Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) puhutaan paljon motorisista perustaidoista. 1-2 vuosiluokkien tavoitteisiin kuuluu motoristen perustaitojen oppiminen ja vuosiluokilla 3-6 tarkoituksena on vakiinnuttaa ja monipuolistaa näitä taitoja (OPH 2014, 157, 306). Tästä syystä motoristen perustaitojen määrittely on tärkeää, jotta kaikilla on yhteinen käsitys siitä, mitä nämä taidot ovat. 

Ensiksi on hyvä erottaa perusliikuntataidot, motoriset taidot ja motoriset perustaidot toisistaan. Tietysti määrittelyissä on aina hieman päällekäisyyksiä, eikä käsitteitä voi täysin erottaa toisistaan, mutta jonkinlaisia jakoja niiden välille pystyy tekemään (Kuva 1). Perusliikuntataidoilla tarkoitetaan liikunnan perustaitoja, joita ovat juokseminen, hyppääminen, heittäminen sekä kiinni ottaminen (Jaakkola 2016, 19). Perusliikuntataidot sopivat kaikille eikä niiden harjoittelua tule pitää mihinkään tiettyyn urheilulajiin tähtäävänä, vaan ne ovat perusta motoristen taitojen oppimiselle (Jaakkola 2016, 19-20). Motorisilla taidoilla tarkoitetaan kehon ja sen raajojen tahdonalaisia liikkeitä, joilla on jokin tarkoitus (Jaakkola 2010, 45; Sääkslahti 2015, 53). Tärkeää motoristen taitojen määrittelyssä on myös se, että motoriset taidot ovat harjoittelemalla opittavia taitoja (Jaakkola 2014, 13). Motoriset taidot eli kehon tahdonalaiset liikkeet ovat edellytys motoristen perustaitojen kehittymiselle. Motoriset perustaidot ovat useamman kehonosan yhdessä tuottamia liikkeitä (Jaakkola 2018, 9).  Perusmotoriset taidot jaetaan kolmeen ryhmään, jotka ovat liikkumistaidot, tasapainotaidot ja välineen käsittelytaidot. Perusmotoristen taitojen avulla oppilas kykenee arkisiin liikkumista vaativiin toimintoihin (Edu 2017). Motoriset perustaidot ovat tärkeitä myös spesifisten lajitaitojen kannalta, sillä perustaidot ovat lajitaitojen taustalla (Jaakkola 2014, 13). 

Kuva 1 - Käsitteiden määrittely