A:t + B:t

2.1 LUKILOKI-koulutuksen lähtökohdat

Ensimmäisellä videolla kasvatustieteiden professori Marja-Kristiina Lerkkanen, yliopistonlehtori, dosentti Sari Sulkunen ja yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta kertovat LUKILOKI-koulutuksen lähtökohdista tutkimuksen valossa.

Oma pohdinta:

Suomen kielen säännönmukainen ortografia nopeuttaa lukutaidon omaksumista, kuten videossa todettiin. Suurin osa lapsista oppiikin lukemaan 1. luokan aikana viimeistään, mikä on kyllä näkynyt omassakin työssä. Kuten videossa todettiin, osalla on todella vahva lukutaito, mutta on yhä enemmän myös heitä, joilla on lukemisen vaikeutta. Yläkouluikäisissäkin on havaittavissa sitä, että lukutaidon suhteen on selkeää kahtiajakoisuutta. Kirjoitustaidoissa on suurempia haasteita. Pisa-tutkimuksessa (15-v. arviointitutkimus 2016). mukaan tytöt lukevat ja kirjoittavat poikia hieman paremmin. Toisen tutkimuksen mukaan 2. luokan jälkeen lukutaidon polut alkavat eriytyä. Osa lapsista alkaa jäämään koko ajan jälkeen oman ikäisistä, eikä kuro sitä enää kiinni. 4. luokka on tutkimuksen (PIRLS 4. luokkalaisten kansainvälinen lukutaitotutkimus 2016) mukaan tärkeä taitekohta - joko pidät lukemisesta tai se alkaa jäämään. Tämä on ilman muuta huolestuttava suuntaus, koska se saattaa vaikuttaa pitkälle työelämässäkin. Tärkeintä lieneekin asennoituminen lukemiseen. 

Alkuopettaja korostan erityisesti lukemisinnon säilymistä ja yritän ruokkia kiinnostusta lukemiseen sekä taata kaikille vahva peruslukutaito. Kokeilen kaikkea ennakkoluulottomasti, kouluttaudun ko. aihealueen parissa. Asennekasvatuksella on suuri merkitys myös kodin suuntaan. Eri tutkimuksissa kodin lukuympäiristöllä on yhteys lapsen lukemiskiinnostukseen ja sanavaraston kasvattamiseen. 

Olen ollut vasta 5 vuotta opettajana, joten luku- ja kirjoitustaidon osaaminen ja opettaminen ei ole muuttunut juurikaan ko. aikana. Toki uusi OPS tuo laajan tekstikäsittelyn, tekstitaidot ja monilukutaidon vahvemmin kuin aiempi OPS.

2.2 Toiminta verkko-oppimisympäristössä

Toisella videolla vuorovaikutuskouluttaja Kirsi Heikkinen-Jokilahti puhuu keskustelusta verkko-oppimisympäristössä. 

Oma pohdinta:

Olen yleensä aika idearikas keskustelija ja pidän verkkokeskusteluista. Helposti kuitenkin ajattelen, että sanomisellani pitää olla kunnon painoarvoa eli olla selkeää faktaa, vaikka todellakin vähäisempikin mielipide/kokemus on yhtä arvokas. Saatan myös tylsistyä, jos asioita vatkataan likaa edestakaisin. Tässä on minulla harjoittelemista. Videossa tuli hienosti esille verkkokeskustelun perusarvot/keskustelusisällöt. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

2.3 Opettaja lukijana

Tällä videolla (kesto noin 43 min) professori Marja-Kristiina Lerkkanen avaa Opettaja lukijana -näkökulmaa uusimman tutkimuksen mukaisesti (esim. Alkuportaat).

Oma pohdinta:

Olen aina ollut heikohko lukija, kun tarkastellaan kertomakirjallisuutta. Romaaneja on tullut ahmittua aika ajoin, mutta tasaista lukuintoa on ollut vaikeaa ylläpitää niin lapsena kuin aikuisenakin. Toki elämäntilanteet ovat vaikuttaneet asiaan. Koska olen opiskellut läpi elämän, on tietokirjallisuus ja opiskelumateriaalit olleet arkipäivän lukuprojekteja. Olen kyllä sitä mieltä, että lukeminen on rentouttava harrastus, oli teksti sitten mitä tahansa. Lapsillemme olemme yrittäneet lukea jonkin verran ja innostaa heitä lukemisen pariin. millaisia tekstejä sinä kohtaat vapaa-ajalla ja työssäsi?

Lukemisessa minua motivoi rikas kieli, heittäytyminen mielikuvitusmaailmaan, tapa rentoutua. Toisaalta myös mahtava keino kerätä tietoa ja sivistää itseään. 

Oppilaita motivoin lukemaan mm. sillä, että luemme paljon koulussa ja hyvin erilaisia kirjoja/tekstejä painettuja ja sähköisiä. Painotan lukemisen ja harjoittelun määrän tärkeyttä huoltajienkin suuntaan. Pyrin alkuopetuksessa, että jokainen löytäisi oman kiinnostuksen kohteensa, lukuilmapiiri olisi hyvä. Käymme kirjastossa, kirjavinkkauksissa, luemme yksin ja ryhmissä, analysoimme kirjoja. Eriytän vahvasti. Palkitsemme suorituksista ja onnistumisista. Kannustan ja innostan, motivoin, mutten pakota tai tuputa. Olen myös itse esimerkkinä lapsille.

B2. Pohdintatehtävä monilukutaidosta ja kielitietoisuudesta

Millainen jatkumo teksteistä syntyy?

Jatkumon käsite/ideologia:

Millaista monilukutaitoa tekstien kanssa työskentely kehittää ja vaatii?

  • tarvitaan laajaa monilukutaitoa, erilaisia tekstejä, kuvia jne., perinteinen käsitys luku- ja kirjoitustaidosta ei enää riitä, maailma muuttuu, osaaminen ja sivistys laaja-alaistuu, oppimiskäsitys on muuttunut; yhteistyö, ilmiölähtöisyys jne.
  • kyseessä ei ole vain lukeminen, sisältää tekstien tuottamisen ja tulkitseminen
  • monilukutaito on kaikkien oppiaineiden vastuulla, ei vain äidinkielen vastuulla
  • kaikilla tiedon aloilla on oma kielensä 
  • on tärkeää käyttää monipuolisia materiaaleja ja tapoja työskennellä niiden kanssa
  • oleellista on monilukutaidon yhteydessä tapahtuva osallisuuden kokemus, sosiaalisuus, vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja toiminnallisuus
  • on mallinnettava ja mahdollistettava, opetettava, miten tulkita ja käsitellä materiaaleja
  • jatkumoajattelu luo hyvän pohjan sille, miten monilukutaidossa kehitytään varhaiskasvatuksesta lähtien

Miten niiden avulla voidaan kehittää oppijan kielitietoisuutta?

  • lähtökohta: jokaisella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
  • eri kielten käyttö rinnakkain luontevaksi osaksi koulutyötä
  • kielitietoisuus ei liity pelkästää S2-oppilaisiin, vaan kaikki olemme ns. monikielisiä
  • tärkeää ymmärtää kielen merkitys oppimisessa → jokainen aikuinen on kielen käytön malli jokaisessa oppiaineessa
  • monilukutaito ytimessä
  • kielitietoisuus onkin työkalu, jonka avulla tuetaan kaikkien oppijoiden oppimista
  • oleellista 1. ymmärrys: oppijan kielelliset resurssit (taidot, tiedot, asenteet)→ kielitietoinen pedagogiikka lähtee liikkeelle tuosta: mitkä ovat resurssit (jokaisella erilaisia taitoja→ identiteetin vuoksi tärkeä, tasa-arvokysymyskin, monikielisyyden hyödyntäminen tukee oppimista ja motivoi myös suomen oppimiseen), 2. miten oppilas osaa hyödyntää resurssejaan, 3. miten tukea monikielistä identiteettiä
  • myönteinen palaute eri kielten käytöstä ja arvostus
  • aiemman osaamisen arvostaminen
  • teksteissä/materiaaleissa jatkumoajattelu + pitää mahdollistaa monimuotoiset tekstit/materiaalit, monipuoliset työskentelytavat ja riittävä mallinnus sekä tuki, oppilaan resurssit huomioitava, eri kieliä saatava hyödyntää oppimisessa
  • huom. osallisuus, ryhmät, yhteistyö!, esimerkki, eri kielitietoiset tukitoimet