Lukiloki

E-osio

E. Tieto- ja viestintäteknologia luku- ja kirjoitustaidon tukena


Pohdi käyttöä omassa työssä


E1. ThingLinkin käyttö opetuksessa ja oppimisessa


  • alustava oppimateriaaleille
  • käytettävyys oikeastaan millä tunnilla tahansa, mutta esim. ympäristöopissa, uskonnossa ja suomen kielen oppimisessa, jos puhutaan alkuopetuksesta, esim. interaktiivinen kartta, josta linkkejä eri aiheisiin liittyen karttaan, mikä tahansa kuva, josta klikkaamalla pääsee lisätietoihin/eteenpäin
  • blogikäytössä myös sopiva
  • facebookissa ryhmä thinglink, missä mm. ideoita
  • vastaava chromeselain Creater
  • matalalla kynnyksellä kokeilemaan kakkosten kanssa!

E2. Monilukutaidosta medialukutaitoon (esimerkkinä Pages)


  • valeuutisia paljon, eikä todellakaan aina tiedä, onko kyseessä tosi vai taru, koska materiaaleja on helppo manipuloida
  • hyvä vertailla samaa uutista eri lähteistä → onko yhdenmukainen esim. eri maissa ko. kansainvälinen uutinen
  • hakukoneita googlen lisäksi useita
  • pages → e-kirjojen tekomahdollisuus
    • pystykirjat, vaakakirjat
    • vaikutti yksi kertaiselta käyttää, ei aiempaa kokemusta

E3. Digitaalinen tarinankerronta (esimerkkeinä Toontastic ja Clips)

Adobe Spark -sovelluksilla


  • kuvat, materiaalit, ääni, video
  • luovaa kirjoittamista; tehdään raportteja, videoita, haastatteluita jne.
  • kolme osaa: valmistelu (mindmap, käsikirjoitus), tuottaminen, esittely
  • Apple Toontastic → ohjattu luominen (maailma, jossa hahmoja), tulee mieleen mindcraft
  • Apple Clips → ipadin pystysuunnassa käyttö, alkuopetukselle helpompi kuin Toonastic?!

E4. Visuaalinen tuottaminen Adobe Spark -sovelluksilla


  • Post, Video, Page
  • inspiraatiovälilehtiä, soveltuu alkuopetuksesta lähtien, voisi tehdä esim. esityksiin kansilehdet

E5. Yhteisöllinen tiedon tuottaminen (esimerkkeinä Milanote ja Coggle)


  • G Suite, G Docs, G Sheets tuttuja Googlesta,niitä käyttänyt paljon, aivan loistavia
  • Milanote ja Coggle ns. vastaavia yhteisöllisen tiedon tuottamismenetelmiä
  • voisi käyttää eri projekteissa ja tuntien suunnittelussa, mutta pitäydyn tuossa Googlen maailmassa, G Docs jne. maailmassa, johon on olen tottunut

D1-D3 Kehittävä ja kannustava arviointi

D. Kehittävä ja kannustava arviointi


D1. Oppimista edistävä arviointi

Katso seuraavat videot. Pohdi sen jälkeen kohdan 1.3 kysymyksiä ja kirjaa pohdintasi lyhyesti omaan lukilokiisi (1. tehtävä).


1.3 Tehtävä 1: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomiesi videoiden ja omien kokemustesi pohjalta seuraavia kysymyksiä. Kirjaa pohdintasi lyhyesti omaan lukilokiisi. 

Miten uusi oppimiskäsitys ja pedagogiikka näkyy oppimisen arvioinnissa?

  • videossa kävi hyvin esille uuden OPSin ajatukset arvioinnista
  • koulun toimintakulttuuri tärkeässä osassa, jotta OPS-työ siirtyy arkeen
  • oppiminen on yksilöllistä, tavoitteellista edistymistä, arviointi monipuolista ja jatkuvaa 
  • formatiivinen ja summatiivinen arviointi
  • itsearviointi, vertaisarviointi
  • arviointi painottuu etenkin oppimisen prosessiin kuin lopputulokseen
  • yhteistyötä koulun sisällä tarvitaan oppimisen tiellä, jotta arviointi olisi saumatonta, tasapuolista
  • uusi arviointi-ideologia pitäisi sisäistää, mikä ei aina ole helppoa opettajakunnassa ja vaatii aikaa, arviointi on aina haaste opettajalle, vastuu suuri

Miten varmistat, että oppimisen jatkumo ja eri kasvatus- ja koulutusasteiden opetussuunnitelmat toteutuvat (erityisesti siirtymävaiheet ja nivelkohdat)?

  • kokemusta etenkin alkuopetuksen ja esiopetuksen yhteistyöstä, samoin nivelvaiheesta valmistava opetus ja yleisopetus
  • hyväksi havaittuja keinoja: siirtopalaverit (ajoissa), eskari-alkuopetus koko lukuvuoden säännölliset tapaamiset, valmistava opetus-yleisopetus-yhteistyö ja riittävä tiedonsiirto, yhteisiä arvioinnin keinoja esim. valmistava opetus (kielitaidon arviointiin sama lomake esiopetus-alkuopetus) jne.
  • koulun sisäinen yhteistyö arvioinnin suhteen oleellista, näkyväksi tekeminen

Mitä muutoksia ops-uudistus on tuonut omaan opetukseesi / oppimisen arviointiin?

  • arviointia pohtii enemmän kuin ennen ja keskittyy vahvemmin formatiiviseen arviointiin
  • arvioinnista tehnyt näkyvämpää ja monipuolisemmat keinot/työkalut käytössä
  • oppilaille ja kodeille avannut arviointia enemmän
  • käyttöön ottanut itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin osaksi kouluarkea
  • muuten OPS-uudistusta yrittänyt ottaa vahvasti arkeen - sen mukaan eletään, yksi merkittävä muutos ollut yhteisopetus ja sen tuomat muutokset omaankin työhön

Miten olet hyödyntänyt yhteis- tai tiimiopettajuutta oppimisen arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa?

  • yhteisopetusvuosi takana, aivan mahtavaa arvioinninkin suhteen
  • kahdestaan näkee ja kokee enemmän, jakaa arvioinnin vastuuta, tuo tasapuolisuutta ja objektiivisuutta enemmän “peliin”, näin syntyy laadukkaampaa arviointia
  • samalla oppii itse paremmaksi ja kehittyneemmäksi opettajaksi myös arviointirintamalla, reflektoi enemmän
  • toisesta saa tukea, analysointikaveria
  • ehtii antamaan yksilöllistä palautetta oppilaille tietoisemmin ja aiempaa enemmän
  • kehittänyt arvioinnin mallia laajemmin yhteisössä

Pohdi itseäsi arvioijana. Mitä olet oppinut arvioinnista opettajana ja mitä seuraavaksi aiot kehittää omissa arviointikäytännöissäsi?

  • ollut mukana kaupungin OPS-työssä liittyen S2:seen ja valmistavan OPS:iin.
  • ollut laatimassa ko. sisältöihin osaamiskuvauksia arvioinnn tukityökaluiksi
  • näistä oppinut paljon arviointiin liittyen, samalla kouluttautunut
  • omissa luokissa ollut paljon monikielisiä oppilaita, jotka ovat haastaneet arvioinninkin → tullut rohkeasti kokeiltua erilaisia, yksilöllisiä tapoja
  • arvioijana olen mieluummin lempeä kuin ankara, kannustava ote
  • pyrin tekemään arvioinnin läpinäkyväksi ja tavoitteet kaikille selviksi, joihin palataan useasti - tuota voisi vielä hioa ja kehittää

Millä eri arvioinnnin tavoilla voisit tukea oppilaan oppimisen taitoja? Pohdi käytäntöön konkreettisia tapoja.

  • vahva positiivisen palautteen anto
  • suullinen kokeen suoritus esim. koetilanteissa
  • projektityö kokeen tilalla tai sen lisäksi
  • portfolion teko osana arviointia
  • itsearviointilomakkeen täyttä joulu- ja toukokuussa (alkuopetuksessa oma malli sis. lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka)

D2. Kehittävä ja kannustava oppimisen arviointi käytännön opetustyössä

1. Oppimisen arvioinnin menetelmiä ja työkaluja

Katso alla olevat kaksi videota, jotka käsittelevät erilaisia oppimisen arvioinnin menetelmiä ja työkaluja. Kirjaa tämän jälkeen kohdassa 1.3 omaan lukilokiisi, mitä ajatuksia videot sinussa herättivät (2. tehtävä). 

1.3 Tehtävä 2: Pohdi lukilokissasi videoiden herättämiä ajatuksia.

Arviointikokemuksia sekä kuullaan kokemuspuheenvuoroja hyvistä käytänteistä eri kouluasteilla.

    • hyvä oppimisen arviointi on juuri sitä, mitä itsekin ajattelen arvioinnista ja toki sitä, mikä OPS:sista nousee
    • yhteisopettajuus voisi antaa menetelmiä, jolla saadaan lisää kiireettömyyttä
    • tehdäänkö liian monimutkaista arvioinnista? 
      • ed. OPS:in pohja on ollut, joita nyt kehitetään → totta, tässä on hyvä lähtökohta
      • lisätään enemmän vuorovaikutusta oppilaan ja kodin suuntaan ja saada oppilas paremmin kartalle omasta oppimisesta ja osaamisesta 

- yläkoulussa hyödynnetty erilaisia arviointimenetelmiä

  - käsitekartat, nämä esim. palautetaan kokeen yhteydessä ja saa olla 

  mukana kokeessa → palaute 

- erilaiset tiivistelmät jo kokeeseen valmistautumisessa → näistä 0-3 

pistettä kokeen pohjaksi → palaute

 -oppimispäiväkirjat

 - oman oppimisen arviointia eli itsearviointia (strukturoitu tai avoin), johon ope 

 vastaa omalta osaltaan

 - välikeskustelut viralliset ja epäviralliset

 - kirjallista palautetta paljon

→ jos opetan vielä yläkoulun puolella enemmänkin, laitan nämä korvan taakse, osaa aiemmin käyttänyt

- alkuopetuksen esimerkki nelikenttämallista (helppo, vaikea, mieluisa, ei mieluisa) arviointikeskustelussa, kuvat käytössä → jes, tuon otan kokeiluun ja vinkkaan!

- esim. 2 luokasta eteenpäin samainen nelikenttä, mutta oppiaineen sisällä olevat tavoiteliuskat sijoitellaan → käyttöön ja vinkkaus.

Pedagoginen kuuntelu ja Scrum jatkuvan arvioinnin ja ohjauksen välineinä

  • uudet välineet minulle, menee kokeiluun ja jaan yhteisön kanssa
  • pedagoginen kuuntelu
    • kun menen ryhmään ja yritän luoda laadukasta arviointivuorovaikutusta oppilaiden kanssa
    • toimintamalli:
      • testataan nyt Suomessa
      • odottamattoman kuuntelu:opettaja reflektoi omaa työtänsä sillä, että kuuntelee toisia
      • empaattinen kuuntelu: opettaja asettuu oppijan asemaan
      • ohjaava kuuntelu: harmaa hetki; seuraa tilannetta ja puutu vasta, jos oppilas tekee täysin muuta kuin toimii produktiivisesti
      • vuorovaikutusta edistävä kuuntelu: havainnoi, seuraa, antaa palautetta, miten oppilaat keskenään voivat olla paremmassa vuorovaikutuksessa keskenään
      • tuottava kuuntelu: luodaan uusia toimintamalleja yhdessä oppilaiden kanssa
    • Scrum
      • tiedossa oltava oppilasryhmä
      • käytettävissä tietty aika, tavoite, mihin pyritään
      • harjoitellaan oman työn mitoittamista, työtehtävien jakaminen tasapuolisesti, 
      • kolme osiota (taulukko; tulossa, työn alla ja valmis)
        • post it -lapuille ryhmä kirjoittaa yhden tehtävän yhdelle post it -lapulle ja kuka ryhmästä on erityisesti siitä vastuussa, lapulle pisteytys 1-5 (määreenä aika)
        • tehtävä siirtyy tulossa → työn alla → valmis
        • scrumissa puheenjohtaja; puheenjohtaja kertoo tiimiläisille, kuka lähtee mistäkin liikkeelle (esim. joka kerta eri pj)
        • ope näkee kun ryhmiä paljon, missä kohtaa kukin menee
        • käytössä monilla aloilla, tyypillinen projektinhallintatyötapa
        • sopii esim. monialaisiin kokonaisuuksiin
- Otan nelikenttämallin ja Scrumin käyttöön. Hyvät ideat!

D3. Opettajan palaute oppimisen edistäjänä

1. Opettajan palaute oppimisen edistäjänä

Katso Opettajan palaute oppimisen edistäjänä -video. Pohdi sen jälkeen kohdan 1.2 kysymyksiä ja kirjaa pohdintasi lyhyesti omaan lukilokiisi (3. tehtävä).


1.2 Tehtävä 3: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomasi ja omien kokemustesi pohjalta seuraavia kysymyksiä. Kirjaa pohdintasi lyhyesti omaan lukilokiisi.

  • Mieti vuorovaikutusta ja palautteen antamisen tapoja oman opetustyösi näkökulmasta. Millaisia palautteenannon tapoja ja menetelmiä käytät? Miten pystyt toteuttamaan yksilöllistä vuorovaikutusta päivittäin?
    • käytän: kohdennettua, tarkkaa positiivista, ohjaavaa, kannustavaa palautetta (oppiminen, työskentely), yritän välttää pelkkää “hyvin meni” -palautetta, mutta helposti sitä tulee annettua koko ryhmälle, yksittäiselle oppilaalle/parille kohdennetumpaa, CICO -menetelmä käytössä haastavissa käytöstilanteissa (tässä itsekin aktivoituu antamaan todella selkeää palautetta, joka vastaa yhteisiin tavoitteisiin, jotka oppilaan kanssa sovittu), eniten käytän sanallista palautetta, joskus toki myös kirjallista, positiivinen palaute oleellista aina, yhteisopetusluokassa jäi toiselle opelle hyvin aikaa/pystyi keskittymään palautteen vahvaan antoon
    • päivittäinen toteutus: edellä mainitut palautteen antotavat
  • Oletko käyttänyt vertaispalautetta osana oppimisprosessia? Kerro esimerkkejä menetelmistäsi ja käytänteistäsi.
    • Kyllä käytän; mm. luokassa pöytäryhmät, joissa kiertävä puheenjohtajuus. Pöytäryhmät arvioivat joka päivä päivän päätteeksi hymiöin ja joskus muulloinkin onnistumistaan/työskenteltyään ennalta määritellyissä asioissa. Harjoittelemme muutenkin oppilaiden kanssa sekä itse- että vertaisarviointia. Arvioivat myös toistensa töitä jne. vahvuudet edellä.

C:t Motivaatio ja oppiminen

C1. Motivaatio ja oppiminen

1. Motivaatio oppimistilanteissa

Katso Motivaatio oppimistilanteissa -video. 

Lue Mikä meitä liikuttaa -teoksen johdantoluku.

1.3 Tehtävä 1: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomasi ja lukemasi sekä omien kokemustesi pohjalta ainakin seuraavia kysymyksiä. Voit pohtia näitä kysymyksiä yksin, pareittain tai ryhmässä. Kirjaa pohdintasi lyhyesti omaan lukilokiisi. 

Millaisia ajatuksia tämä materiaali herätti motivaatiosta erilaisissa oppimistilanteissa?
  • itsestään selvää materiaalia, mikä näkyy vahvasti myös OPS:issa, silti tärkeää kullekin pohtia tietyin väliajoin, miten esim. omassa elämässään motivoituu, miten työssään saa myös ympäristönsä motivoitumaan
  • pääkohdat materiaalista
    • asiat ja tapahtumat eivät ole yhdentekeviä, vaan ne herättävät tunteita, tavoitteita, toiveita ja intohimoja = motivaatiota 
    • ihminen luontaisesti aktiivinen, jotta motivaatiota syntyy psyykkiset perustarpeet (autonomia, kompetenssi eli kyvykkyys ja yhteenkuuluvuuden tunne) pitäisi täyttyä
    • miksi, mitä ja miten → kun tiedossa, syntyy motivaatio toimintaan
    • suosituin motivaatioteoria (1) tällä hetkellä lienee Decin ja Ryanin itsemääräämisteoria: Ihmiset motivoituvat siitä, että he voivat itse päättää tekemisistään = autonomia. 
  • oppimistilanteissa pitäisi siis täyttyä motivaatiota tuottavat asiat ja tapahtumat, mikä ymmärrettävää → huom. jälleen kerran osallisuus, yhdessä tekeminen
  • yksilön sosiaalisuus ja tunnepuoli määrittelee paljon, miten yksilö selviytyy haastavista tilanteista (vaikkapa koetilanteet), tämäkin näkyy koulun arjessa
  • toiset ajattelutavat ja -tilanteet päättyvät yleensä onnistumiseen, toiset epäonnistumiseen
  • strategiat tärkeitä suorituksessa - tätä vahvistettava oppimistilanteissa, jolloin minäpystyvyyskin vahvistuu
  • motivaation perusta voi myös olla vinoutunut vaikkapa niin, että se ei kohdistu itse tehtävään asiaan vaan oman paremmuuden esiin tuomiseen. Työelämässä motivaation ongelmat voivat näkyä niin työhyvinvoinnissa, työn laadussa kuin tuloksissakin → muodostaa helposti kilpailuaseteleman oppilaiden välillä ja myös työyhteisössä sekä kuluttaa hyvinvointia
Miten oppijaminäkuva rakentuu?
  • taustalla kokemukset siitä, millainen yksilö on ja millaiset kyvyt on, millaisia aiempia kokemuksia asiasta on → minäkuva
  • odotukset, tavoitteet, suunnitelmat muodostavat kolmion 
  • jos henkilö ajattelee selviytyvänsä haasteesta käyttää hän: ratkaisukeskeisiä tavoitteita, suunnitelmia, yrittää parhaansa mukaan toteuttaa ne
  • jos oppijalta odotetaan pärjäämistä, se ruokkii oppimista
  • huom. positiivisuuspedagogiikka, vahvuudet
  • minäkuva kehittyy/rakentuu elämän aikana
Kuinka videolla ja teksteissä esitetty tutkimustieto näkyy mielestäsi varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa (mm. oppimiskäsityksessä ja toimintakulttuurissa)?
  • opseissa vahvasti esillä
    • oppimisen lähtökohtana ovat yksilöiden aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa
    • yksilöt otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin omien valmiuksiensa mukaisesti
    • yksilöitä kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää ja edistää lapsen yksilöllisen potentiaalin kehittymisen
    • osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä motivaatio oppia uutta vahvistuvat, kun lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella omia vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.ihminen yleensä selittää niin, että onnistumiset johtuvat itsestä, epäonnistumiset tilanteesta
    • aktiivinen toimijuus, positiivinen palaute, kannustaminen, oppimisen ilo, vahvuudet
    • kokeileva, osallistava, erilaisuutta arvostava toimintakulttuuri

2. Motivaation tukeminen

Katso Motivaation tukeminen -video. Lue sen jälkeen kirjan Motivaatio ja oppiminen esipuhe.

2.3 Tehtävä 2: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomasi ja lukemasi sekä omien kokemustesi pohjalta ainakin seuraavia kysymyksiä. Kirjaa pohdintasi lyhyesti omaan lukilokiisi. 

Miten tuet tai voisit tukea oppijoiden autonomista toimintaa ja osallistumista erilaisissa oppimistilanteissa?
  • paljon erilaisissa ryhmissä toimimista
  • päätöksenteko, mahdollisuus päättää asioista
  • vapaus valita esim., mitä tekee ja missä järjestyksessä (huomioidaan iän mukaiset edellytykset ja lisätään autonomiaa/sen vaatimustasoa)
  • harjoitellaan autonomiaa ja tunnetaitoja
  • eriyttäminen
  • kuulluksi tuleminen
  • aktiivisen toimijuuden vahvistaminen
  • omatoimisuuden tukeminen ja vahvistaminen
  • turvallinen luokkailmapiiri
  • paljon positiivista palautetta, vahvuuspedagogiikka

Mitä strukturointi sinulle merkitsee ja miten se näkyy käytännön työssäsi?
  • arjen rutiinit, järjestys toiminnalle, tuo ennustettavuutta
  • luo raamit opetukselle ja yhdessä tekemiselle
  • tukee oppilasta, auttaa myös opettajaa

Kuinka videolla ja teksteissä esitetty tutkimustieto näkyy mielestäsi varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa(mm. toimintakulttuurissa ja yleisissä tavoitteissa)?

  • tavoitteena on rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa 

  • koulujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet korostavat koulua oppivana yhteisönä, joka luo edellytykset yhdessä oppimiseen

  • lisäksi koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmistamiseen
    korostetaan vuorovaikutteisuutta ja monipuolisia työskentelymenetelmiä, jolloin jokainen motivoituisi oppimiseen
  • toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa myös osallisuuden ja demokraattisen toiminnan edistämisen tavoite

3. Kirjasto lukumotivaation herättäjänä ja ylläpitäjänä

Katso yhteistyössä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa toteutettu video. Tutustu sen jälkeen kohdan 3.2 Lukuinto-oppaaseen.

3.3 Tehtävä 3: Pohdi seuraavia kysymyksiä.

Pohdi katsomasi ja lukemasi sekä omien kokemustesi pohjalta seuraavia kysymyksiä. Kirjaa pohdintasi omaan lukilokiisi.

Millainen rooli kirjastolla on omassa työssäsi lasten/nuorten parissa?
  • työssäni alkuopetuksessa: säännölliset kirjastokäynnit (kirjasto ja kirjastoauto), kirjavinkkaukset, lukudiplomit, kaikille omat kirjastokortit, kirjaston monikieliset satutuokiot, yhteistyö rikasta, enemmän voisi tutustuttaa verkkokirjaston käyttöön
  • toivon, että innostaa lukemisen parin (lukumotivaatio), oma esimerkki tärkeää ja se, että tuodaa kirjaston palvelut tutuiksi, kynnys matalaksi
Millaisia kokemuksia sinulla on kirjaston kanssa tehtävästä yhteistyöstä? Liittyykö yhteistyöhön haasteita? Miten niitä voisi ratkoa? Millaisia toiveita sinulla on yhteistyölle?
  • kirjasto innoissaan kaikesta yhteistyöstä, vain positiivista sanottavaa, valmis myös kokeilemaan uutta, kuten monikieliset satutuokiot
  • monipuolistaa yhteistyötä toki voisi enemmän teknologiseen puoleen, järjestää vaikka vanhempainiltaan kirjaston väkeä kertomaan/pitää vanhempainilta kirjastossa jne.
  • kivoja idoita oppaassa

C2. Lukivaikeuksien varhaiset riskitekijät ja kehityspolut

1. Lukivaikeuksien varhaiset riskitekijät ja kehityspolut

Katso Lukivaikeuksien varhaiset riskitekijät ja kehityspolut -video ja lue sen jälkeen kohdassa 1.2 oleva artikkeli.

  • Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski – ennustajat, kehitys ja lopputulema: ​Eklund_NMI-bulletin-3-2017.pdf​

1.3 Tehtävä 4: Pohdi seuraavia kysymyksiä.


Pohdi katsomasi ja lukemasi sekä omien kokemustesi pohjalta ainakin seuraavia kysymyksiä. Kirjaa pohdintasi omaan lukilokiisi.

Millaisia ovat luku- ja kirjoitustaidon kehityksen riskitekijät?

  • perinnöllistä, jos suvussa lukivaikeutta
  • geenejä on tunnistettu, vaikkei tarkkaan tiedetä, miten geenit vaikuttavat vaikeuksiin
  • monilla kuitenkin lukitaidot kehittyvät hienosti, vaikka suvussa onkin lukivaikautta
  • riskiä lisää, jos kotona, koulussa ja varhaiskasvatuksessa ei, ei kehitetä sanavarastoa, ei tueta kielenkehitystä
  • kohonnut riski perinnöllisyyden lisäksi: tavanomaista heikompi kyky erotella puheääniä, hidas sanavaraston kehitys
  • myöhään puhumaan oppiminen ei niinkään ennusta lukivaikeutta, mutta puheen heikko ymmärtäminen ennustaa tätä
  • kirjaintuntemus, äännetietoisuus, nopean nimeämisen taidot ennen kouluikää ennakoivat sitä, että lapsi oppii helposti lukemaan
  • pojilla, joilla on sekä sukuriski että heikot varhaiset kognitiiviset taidot, on muita suurempi vaara ajautua epäsuotuisalle lukutaidon kehityspolulle ja että heidän kielellisiä ja äännetietoisuuden valmiuksiaan kannattaisi yrittää tukea jo varhain
  • lapset, jotka korkeasta kognitiivisesta riskistä huolimatta välttivät lukivaikeuden, jaksoivat opettajien arvioiden mukaan jatkaa ponnistelujaan myös kohdatessaan haasteita koulutehtävissä.
  • 2-3- vuotiaan kielelliset taidot ennustaa Pisa-testin luetun ymmärtämisessä menestymisessä 15-vuotiaana
  • lukemisen sujuvuuden vahvin ennustaja nopean nimeämisen taito, jos siinä ongelmia, on vaikeampaa oppia lukemaan sujuvasti
  • perinnölliset ja kognitiiviset taidot hidastavat siis lukitaitojen kehittymistä

 Millaisia ovat lukivaikeuksilta suojaavat tekijät eri ikä- ja kehitysvaiheissa?

  • suojaavat tekijät: ei ole perinnöllistä “sukurasitetta”, sekä koti että muu ympäristö (päiväkoti, koulu, muut) tukee lapsen kielen kehitystä 
  • kehitystä tapahtuu vielä aikuisiälläkin

Lapsen keskeisimpiä kasvuympäristöjä kodin lisäksi ovat varhaiskasvatus ja koulu. Miten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien ennaltaehkäisy mielestäsi näkyy varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa? 

  • varhainen riskitekijöiden tunnistamien ja niihin puuttuminen
  • yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä
  • riittävä, oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki varhaiskasvauksessa ja koulussa
  • yhteistyö eri tahojen välillä; varhaiskasvatus, koulu, koti, moniammatilliset toimijat jne.
  • oppimisympäristö ja työtavat turvallisia, kannustavia, motivoivia

A:t + B:t

2.1 LUKILOKI-koulutuksen lähtökohdat

Ensimmäisellä videolla kasvatustieteiden professori Marja-Kristiina Lerkkanen, yliopistonlehtori, dosentti Sari Sulkunen ja yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta kertovat LUKILOKI-koulutuksen lähtökohdista tutkimuksen valossa.

Oma pohdinta:

Suomen kielen säännönmukainen ortografia nopeuttaa lukutaidon omaksumista, kuten videossa todettiin. Suurin osa lapsista oppiikin lukemaan 1. luokan aikana viimeistään, mikä on kyllä näkynyt omassakin työssä. Kuten videossa todettiin, osalla on todella vahva lukutaito, mutta on yhä enemmän myös heitä, joilla on lukemisen vaikeutta. Yläkouluikäisissäkin on havaittavissa sitä, että lukutaidon suhteen on selkeää kahtiajakoisuutta. Kirjoitustaidoissa on suurempia haasteita. Pisa-tutkimuksessa (15-v. arviointitutkimus 2016). mukaan tytöt lukevat ja kirjoittavat poikia hieman paremmin. Toisen tutkimuksen mukaan 2. luokan jälkeen lukutaidon polut alkavat eriytyä. Osa lapsista alkaa jäämään koko ajan jälkeen oman ikäisistä, eikä kuro sitä enää kiinni. 4. luokka on tutkimuksen (PIRLS 4. luokkalaisten kansainvälinen lukutaitotutkimus 2016) mukaan tärkeä taitekohta - joko pidät lukemisesta tai se alkaa jäämään. Tämä on ilman muuta huolestuttava suuntaus, koska se saattaa vaikuttaa pitkälle työelämässäkin. Tärkeintä lieneekin asennoituminen lukemiseen. 

Alkuopettaja korostan erityisesti lukemisinnon säilymistä ja yritän ruokkia kiinnostusta lukemiseen sekä taata kaikille vahva peruslukutaito. Kokeilen kaikkea ennakkoluulottomasti, kouluttaudun ko. aihealueen parissa. Asennekasvatuksella on suuri merkitys myös kodin suuntaan. Eri tutkimuksissa kodin lukuympäiristöllä on yhteys lapsen lukemiskiinnostukseen ja sanavaraston kasvattamiseen. 

Olen ollut vasta 5 vuotta opettajana, joten luku- ja kirjoitustaidon osaaminen ja opettaminen ei ole muuttunut juurikaan ko. aikana. Toki uusi OPS tuo laajan tekstikäsittelyn, tekstitaidot ja monilukutaidon vahvemmin kuin aiempi OPS.

2.2 Toiminta verkko-oppimisympäristössä

Toisella videolla vuorovaikutuskouluttaja Kirsi Heikkinen-Jokilahti puhuu keskustelusta verkko-oppimisympäristössä. 

Oma pohdinta:

Olen yleensä aika idearikas keskustelija ja pidän verkkokeskusteluista. Helposti kuitenkin ajattelen, että sanomisellani pitää olla kunnon painoarvoa eli olla selkeää faktaa, vaikka todellakin vähäisempikin mielipide/kokemus on yhtä arvokas. Saatan myös tylsistyä, jos asioita vatkataan likaa edestakaisin. Tässä on minulla harjoittelemista. Videossa tuli hienosti esille verkkokeskustelun perusarvot/keskustelusisällöt. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

2.3 Opettaja lukijana

Tällä videolla (kesto noin 43 min) professori Marja-Kristiina Lerkkanen avaa Opettaja lukijana -näkökulmaa uusimman tutkimuksen mukaisesti (esim. Alkuportaat).

Oma pohdinta:

Olen aina ollut heikohko lukija, kun tarkastellaan kertomakirjallisuutta. Romaaneja on tullut ahmittua aika ajoin, mutta tasaista lukuintoa on ollut vaikeaa ylläpitää niin lapsena kuin aikuisenakin. Toki elämäntilanteet ovat vaikuttaneet asiaan. Koska olen opiskellut läpi elämän, on tietokirjallisuus ja opiskelumateriaalit olleet arkipäivän lukuprojekteja. Olen kyllä sitä mieltä, että lukeminen on rentouttava harrastus, oli teksti sitten mitä tahansa. Lapsillemme olemme yrittäneet lukea jonkin verran ja innostaa heitä lukemisen pariin. millaisia tekstejä sinä kohtaat vapaa-ajalla ja työssäsi?

Lukemisessa minua motivoi rikas kieli, heittäytyminen mielikuvitusmaailmaan, tapa rentoutua. Toisaalta myös mahtava keino kerätä tietoa ja sivistää itseään. 

Oppilaita motivoin lukemaan mm. sillä, että luemme paljon koulussa ja hyvin erilaisia kirjoja/tekstejä painettuja ja sähköisiä. Painotan lukemisen ja harjoittelun määrän tärkeyttä huoltajienkin suuntaan. Pyrin alkuopetuksessa, että jokainen löytäisi oman kiinnostuksen kohteensa, lukuilmapiiri olisi hyvä. Käymme kirjastossa, kirjavinkkauksissa, luemme yksin ja ryhmissä, analysoimme kirjoja. Eriytän vahvasti. Palkitsemme suorituksista ja onnistumisista. Kannustan ja innostan, motivoin, mutten pakota tai tuputa. Olen myös itse esimerkkinä lapsille.

B2. Pohdintatehtävä monilukutaidosta ja kielitietoisuudesta

Millainen jatkumo teksteistä syntyy?

Jatkumon käsite/ideologia:

Millaista monilukutaitoa tekstien kanssa työskentely kehittää ja vaatii?

  • tarvitaan laajaa monilukutaitoa, erilaisia tekstejä, kuvia jne., perinteinen käsitys luku- ja kirjoitustaidosta ei enää riitä, maailma muuttuu, osaaminen ja sivistys laaja-alaistuu, oppimiskäsitys on muuttunut; yhteistyö, ilmiölähtöisyys jne.
  • kyseessä ei ole vain lukeminen, sisältää tekstien tuottamisen ja tulkitseminen
  • monilukutaito on kaikkien oppiaineiden vastuulla, ei vain äidinkielen vastuulla
  • kaikilla tiedon aloilla on oma kielensä 
  • on tärkeää käyttää monipuolisia materiaaleja ja tapoja työskennellä niiden kanssa
  • oleellista on monilukutaidon yhteydessä tapahtuva osallisuuden kokemus, sosiaalisuus, vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja toiminnallisuus
  • on mallinnettava ja mahdollistettava, opetettava, miten tulkita ja käsitellä materiaaleja
  • jatkumoajattelu luo hyvän pohjan sille, miten monilukutaidossa kehitytään varhaiskasvatuksesta lähtien

Miten niiden avulla voidaan kehittää oppijan kielitietoisuutta?

  • lähtökohta: jokaisella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
  • eri kielten käyttö rinnakkain luontevaksi osaksi koulutyötä
  • kielitietoisuus ei liity pelkästää S2-oppilaisiin, vaan kaikki olemme ns. monikielisiä
  • tärkeää ymmärtää kielen merkitys oppimisessa → jokainen aikuinen on kielen käytön malli jokaisessa oppiaineessa
  • monilukutaito ytimessä
  • kielitietoisuus onkin työkalu, jonka avulla tuetaan kaikkien oppijoiden oppimista
  • oleellista 1. ymmärrys: oppijan kielelliset resurssit (taidot, tiedot, asenteet)→ kielitietoinen pedagogiikka lähtee liikkeelle tuosta: mitkä ovat resurssit (jokaisella erilaisia taitoja→ identiteetin vuoksi tärkeä, tasa-arvokysymyskin, monikielisyyden hyödyntäminen tukee oppimista ja motivoi myös suomen oppimiseen), 2. miten oppilas osaa hyödyntää resurssejaan, 3. miten tukea monikielistä identiteettiä
  • myönteinen palaute eri kielten käytöstä ja arvostus
  • aiemman osaamisen arvostaminen
  • teksteissä/materiaaleissa jatkumoajattelu + pitää mahdollistaa monimuotoiset tekstit/materiaalit, monipuoliset työskentelytavat ja riittävä mallinnus sekä tuki, oppilaan resurssit huomioitava, eri kieliä saatava hyödyntää oppimisessa
  • huom. osallisuus, ryhmät, yhteistyö!, esimerkki, eri kielitietoiset tukitoimet