keskustelun mutta myös esimerkiksi aiempien opetussuunnitelmien, kulttuuriperinteen, oppiainejaon ja opettajankoulutuksen pohjalta. Tavoitteet kertovat myös OPS:n eettisestä luonteesta eli käsityksestä siitä, millainen on hyvä ihminen ja kuinka sellaiseksi tullaan. Pom-opintojen kautta oma asiatuntijuuteni on kehittynyt laajemmin ja opintojen kautta olen tarkastellut eri asioita laajemmasta näkökulmasta. Olen syventynyt erilaisiin pedagogisiin opetustapoihin, kuten tutkiva oppiminen sekä saanut perspektiiviä oppiainesisältöihin ja niiden opettamiseen. Myös oma asenne on muuttunut huomattavasti muutamiin oppiaineisiin, esimerkiksi juuri historian ja yhteiskuntaopin opettamiseen, juurikin tutkivan oppimisen mallin kautta. Samoin näkökulmat ympäristö- ja luonnontieteiden opetukseen ovat tulleet toiminnallisimmiksi ja ymmärrän laajemmat kokonaisuudet eri tavoin kuin aikaisemmin. Olen oivaltanut paljon myös käsityön, ja varsinkin kokonaisen käsityöopettamisen näkökulmia laajemmassa perspektiivissä. Aukkopaikkatehtävänä käsittelee oppiaineiden pedagogista kulttuuria sekä oppiainekirjoon liittyviä erilaisia, esimerkiksi ideologisia ja poliittisia sidoksia, koska haluan perehtyä tarkemmin juurikin opsin ”taustoihin” ja ottaa näkökulmia myös koulutuspoliittisiin näkökulmiin, ja ideologiaan esimerkiksi uskonnon opetuksen järjestämisestä, käsityön opetuksesta suomessa sekä koulutuksellisesta tasa-arvosta. En ole perehtynyt aikaisemmin kovinkaan paljon yhteiskunnallisiin vaikutteisiin, joten aukkopaikkatehtäväni koskee edellä mainittuja. Uskon, että olen saavuttanut kiitettävästi opettajuuden asiantuntijuutta POM-opintojen, ja ylipäätään koko oman opiskelu-urani aikana, jotka tekevät minusta nyt erinomaisen erityisluokanopettajan. Uskon, että kun uskoo elinikäisen oppimisen mentaliteettiin, ja jaksaa opiskella uutta, eikä jämähtää omiin vanhoihin kaavoihin, opettajuus kehittyy ja kasvaa. Asioihin perehtymisen prosessiluonteisuus on vahvistunut osana opintoja, minkä koen hyväksi. Olen haastatellut työpaikkani rehtoria ja muutamia pidempään erityisluokanopettajina toimineita henkilöitä, sekä tutustunut erilaisiin lähteisiin aiheen tiimoilta. Lähteet: In the Spirit of Uno Cygnaeus - Pedagogical Questions of Today and Tomorrow The Development of Craft and Technology Education Curriculums and Students’ Attitudes towards Technology in Finland, Estonia and Iceland 147923 (ijcer.net) Huttunen, S & Koskela, V. 2012. Eurooppalaisen koulutuspolitiikan vaikutus suomeen 2000-luvulla. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/83976/gradu06221.pdf?sequence=1&isAllowed=y Kallio, J. 2016. Opetuksen vallankumous, opettajasta elinikäisen oppimisen valmentajaksi. Laine, M. 2019. Koulu kulttuuri-identiteetin tukijana – Opetussuunnitelman yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet kulttuurisesti kestävän kasvatuksen näkökulmasta. Lampinen, O. , Laukkanen, E., Poropudas, O., Ravantti, H., Rinne, R. & Volanen., V .. 2003. Kohti asiantuntijayhteiskunnan koulutuspolitiikkaa. Helsinki. https://www.ksl.fi/files/ast-kopo.pdf Perusopetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus. Svensk, Finsk, Norsk och Dansk Slöjd En komparativ studie av kursplaner i ämnet slöjd FULLTEXT01.pdf (diva-portal.org) Tervasmäki, T. &, Tomperi, Tuukka. 2018. Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. https://netn.fi/artikkeli/koulutuspolitiikan-arvovalinnat-ja-suunta-satavuotiaassa-suomessa