Valoaallot
Muistiinpanot
Ihminen havaitsee silmillään näkösäteitä eli valoa. Kun lampun lähettämä valo heijastuu kissasta ja saapuu silmiisi, signaali kulkee näköhermoja putkin aivoihisi ja näet kissan.
Hämärässä eli valottomassa tilassa on vaikea nähdä, koska esineistä ei heijastu valoa silmien havaittavaksi. Valoa itseään ei voi myöskään nähdä.
Varjo syntyy, kun valon kulku estyy.
Valonnopeus eli noin 300 000 kilometriä sekunnissa on maailmankaikkeuden nopeusrajoitus. Sitä ei nykytiedon mukaan voi saavuttaa.
Kun valkoinen valo osuu vinosti läpinäkyvään pintaan, se hajoaa sateenkaaren väreiksi. Puhelimien näytöt toimivat samalla periaatteella: sinistä, punaista ja vihreää lamppua yhdistelemällä se saa aikaan kaikki näytöllä näkyvät värit.
Valo on osa suurempaa ilmiötä, sähkömagneettista säteilyä. Siihen sisältyvät monet arkielämästä tutut ilmiöt.
Ihmiselle vaarattomia sähkömagneettisen säteilyn lajeja ovat:
- radiosäteily, jolla WiFi toimii
- mikrosäteily, jolla mikroaaltouuni toimii
- infrapunasäteily, jonka ansiosta auringossa on lämpimämmän tuntuista kuin varjossa
- valo, johon ihmisen näkeminen perustuu
- ultravioletti- eli UV-säteily, joka ruskettaa
- röntgensäteily, jolla sairaaloissa tutkitaan luustoa
- gammasäteily, jota syntyy ydinpommin räjähtäessä sekä supernovan säteillessä
Tutki värejä sivupalkin monisteen ohjeiden mukaan.
Kovera peili kääntää kuvan ylösalaisin, koska vaakasuorat siniset säteet heijastuvat ylhäältä alaspäin ja vaakasuorat punaiset säteet heijastuvat alhaalta ylöspäin.
Kupera peili ei käännä kuvaa ylösalaisin, koska siniset säteet heijastuvat ylöspäin ja punaiset säteet heijastuvat alaspäin.
Lyhyin reitti ei välttämättä ole nopein. Koska ihminen juoksee nopeammin kuin ui, kannattaa valita ylläolevista se reitti, jossa valtaosa on juoksua.
Valo noudattaa samaa nopeimman reitin periaatetta: kohdatessaan tiheämmän aineen valonsäde taittuu normaaliin päin, ja kohdateessaan harvemman aineen valonsäde taittuu normaalista poispäin.
Nettiyhteys kaapelia pitkin perustuu kokonaisheijastukseen. Kun valonsäde tulee riittävän jyrkässä kulmassa tiheästä aineesta harvaan, se ei läpäise pintaa laisinkaan vaan heijastuu kokonaan.