AIKUISLIIKUNTA 

Viimeisen kahden-kolmenkymmenen vuoden aikana on iskostettu meille suomalaisille terveyttä edistävän liikunnan suositukset (THL). Kansallisten liikuntatutkimusten raporttien mukaan suomalaiset ovat varsin liikkuvaa kansaa: Yhä useampi eri ikäryhmistä kuvaa itseään kuntoliikkujiksi. Keski-ikäiset ja ikääntyneet ovat lisänneet liikunnanharrastamiskertoja ja liikuntalajien määrissä on tapahtunut kasvua eli harrastetaan kahta tai useampaa lajia.

Kävely on edelleen ikääntyvissä ikäryhmissä suosituin laji. Muutenkin perinteiset lajit kuten sauvakävely, juoksu, pyöräily, hiihto ja uinti ovat edelleen suosiossa. Uskoisinkin, että juuri näiden lajien harrastamisen helppous ja edullisuus ovat suosion syynä. Kuntosaliharjoittelu on myös lisännyt suosiotaan ja etenkin keski-ikäiset ja ikääntyvät ovat löytäneet kuntosaliharjoittelun. Kuntosaliharjoittelun suosion lisääntymiseen on varmasti vaikuttanut terveyttä edistävän liikunnan suositukset, jossa kehotetaan kehittämään säännöllisesti lihaskuntoa. Kuntosaliharjoittelu on kohtuullisen edullista ja kunnat ovat satsanneet ylläpitämiensä liikuntapaikkojen kuntosalilaitteisiin. Lisääntynyt kuntosali-, kuntokeskus- ja klubibisnes ovat tuoneet markkinointikilpailun ohella monipuolisuutta kuntoiluharjoitteluun.

Liikuntainnostuksen nostamiseen on vaikuttaneet sekä liikuntasuositukset, että arki- ja hyötyliikunnan merkityksen huomioiminen sekä työmatkaliikunnan hyödyntäminen osana viikottaisia liikuntakertoja. Etenkin monille työssäkäyville perheenäideille ja –isille nämä liikuntatavat muodostavat terveyttä edistävän liikunnan perustan. Lajeista mm. pyöräily, hiihto, ulkoilu luonnossa ja rullaluistelu ovat koko perheen lajeja, joita voi yhdessä harrastaa. Naiset kuvaavatkin itseään useammin terveys-, arki- ja hyötyliikkujiksi ja miehet puolestaan kuvaavat itseään useammin kuntoliikkujiksi tai jopa kuntourheilijoiksi.

Naiset harrastavat miehiä monipuolisemmin liikuntaa. Nykyään kuntokeskukset tarjoavat eri lajeja, kuten kuntosaliharjoittelua, ryhmäliikuntaa eri muodoissa ja eri välineillä, monipuolisesti tanssilajeja, sekä joogaa, kehonhuoltoa ja pilatesta yms. Naisvoimistelujärjestöt tarjoavat perinteisen naisvoimistelun tilalla trendikkäämpiä lajeja. Miesten lajit ovat tyypillisesti voimaperäisiä ja fyysisesti rasittavia. Myös joukkuelajit ovat enemmän miesten suosiossa (palloilulajit, salibandy jne). Naiset ovat myös lisänneet voimaperäisten ja rasittavien liikuntalajien harrastamista. Nyrkkeily ja itsepuolustuslajit ovat lisänneet suosiotaan. Tosin perinteisten itämaisten kamppailulajien harrastajien määrä (miehet ja naiset) näyttää olevan laskussa, kun taas nyrkkeily ja etenkin potkunyrkkeily ovat kasvattaneet harrastajamääriä. Kamppailulajeja harrastaneena näen perusteluita harrastajamäärien muutoksiin: Nyrkkeily ja potkunyrkkeily ovat enemmän kuntoliikuntalajeja, kun taas itämaiset kamppailulajit ovat kuntoa vaativia taitolajeja. Taitolajit vaativat harrastajalta aikaa ja kärsivällisyyttä kehittyä kyseisessä lajissa. Kuntonyrkkeily ja potkunyrkkeily eivät vaadi vastaavaa ajallista panostusta. Moni kokee myös, että kamppailulajien vyökoetraditio on varsin raskas ja aikaa vievä prosessi.

Perinteiset liikuntalajit ovat ajan kuluessa ehkä enemmän välineellistyneet sekä tarjolla on enemmän vaihtoehtoja:

Kävely: sauvakävely, juoksun ja kävelyn yhdistäminen, rullaluistelu

Laskettelu: lumilautailu

Voimistelu ja aerobic: jumppapallo, cardiobick, jumppakuminauha, käsipainot yms. Pilates Þ MP pilates, pilatesharjoituksia eri välineillä (rulla, rengas, käsipainot)

Jooga: Yinjooga, Hathajooga, asthangajooga, voimajooga, flowyoga..

Pyöräily: potkupyöräily, pyöräily eri maastoissa, FatBike, sähköpyörien yleistyminen

Aikuisliikunnan harrastajien määrän lisääntymiseen vaikuttaa myös muu terveysvalistus, kuten tiedottaminen tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainon haittavaikutuksista. Monet entiset alkoholistit usein harrastavat intohimoisesti jotain liikuntalajia ja puolestaan tupakoinnin lopettaminen parantaa hapenottokykyä ja näin ollen lisää motivaatiota harrastaa liikuntaa.

Kuntoilubisnes tulee kiihtymään. Tämä näkyy jo eri liikuntamuotojen tarjonnan lisääntymisessä. Samassa kilpailussa kuntoklubien kanssa ovat perinteiset seurat, kansanopistot ja voimistelujärjestöt. Heidän liikuntaviikko-ohjelma näyttää nykyään kutakuinkin samalta kuin liikuntaklubien. Toisaalta kuntien ja seurojen yms. kausihinnat ovat huomattavasti huokeampia kuin kuntoklubien. Kuntoklubit voivat tosin tarjota yksilöllisempää ohjausta kuten Personal trainer –palvelut.

MITEN VALMISTAUDUMME TULEVAISUUTEEN AIKUISLIIKUNNAN OHJAAJINA?

Aikuisliikunnassa korostuu mielestäni terveysvaikutusten lisäksi elämyksellisyys, trendikkyys ja harrastamisen helppous. Luin juuri jostain viimeisimmästä kuntoilulehdestä, että jopa 14 minuutin tehokas liikunta (luonteeltaan ripeää ja reipasta, tai voimaperäistä ja rasittavaa) kolme kertaa viikossa täyttäisi terveyttä edistävän liikunnan suositukset. Tästä artikkelista päättelin, että tulevaisuudessa myös aika ja tehokkuusajattelu tulee olemaan liikunnanohjaajien haaste. Liikunnanohjaajan haasteena on vastata asiakkaan tehokkuusajatteluun. Liikunnasta saavutettuja tuloksia halutaan saavuttaa yhä nopeammin: nopea painon pudotus, vatsa litteäksi kolmessa viikossa, urheilulliset käsivarret kuukaudessa jne.

Toinen ohjaajan haaste on nämä noin kutsutut suuret ikäluokat, jotka jäävät par’aikaa eläkkeelle. He eivät ole liikunnallisesti ja terveydeltään homogeeninen ryhmä, vaan vaativat todennäköisesti ohjaajalta hyvin räätälöityä liikunnan ohjausta. He ovat vaativia asiakkaita, mutta myös valmiita maksamaan palvelusta. Ohjaajan on myös hyvä tuntea eri liikuntamuotoja ja lajeja. Ihmiset ovat halukkaita kokeilemaan eri lajeja jos ne osataan markkinoida oikein, kuten liikuntatutkimuksen raportissa todetaan: nyrkkeily, tanssit ja perinteinen naisvoimistelu on paketoitu, tuotteistettu ja markkinoitu nykyajan hengen mukaisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä Zumba tai Lavis, joka on yksinkertaisin tanssiaskelin toteutettu tanssitunti. Hyvin markkinoituna ja tuotteistettuna Lavis on saanut liikkeelle varsin eri ikäisiä ja kokoisia naisia ja etenkin sellaisia, jotka eivät välttämättä tanssitunneille muuten kehtaisi mennä.

Kuntoilubisneksen kiihtyvään kilpailuun valmistautuu ja kantaa vastuuta myös ohjaajat. Hyvä ohjaaja saa ihmiset tulemaan uudestaan ja käyttämään seuran, klubin, järjestön tms. muitakin liikuntapalveluja.