4.1

401
a)
f\left(x\right)=x^2-1
A=-\int_{-1}^1f\left(x\right)dx=-\bigg/_{\!\!\!\!\!{-1}}^1\left(\frac{1}{3}x^3-x\right)
A=-\left(f\left(1\right)-f\left(-1\right)\right)=-\left(\frac{1}{3}-1-\left(-\frac{1}{3}\right)-1\right)=-\left(-\frac{4}{3}\right)=\frac{4}{3}
b)
f\left(x\right)=x^3-2x^2
A=-\int_0^2\left(x^3-2x^2\right)=-\bigg/_{\!\!\!\!\!0}^2\left(\frac{1}{4}x^4-\frac{2}{3}x^3\right)
A=-\left(\frac{1}{4}\cdot2^4-\frac{2}{3}\cdot2^3-0\right)=-\left(-\frac{4}{3}\right)=\frac{4}{3}

403
f\left(x\right)=x^2-4x-5
a)
x=5taix=-1(Laskin)
f\left(2\right)=2^2-8-5=-9
b)
Pinta-alaa rajaa y-akseli, joten väli on x=0
Pinta-alaa rajaa suora x=1, joten kysytty pinta-ala on välillä [0,1]
Edellisessä tehtävässä lasketun nollakohdan puolivälin arvo on negatiivinen, joiten rajattu alue on myös negatiivinen(ylöspäin aukeava)
Tällöin
A=-\int_0^1f\left(x\right)dx=-\bigg/_{\!\!\!\!\!0}^1\left(\frac{1}{3}x^3-2x^2-5x\right)
A=-\left(\frac{1}{3}\cdot1^3-2\cdot1^2-5\cdot1-0\right)=-\left(-\frac{20}{3}\right)=\frac{20}{3}=6\frac{2}{3}

404
a)
b)
\int_0^{2\pi}f\left(x\right)dx=\bigg/_{\!\!\!\!\!0}^{2\pi}\left(-\cos x\right)
=-1-\left(-1\right)=0
c)
Tehtävässä halutaan laskea pinta-alaa välillä [0,2π]
Merkkikaavion perusteella voidaan oleta, että funktio välillä [0,π] on positiivinen, ja [π,2π] negatiivinen
A=\int_0^{\ 2\pi}\left|\sin x\right|dx=4(laskin)

407
Suora 2x+y-8=0 on ratkaistussa muodossa y=-2x+8. Paraabeli y=x²
 
Lasketaan ensi funktioiden leikkauspisteet
-2x+8=x^2\ \ \ \ \
-x^2-2x+8=0
x=−4taix=2
Ja seuraavaksi funktioiden nollakohdat
-2x+8=0
-2x=-8\ \ \ \ \ \left|\right|:\left(-2\right)
x=4
x^2=0
x=0
Koska väli on positiivisella puolella, leikkauspiste pisteessä x=-4 ei huomioitaan.
Eli halutaan saada suora -2x+8 ja paraabelin x² pinta-ala välillä [0,4] 
Tätä väliä voidaan jakaa kahteen eri osaa: [0,2] ja [2,4]
Lasketaan paraapelin avulla välin [0,2] pinta-ala ja suoran avulla pinta-ala välillä [2,4]
A_1=\int_0^2f\left(x\right)dx=\bigg/_{\!\!\!\!\!0}^2\left(\frac{1}{3}x^3\right)
A_1=\left(\frac{1}{3}2^3-0\right)=\frac{8}{3}
A_2=\int_2^4\left(-2x+8\right)dx=\bigg/_{\!\!\!\!\!2}^4\left(-x^2+8x\right)
A_2=\left(\left(-4^2+8\cdot4\right)-\left(-2^2+8\cdot2\right)\right)=\left(16-12\right)=4
A_{kok}=\frac{8}{3}+4=\frac{20}{3}=6\frac{2}{3}

408
a) -3
b) \frac{5}{2}
c)\frac{5}{2}+\left(-3\right)=-\frac{1}{2}
d)-\frac{2}{3}
e)
 
409
a)
Käyrä muodostaa akselien kanssa alueen, joten ensimmäinen aluetta rajaava suora on kohdassa x=0
Toisen suoran saadaan laskemalla käyrän nollakohdat
e^x-2=0
e^x=2
\log_e2=x
x=\ln2
Koska aro kohdassa x=ln2 on 0, tarvitaan kohdan x=0 arvo
e^0-2=1-2=-1
Koska arvo on negatiivinen, janojen rajaama alue on negatiivinen
Halutaan laskea se alue joka on välillä [0,ln2]
A=-\int_0^{\ln2}\left(e^x-2\right)dx=-\bigg/_{\!\!\!\!\!0}^{\ln2}\left(e^x-2x\right)
A=-\left(e^{\ln2}-2\cdot\left(\ln2\right)-e^0-2\cdot0\right)=\left(2-2\ln2-1\right)=2\ln2-1
b)
Aluetta rajaa suorat x=3, x-akseli ja funktio f(x)
Aluetta rajaava suora on funktio f(x) ja x-akseli leikkauspisteellä
Lasketaan funktion nollakohdat
\frac{1}{x}-1=0
\frac{1}{x}=1
x=1

Koska aro kohdassa x=1 on 0, tarvitaan kohdan x=3 arvo
\frac{1}{3}-1=-\frac{2}{3}
Arvo on negatiivinen, janojen rajaama alue on negatiivinen
Halutaan laskea se alue joka on välillä [1,3]
A=-\int_1^3\left(\frac{1}{x}-1\right)dx=-\bigg/_{\!\!\!\!\!1}^3\left(\ln\left|x\right|-x\right)
A=-\left(\ln3-3-\left(-1\right)\right)=-\left(\ln3-2\right)=2-\ln3

410
Lasketaan funktion f(x) nollakohdat
\sqrt[]{3-x}=0
3-x=0
-x=-3
x=3
Lasketaan suoran y nollakohta
x+3=0
x=-3
Lasketaan funktioiden leikkaupisteet
\sqrt[]{3-x}=x+3
x=-1(laskin)
Koska suora on nouseva, ja funktiolla f(x) on vain ratkaisuja kun x≤0, joten alue on positiivinen
Alueet ovat välillä [-3,-1] ja [-1,3]
A_1=\int_{-3}^{-1}\left(x+3\right)dx=\bigg/_{\!\!\!\!\!{-3}}^{-1}\left(\frac{1}{2}x^2+3x\right)
A_1=f\left(-1\right)-f\left(-3\right)=2
A_2=\int_{-1}^3\left(\sqrt[]{3-x}\right)dx=\int_{-1}^3\left(\left(3-x\ \right)^{\frac{1}{2}}\right)dx=\bigg/_{\!\!\!\!\!{-1}}^3\left(\frac{-2\left(3-x\right)^{\frac{3}{2}}}{3}\right)
A_2=f\left(3\right)-f\left(-1\right)=\frac{16}{3}
A_{kok}=2+\frac{16}{3}=\frac{22}{3}=7\frac{1}{3}
413
Lasketaan suorakulmion pinta-ala
A_s=2\cdot1=2
Käyrän nollakohdat välillä [-1,1] on
\cos2x=0{,}\ \left[-1{,}1\right]
x=\frac{\pi}{4}\ ja\ x=-\frac{\pi}{4}(laskin)
Käyrän pinta-ala välillä [-\frac{\pi}{4}{,}\ \frac{\pi}{4}]
A=\int_{-\frac{\pi}{4}}^{\frac{\pi}{4}}\left(\cos2x\right)dx=1
\frac{2}{2}=1
Joten käyrän yläpuolella on suorakulmiosta yhtä paljo kuin alapuolella.
416
a)
1,5 tai -1,5
b)
Koska käyrän pinta-ala voi olla 2 kun se on joko ylöspäin tai alaspäin aukeava
joten sen pinta-ala funktio voi olla joko
 
\int_{-1}^1\left(ax^2-a\right)dx=\bigg/_{\!\!\!\!\!{-1}}^1\frac{a}{2+1}x^{2+1}-ax=\bigg/_{\!\!\!\!\!{-1}}^1\frac{a}{3}x^3-ax
tai
-\int_{-1}^1\left(ax^2-a\right)dx=-\bigg/_{\!\!\!\!\!{-1}}^1\frac{a}{2+1}x^{2+1}-ax=-\bigg/_{\!\!\!\!\!{-1}}^1\frac{a}{3}x^3-ax 
Tällöin a voi olla
A=f\left(1\right)-f\left(-1\right)=2
a=-1{,}5
tai
A=-\left(f\left(1\right)-f\left(-1\right)\right)=2
a=1{,}5
420
Käänetään oikealle avautuva paraapeli x-akselin suuntaan
Tällöin sen funktio on 
y=f\left(x\right)=x^2+x-2
Lasketaan paraabelin nollakohdat x-akselilla
x^2+x-2=0
x=-2\ tai\ x=1(Laskin)
Koska paraapeli on ylöspäin aukeava, ja sillä on nollakohdat
Tällöin rajattu alue on x-akselin alapuolella eli on lisättävä integraalifuntion eteen ''-'' merkki
Lasketaan paraapelin ja x-akselin rajoittaman alueen pinta-ala välillä [-2,1]
-\int_{-2}^1\left(x^2+x-2\right)dx=\bigg/_{\!\!\!\!\!{-2}}^1\left(\frac{1}{3}x^3+x^2-2x\right)
A=-\bigg/_{\!\!\!\!\!{-2}}^1\left(\frac{1}{3}x^3+x^2-2x\right)=\frac{9}{2}=4\frac{1}{2}