Hyvä opettaja on kiinnostunut jokaisesta oppilaastaan ja pyrkii rakentamaan heihin myönteistä vuorovaikutussuhdetta (Saloviita 2013, 43). Opettajan on mahdollista luoda positiivista vuorovaikutussuhdetta ja luottamusta oppilaiden kanssa olemalla aidosti aktiivinen ja kiinnostunut oppilaista. Jokaisella on varmasti ajatus siitä, millainen on ihmisenä, mitkä arvot ohjaavat omaa toimintaa ja millaista on opettajan ammatillisuus, mutta tällaisten asioiden monet ulottuvuudet aukeavat paremmin vasta käytännön tilanteissa. Liikunnanopetuksen arvoja on tutkittu paljon ja muun muassa Kangas ja Kyllönen (2011) totesivat tutkimuksessaan, että liikunnan ilo nousi eniten opettajaopiskelijoiden vastauksissa esiin.  

Opettajaopiskelijoiden mukaan tärkeimmät arvot liikunnanopetuksessa (Kangas & Kyllönen, 2011).

Opettajan rooli nykypäivänä on lasten oppimisen ohjaamisen ja innostuksen herättämisen lisäksi kasvattajana toimiminen yhdessä toki muiden lapsen elämässä olevien tärkeiden aikuisten kanssa. Nykyisin puhutaan kasvatuskumppanuudesta, eli kodin ja koulun aikuisten välisestä tasavertaisesta suhteesta (Salovaara, R. & Honkonen, T. 2011, 163). Kasvattajana toimimiseen kuuluu suurena osana vuorovaikutustaitojen opettaminen. Esimerkiksi erimielisyystilanteet tulee aina selvittää ja kasvatustavoitteet menevätkin opetustilanteissa aina oppimistavoitteiden edelle. Anteeksi pitää oppia pyytämään sekä antamaan, omaa vuoroa on opittava odottamaan, ohjeita tulee malttaa kuunnella ja voittamisen ja häviämisen taitoja tulee harjoitella. Näitä tärkeitä taitoja tulee harjoiteltua paljon liikuntatunneilla, kunhan opettaja tiedostaa nämä kasvatustavoitteet.

Opetustilanteissa oppilaiden tulisi pystyä myös antamaan työrauha muille oppilaille. Yhden määritelmän mukaan työrauhan voi määritellä rauhalliseksi ja häiriöttömäksi tilaksi, joka edellyttää kaikilta osapuolilta yhteisten sääntöjen mukaan toimimista ja sen avulla on tavoitteena parantaa keskittymistä opetettavaan aiheeseen (Holopainen ym. 2009, 9; Salovaara & Honkonen 2011, 130). Työrauhaa voi edistää muun muassa lämpimällä ilmapiirillä, oppilaiden osallisuudella, tilan valaistuksella ja ilmastoinnilla sekä koulupäivän rytmittämisellä. Opettajalla on myös iso rooli työrauhan ylläpitäjänä. Vahvat ryhmänhallintataidot, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu, sopivanlainen auktoriteetti sekä huumorintaju ovat esimerkkejä hyvistä piirteistä työrauhan ylläpitämisen näkökulmasta. (Salovaara, & Honkonen 2011, 130.)