Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan:

• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
• yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
• yhteistyö huoltajien kanssa
• yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

KIUSAAMINEN

• erillinen ohje koulukiusaamiseen puuttumisesta ja KiVa-ohjelma

VÄKIVALTA JA HÄIRINTÄ

1. TYÖRAUHA

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja tavoitteena on, etteivät oppilaat joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteeksi koulussa tai muussa koulun toiminnassa. Samoin tulee oppilaille ja opettajille taata mahdollisuus häiriöttömään työskentelyyn.

• Työrauhasta luokissa huolehditaan kaikin käytössä olevin ja perusopetuslain mahdollistamin keinoin.
• Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan käytetään erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin apua.
• Pyrkimyksenä on saada oppilaat ottamaan vastuuta koko ryhmän hyvinvoinnista ja ymmärtämään se, miten jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työrauhaan, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen koulussa. Lain hengen mukaisesti tulee opetuksen tässäkin suhteessa edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulussa opitaan sosiaalisia taitoja ja sääntöjen noudattamista. Kirjatuista ja yhdessä sovituista säännöistä pidetään kiinni ja niiden noudattamista valvotaan.
• Eritysopetuksen saatavuus on turvattava ja oppilashuoltoa sekä oppilaanohjausta kehitettävä.
• Koulutuksella parannetaan opettajien luokkayhteisön hallintaa ja valmiuksia tunnistaa ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa olevia lapsia ja nuoria.
• Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla tiivistä.
• Oikeus työrauhaan on niin oppilailla kuin opettajillakin.
• Kannustava ilmapiiri ehkäisee häiritsevää käyttäytymistä. Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia.

2. VÄLITUNNIT

• Välituntivalvonnan on oltava riittävää ja tarpeeksi tehokasta.
• Nahisteluihin ja muihin levottomuutta lisääviin tilanteisiin on puututtava ajoissa.
• Ristiriitojen ratkaisemiseksi opetetaan muita malleja kuin aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen.
• Riidat ja rikkomukset sovitaan ja selvitetään sääntöjen ja yhteisten sopimusten mukaisesti.
• Jokaisella on oltava oikeus henkilökohtaiseen reviiriin, jota toiset eivät ilman lupaa loukkaa.

3. OPPILAS PERHEVÄKIVALLAN TAI KOULUSSA AIKUISEN VÄKIVALLAN KOHTEENA

Väkivaltaa kokenut tai todistanut lapsi voi olla koulussa levoton, aggressiivinen, vetäytyvä, sulkeutunut tai arka ja hänellä voi olla oppimisvaikeuksia. Lapsi reagoi usein somaattisilla oireilla tai masentuneisuudella. Kotona tapahtuva väkivalta voi näkyä koulussa muiden kiusaamisena. Väkivaltaa kohtaava lapsi voi olla myös sosiaalinen ja menestyä koulussa. Hän saattaa takertua koulumaailmaan, koska kotona on turvatonta.

Oppilas voi koulussa joutua työntekijän väkivallan uhriksi. Väkivalta voi olla henkistä, fyysistä tai seksuaalista.

• Koulussa puhutaan väkivallasta ja tehdään aina selväksi, että väkivalta on rikos, jota ei missään olosuhteissa voida hyväksyä. Apua tarjoavista tahoista annetaan tietoa.
• Mikäli väkivaltaa epäillään, tulee asia ilmoittaa oppilashuoltohenkilöstölle. Asiaan on puututtava heti. Tarvittaessa kutsutaan koolle oppilashuollon asiantuntijaryhmä.
• Asiasta kysytään lapselta henkilökohtaisissa keskusteluissa.
• Lapsi ohjataan avun piiriin ja tarvittaessa lääkärintarkastukseen.
• Väkivallatonta huoltajaa rohkaistaan yhteistyöhön lastensuojeluviranomaisen kanssa.
• Tarvittaessa tulee ottaa yhteys lastensuojeluviranomaiseen. Lapselle kerrotaan, että näin aiotaan tehdä.
• Tarvittaessa ohjataan tekemään rikosilmoitus.
• Mikäli koulun työntekijä syyllistyy henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan oppilasta kohtaan, on koulun huolehdittava asian selvittämisestä ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
• Uhrin tilanteen seurannasta huolehtivat oppilashuollon asiantuntijaryhmän velvoittamat henkilöt.
• Viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä ja siitä sovitaan tapauskohtaisesti.

4. SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ , AHDISTELU JA RIISTO

• Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on ei-toivottua ja yksipuolista sukupuolisuuteen liittyvää fyysistä ja sanallista lähestymistä, joka saa sen kohteeksi joutuneen tuntemaan olonsa painostetuksi, nöyryytetyksi, kiusaantuneeksi tai muutoin epämiellyttäväksi.
• Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on osa henkilökohtaista koskemattomuutta. Seksuaalinen väkivalta on aina rikos. Lapsen seksuaalisella riistolla tarkoitetaan kaikkia lapsiin kohdistuvia seksuaalisia tekoja ja lapsen houkuttelemista seksuaaliseen tekoon esimerkiksi aikuisen auktoriteettiasemaa hyväksi käyttäen.
• Seksuaalisesta häirinnästä puhutaan esimerkiksi terveystiedon tunneilla sekä kouluterveydenhoitajan tapaamisissa ja kerrotaan lapsille, että heillä on oikeus oman kehonsa koskemattomuuteen. Koulun tulee varoittaa Internetin vaaroista.
• Uhrin oma kokemus saamastaan kohtelusta on ratkaisevaa. Asia tulee ottaa vakavasti.
• Mikäli epäillään, otetaan välittömästi yhteys oppilashuoltohenkilöstöön.
• Tilanteeseen tulee puuttua ja tehdä selväksi, ettei koulu hyväksy tämän tyyppistä toimintaa
• Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee, ettei hän halua sitä.
• Osapuolia on kuultava erikseen.
• Tarvittaessa järjestetään keskustelu häiritsijän ja huoltajien kanssa.
• Uhrille on kerrottava mahdollisuudesta rikosilmoitukseen ja otettava yhteys lastensuojeluviranomaiseen.
• Lapsi tulee ohjata avun piiriin ja tarvittaessa lääkärin tutkittavaksi.
• Esimerkiksi raiskaus- tai insestitapauksissa apua saa myös valtakunnallisilta tukijärjestöiltä.
• Oppilaalle tulee järjestää tukea myös epäilyn selvittämisen ajaksi. Oppilashuoltohenkilöstö huolehtii tuen saamisesta.
• Viranomaisten välisestä yhteistyöstä sovitaan tapauskohtaisesti.
• Jälkiseurannan järjestämisestä ja hoitamisesta sovitaan tapauskohtaisesti.

5. SUUNNITELMAAN PERHDYTTÄMINEN JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN

• Tähän suunnitelmaan perehdyttämisestä sekä siitä tiedottamisesta henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille huolehditaan samoin kuin näistä toimista koko opetussuunnitelman osalta. Vastuuhenkilöinä ovat sivistystoimenjohtaja ja rehtori.

6. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI

• Suunnitelman toteutumista sekä toimivuutta seurataan ja arvioidaan. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Vastuuhenkilöinä ovat sivistystoimenjohtaja ja rehtori.