Tämä essee oli osa opetushallinnon opintoja. Kirjoitettu vuonna 2010. Aihe on ajankohtainen edelleen vuonna 2019, kun syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on kasvanut.

JOHDANTO

Helsingin sanomat uutisoivat lyhyesti 21.1.2010, että maahanmuuttaja nuorten ammattikoulutus jää usein kesken. Perusteluita olivat muun muassa vähäinen aika, minkä nuori on viettänyt Suomessa ja alhainen tai vähäinen koulutustaso entisessä kotimaassa. Maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat itse, että osaava opettaja voi parhaiten ehkäistä koulun keskeyttämisen. Ammatillinen opettajankoulutus on tuonut esiin, että tämän päivän opettajan täytyy tiedostaa olemassa olevia ongelmia kasvatustyössään ja pyrkiä vaikuttamaan niihin ehkäisevästi toiminnallaan. (Honka, Lampinen ja Vertanen 2000)

Tässä esseessä kartoitan niitä tekijöitä ja kustannuksia, joita tulee kun yksilö keskeyttää koulun. Kartoitan aluksi niitä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat koulun keskeyttämiseen ja ajavat syrjäytymiseen.

KOULUN KESKEYTTÄMISEN RISKITEKIJÄT

Aluksi on syytä erottaa kaksi käsitettä toisistaan: Koulupudokkaat ja syrjäytyneet. Mannerheimin lastensuojeluliitto (2007, 5) märittelee koulupudokkaan henkilöksi, joka on keskeyttänyt koulun tai on siirtymävaiheessa toiseen koulutukseen. Syrjäytyneellä puolestaan tarkoitetaan henkilöä, joka on jäänyt syrjään yhteiskunnasta sivistymättömyytensä, erilaisuutensa, käyttäytymisensä, arvosanojensa tai tietoisen syrjinnän tuloksena. Syrjäytynyt henkilö ei siis välttämättä ole koulupudokas vaan koulutustaustasta huolimatta saattaa esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, työpaikkakiusaamisen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun syyn takia syrjäytyä yhteiskunnasta. Koulupudokkailla on olemassa syrjäytymissyrjäytymisvaara. Lasten ja nuorten kohdalla voidaankin puhua enemmän syrjäytymisvaarasta, kuin syrjäytymisestä, koska syrjäytyminen on asteittain etenevä prosessi. (Karppinen ja Savioja 2007,142) Puutteellinen koulutus heikentää yksilön mahdollisuuksia selviytyä yhteiskunnassa (MLL 2007, 5.). Syrjäytymisvaaraa tarkastellaan usein kahdesta eri lähestymistavasta, yksilötason ja makrotason näkökulmasta. Yksilötason näkökulmassa korostetaan syrjäytymisen prosessiluonnetta. Makrotason näkökulmassa korostuvat rakenteelliset tekijät, jota ovat esimerkiksi sosioekonominen tausta, alueelliset ja kulttuuriset tekijät, työllisyys sekä koulutusvalinnat. (Karppinen ja Savioja 2007,117) Syrjäytymisvaarassa oleviin, riskiryhmään kuuluviksi nuoriksi luokitellaan (emt., 119) ne peruskoulun päättäneet nuoret, joilla 

• on ollut heikko koulumenestys
• ei ole toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa ja
• ovat jääneet työelämän ulkopuolelle

Satakunnan kansan Internet -artikkelin mukaan vuosittain noin kaksisataa nuorta jää vaille peruskoulun päästötodistusta ja vuonna 2006 noin 4500 nuorta oli vailla peruskoulun jälkeistä ammatillista tutkintoa. Tilastokeskuksen mukaan lukuvuonna 2006-2007 ammatillisen koulutuksen keskeytti 10 % nuorista opiskelijoista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto kannanotossaan Valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työnjaostolle (2005) esittää lukumäärällisesti 20 000 nuorta, jotka tarvitsevat tehostettua tukea selviytyäkseen peruskoulusta ja motivoituakseen opiskelemaan ammattiin. Koulun keskeyttämiseen liittyy monia tekijöitä, jotka prosessiluonteisesti saavat aikaan sen, että nuori keskeyttää koulun. Näitä ovat muun muassa sosiaaliset ongelmat, päihteet, mielenterveysongelmat, käytöshäiriöt, stressi, perheen sisäiset ongelmat, hankaluudet koulun henkilökunnan kanssa.m(mm. MLL 2007, Satakunnan kansa 2009, Karppinen ja Savioja 2007)

Tilastokeskuksen taulukko peruskoulun keskeyttäneistä nuorista osoittaa lukumäärällisesti keskeyttämismäärien vähentyneen peruskouluissa. Olisiko tähän syynä varhainen puuttuminen ongelmiin ja erityisopetukseen resursointi? Mannerheimin lastensuojeluliiton laatimat Ohjeet nuorisotaloille koulupudokkuuden ehkäisemiseksi (2007) on esimerkki varhaisesta puuttumisesta nuorten ongelmiin. Omakohtaisena esimerkkinä voin kertoa erään tuttavaperheeni tapauksen muutaman vuoden takaa. Heidän lapsella oli ongelmia yläasteella. Muun muassa koulunkäyntiin liittyen motivaatio oli hukassa, oppimisvaikeuksia ja lintsaamista. Itä-Helsinkiläinen yläaste, jota perheen lapsi kävi, oli perustanut noin kutsutun pysäkkiluokan, mihin tämän tyyppiset nuoret sijoitetaan kuukaudeksi. Pienessä ryhmässä sitoudutaan opiskeluun ja koulunkäyntiin. Opettaja voi myös tehdä huomioita oppimisvaikeuksiin liittyen. Kokemukset pysäkkiluokasta ovat kuulemma olleet hyvät. Oppilaiden sitoutuminen ja motivaatio koulunkäyntiin on parantunut. Pysäkkiluokka esti ainakin tuttavaperheeni lapsen peruskoulun keskeyttämisen. Muistaakseni kyseinen koulu on palkittu toimistaan nuorten koulunkäynnin edistämiseksi.

KOULUN KESKEYTTÄMISEN KUSTANNUKSET YKSILÖLLE JA YHTEISKUNNALLE

Euroopan unionin koulutusneuvosto (OPM 2006) näkee tärkeänä tavoitteena koulun keskeyttämismäärän pienentymisen. Samoin koulutusneuvosto tiedotteessaan kaipasi entistä tarkempaa tietoa yksilön koulutuksesta saamista hyödyistä tai koulutuksen puutteesta aiheutuvista menetyksistä. Ei ole tarpeeksi tietoa ja tutkimustuloksia siitä, mitkä ovat koulun keskeyttämisen kustannukset yhteiskunnalle. Eri yhteyksissä on arvioitu että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on todennut mietintöluonnoksessaan (2009), että koulun keskeyttäminen aiheuttaa korkeita sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia.

Kuntaliiton loppuraportissa Kasvatus tulevaisuuteen (Salminen 2008, 22) arvioidaan, että lasten hoito erityislaitoksessa maksaa yhtä paljon kuin koko luokan koulupäivä. Syrjäytynyt ihminen maksaa yhteiskunnalle 40 –vuoden aikana yhteensä 700 000€. Hankkeen loppuraportti painottaa, että varhainen puuttuminen ongelmiin saattaa aluksi maksaa yhteiskunnalle enemmän, mutta pitemmällä tähtäimellä kustannukset ovat vähäiset.

 

LÄHTEET

Helsingin sanomat 21.1.2010. Maahanmuuttajanuorten ammattikoulutus jää usein kesken. Artikkeli.

Honka, J., Lampinen, L., ja Vertanen, I. (toim.) 2000. Kohti uutta opettajuutta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajien koulutustarpeista vuoteen 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 10. Helsinki: Opetushallitus.

Karppinen, K. ja Savioja, H. 2007. Koulu ja syrjäytymisen riskitekijät julkaisussa

Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma –Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Sitran julkaisuja 75 (toim. Seija Alatupa) Helsinki: Sitra. S.115-164

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2007. Nuorisotiloille toimintamalli koulupudokkuuden ennalta ehkäisemiseen. Reinforcement of non-formal education and the social participation of youth in youth centres –projekti. Youth programme, action 5. Helsinki: MLL

OPM. 2006. EU:n opetusministerit: Koulutuksen keskeyttämisen hinta näkyviin
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2006/11/EUxn_opetusministeritx_Koulutuksen_keskeyttxmisen_hinta_nxkyviin.html?lang=fi (luettu 1.2.2010)

Satakunnan kansa. 2009. Koulupudokkaat yhä isompi ongelma. Artikkeli. Luettu 31.1.2010

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Paakirjoitukset/1194614085118/artikkeli/koulupudokkaat+yha+isompi+ongelma.html

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. 2005. Kannanotto. HE 119/2995 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2006 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan liittyen. Kuuleminen valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaostossa 4.10.2005. http://www.stkl.fi/kannanotto_talousarvio_2006.html Luettu 31.1.2010