Motorinen kehitys on yhteydessä lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Lapsen kehitys jaetaan kognitiiviseen eli älyllistä kapasiteettia vaativien toimintojen kehittymiseen, affektiiviseen eli sosioemotionaalisten taitojen kehittymiseen, motoriseen eli liikkeiden ja liikkumisen kehittymiseen ja fyysiseen kehittymiseen eli kehon pituudessa ja painossa tapahtuvaan kehittymiseen. Vaikka kehitys voidaan jakaa näihin osa-alueisiin, ne ovat vahvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. (Jaakkola 2016, 31.) Motorinen ja kognitiivinen kehitys vaikuttavat toisiinsa erityisen vahvasti. Tutkimusten mukaan motoriset ja kognitiiviset taidot kehittyvät rinnakkain. Motoristen taitojen oppiminen lapsuudessa mahdollistaa myös kognitiivisten eli tiedollisten taitojen kehityksen ja antaa sitä kautta lapselle mahdollisuudet myös monipuolisempaan vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. (Syväoja, Kantomaa, Laine, Jaakkola, Pyhältö & Tammelin 2012, 21.)

Mitä asioita sitten tulisi huomioida alakouluikäisten kanssa, jotta motorisia taitoja saadaan kehitettyä mahdollisimman monipuolisesti koulussa? Kilpailullisuuden ja vertailun pitäminen vähäisenä on tärkeää, jotta liikunnan parissa säilyy tehtäväsuuntautunut ilmapiiri ja kaikki pääsevät osallistumaan toimintaan omalla tasollaan. Perusliikuntatamuotoja ja motorisia perustaitoja tulisi harjoittaa monipuolisesti ja varmistaa riittävän paljon toistoja mm. erilaisista välineenkäsittely-, liikkumis- ja tasapainotaidoista. Lasten kehonhahmotusta tulee vahvistaa, jotta esimerkiksi oikea ja vasen puoli sekä eri kehonosat ovat hallussa ja sitä kautta pystytään oppimaan erilaisia suoritustekniikoita.  Tärkeää on myös muistaa lapsille sopiva leikinomaisuus ja rohkaista lapsia kokeilemaan erilaisia lajeja ja monipuolisia oppimisympäristöjä unohtamatta yhteispelien ja -leikkien mukanaan tuomaa mahdollisuutta lasten ajettelutaitojen, vuorovaikutuksen ja pelikäsityksen kehittämiselle. (Mero, Uusitalo, Hiilloskorpi, Nummela & Häkkinen 2012, 107.)